Oulun hautausmaa
| Oulun hautausmaa | |
|---|---|
 Sankarihauta-aluetta. |
|
| Sijainti | Intiö, Oulu |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Oulun seurakuntayhtymä |
| Avattu | 27. elokuuta 1781 |
| Pinta-ala | 26,5 ha |
 |
|
Oulun hautausmaa on Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien hautausmaa. Oulun hautausmaa sijaitsee Intiön kaupunginosassa noin kilometrin päässä tuomiokirkosta. 26,5 hehtaarin suuruisen hautausmaan pinta-ala on noin kolmannes kaupunginosan alueesta. Hautausmaa kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.[1]
Oulun seurakuntien muodostamalla seurakuntayhtymällä on lisäksi useita muita hautausmaita, mm. Oulujoen hautausmaa, Kiimingin sekä Jäälin hautausmaat, Oulunsalon hautausmaa, Haukiputaan hautausmaa, Ylikiimingissä sijaitsevat Ylikiimingin kirkkotarhat I ja II, Kiviharjun hautausmaa ja Ylivuoton hautausmaa.[2] Vainajia on lisäksi haudattu Oulun tuomiokirkon kirkkotarhaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskiajalta 1700-luvun lopulle Oulussa, kuten muuallakin Ruotsin valtakunnassa kuolleet haudattiin pääasiassa kirkkotarhaan, merkkihenkilöitä myös kirkon lattian alle. Valtakunnassa esitettiin kirkkoon hautaamisen kieltämistä vuonna 1779. Oulussa kirkkoon hautaamisesta luovuttiin jo seuraavalla vuosikymmenellä.
Oulun hautausmaan vihki käyttöön kirkkoherra Carl Henrik Ståhle 27. elokuuta 1781. Kirkkoherran mukaan uutta hautausmaata alettiin kutsua Ståhleborgiksi. Hautausmaa oli Oulun kaupunki- ja maaseurakuntien yhteinen, kunnes Oulujoen kunta sai oman hautausmaan vuonna 1908.
Nykyisen tuomiokirkon ympärillä olleelle vanhalle jo 1600-luvun alussa muodostuneelle hautausmaalle, kirkkotarhalle, ei haudattu uusia vainajia enää vuoden 1792 jälkeen.
Hautausmaan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alue jakautuu luonnonmukaisesti rakentuneeseen vanhaan osaan ja 1930-luvun jälkeen käyttöön otettuun suunnitelmalliseen osaan. Lounaisosassa lähimpänä kaupunkia oleva kaikkein vanhin osa, vanha Ståhleborg, jonka aluetta hallitsee Oulun läänin maaherran Robert Wilhelm Lagerborgin kookas muistomerkki, niin sanottu Kuvernöörin muistomerkki, joka on sijoitettu alueen korkeimmalle paikalle.
Vanhan osan sisääntuloportin vieressä on arkkitehti Harald Andersinin piirtämä entinen vahtitupa ja haudankaivajan asunto vuodelta 1915. Vanhan alueen läpi kulkeva kävelytie vie Vanhalle kappelille, jonka suunnitteli lääninarkkitehti Otto F. Holm vuonna 1922. Kappeli valmistui marraskuussa 1923, ja Oulun hiippakunnan piispa Juho Koskimies vihki sen käyttöön 16. joulukuuta 1923.[3]
Sotien 1939–1945 sankarihauta-alue sijaitsee hautausmaan vanhimman osan kupeessa Kajaanintien varressa. Alueelle on haudattu 456 kaatunutta. Sankaripatsaan Taistelu on päättynyt on veistänyt kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Patsas paljastettiin 1952. Sankarihauta-alueen suunnittelivat Tarja Salmio-Toiviainen ja Esko Toiviainen.[4]
Hautausmaan uusi alue sijaitsee vanhan osan itäpuolella. Alue on maisemaltaan ja hautakivien osalta yhdenmukaista. Alueen keskellä on professori, arkkitehti Seppo Valjuksen suunnittelema 1970-luvulla rakennettu Intiön kappeli, jonka yhteydessä on myös krematorio.
Oulun hautausmaalle haudattuja tunnettuja henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arvo "Ala" Alanne, sosiaalineuvos, lehtimies, pakinoitsija
- Katri Antell, Katri Antell -leipomon perustaja
- Toini Aunola, filosofian tohtori ja ensimmäinen arkistoneuvoksen virkaan nimitetty nainen Pohjoismaissa
- Johan Gustav Bergbom, suurkauppias ja teollisuusmies
- Edvard Wilhelm Borg, rovasti ja inarinsaamen aapisen, katekismuksen ja satukokoelman laatija
- Östen Elfving, maatalouspoliitikko ja -asiantuntija, ministeri, lähettiläs, Turkansaaren omistaja
- Johan Franzén, kauppaneuvos, laivanvarustaja, sahanomistaja
- Kyösti Haataja, professori
- Kustaa Hautamäki, päätoimittaja, Maalaisliiton puoluesihteeri
- Aarne Heikinheimo, kenraali
- Uki Heikkinen, arkkitehti, professori
- Kullervo Hulkko, lääninrovasti
- Isak Kaitera, liikemies, toimittaja Lapuan liikkeen aktiivi
- Into Kangas, pakinoitsija, Kansan Tahto -lehden päätoimittaja, vasemmistopoliitikko
- Otto Karhi, poliitikko
- Ahti Karjalainen, säveltäjä, muusikko, kapellimestari
- Konrad Kivekäs, toimittaja, Kaiku-lehden perustaja
- Aukusti Koivisto, taidemaalari
- Pentti Koivisto, taidemaalari, Aukusti Koiviston poika
- Yrjö Koivukari, opettaja, toimittaja, kirjailija
- Väinö Kokko, jääkäriliikkeen aktivisti, lehtimies, kansanedustaja
- Robert Wilhelm Lagerborg, eversti ja Oulun läänin kuvernööri
- Uuno Laukka, valokuvaaja
- Kaarlo Johannes Leinonen, Oulun hiippakunnan piispa
- Paavo Leinonen, taidemaalari
- Ina Liljeqvist, valokuvaaja
- Taavetti Lukkarinen, maanpetturuudesta hirtetty työnjohtaja
- Frans Wilhelm Lüchow, arkkitehti
- Alice Lyly, näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja
- Juho Mannermaa, Oulun hiippakunnan piispa
- E. N. Manninen, jääkäriluutnantti, poliisi, kirjailija
- Yrjö Murto, SKDL:n kansanedustaja, ministeri
- Yrjö Mäkelin, sanomalehtimies ja poliitikko
- Viljo Mäkipuro, toimittaja, kirjailija
- Juho Mäkelä, taidemaalari
- Kalle Määttä, kansanedustaja ja Oulun läänin maaherra
- Arvo Mörö, liikennöitsijä, Mannerheim-ristin ritari
- Karl Nickul, geodeetti, pasifisti, saamelaisten tutkija
- Viljo Nissilä, professori ja nimistötutkija
- Otto Nyberg, everstiluutnantti ja Oulun läänin kuvernööri
- Oskar Nylander, taidemaalari
- Valde Näsi, Sanomalehti Kalevan pitkäaikainen päätoimittaja
- Teuvo Pakkala, kirjailija
- Samuli Paulaharju, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä
- E. Y. Pehkonen, Oulun läänin maaherra, valtioneuvos
- Ilmo Pihkala, taidemaalari, kuvataiteilija ja taidegraafikko
- Johan Polviander, tuomari (1739–1804), hautausmaan vanhin merkitty hauta ja iäkkäin muistomerkki
- Juho Raappana, Sanomalehti Kalevan perustaja
- Juho Ranta, kanttori, säveltäjä, lehtimies
- Otto Ravander, merikapteeni, kauppias, tervaporvari
- Esko Riekki, Etsivän keskuspoliisin päällikkö
- Mauno Rosendal, poliitikko, opettaja
- Niilo Ryhtä, poliitikko, Oulun läänin maaherra
- Ensio Siilasvuo, kenraali, Hjalmar Siilasvuon poika
- Hjalmar Siilasvuo, kenraaliluutnantti, Mannerheim-ristin ritari
- Maria Silfvan-Westerlund, näyttelijä
- Aapo Similä, laulaja, säveltäjä, muusikko ja kirjailija
- Martti Similä, säveltäjä, kapellimestari, Aapo Similän veli
- Gustaf Skinnari, merimies, lohikauppias ja maallikkosaarnaaja
- J. W. Snellman G:son, kauppaneuvos, tehtailija,
- L. A. Syväri, tri,eläinlääkintäeversti
- Max Söderman, filosofi, sotaveteraani
- Martti Tarvainen, kuvanveistäjä ja taidemaalari
- Jaakko Tervo, toimittaja, kirjailija
- Mikael Toppelius, kirkkomaalari
- Jamppa Tuominen, suomalainen iskelmälaulaja
- Erkki Tuomikoski, opettaja, kirjailija, toimittaja
- Tauno Tönning, rakennusneuvos
- Tatu Vaaskivi, kirjailija
- Maria Vaara, kirjailija
- Otto Valmari, rehtori, Elannon toinen johtaja 1920-luvulla
- Veikko Wainio, opettaja, kirjailija, IKL:n kansanedustaja
- Yrjö Wallinmaa, Oulun hiippakunnan piispa
- Hemming Åström, liikemies
- Karl Robert Åström, liikemies
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Schali, Kirsi (toim.): Oulun hautausmaat. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1996. ISBN 952-90-7881-1
- Oulun hautausmaa. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1982. ISBN 951-99391-2-1
- Karvosenoja, Heikki – Niskala, Kaarina: Varjoista valoon: Oulun siunauskappelit. Oulu: Oulun tuomiokirkkoseurakunta, 2003. ISBN 952-99248-0-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Intiön hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Hautausmaat Oulun ev.-lut. seurakunnat. Viitattu 5.8.2007.
- ↑ Karvosenoja–Niskala (2003), s. 23–24.
- ↑ Saivo, Pirkko (toim.): Sankarivainajiemme muisto, s. 229. Otava, 1955.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulun hautausmaa Wikimedia Commonsissa
- Oulun hautausmaan kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
| Puistot ja nähtävyydet | |
|---|---|
| Museot | |
| Rakennukset ja alueet | |
| Patsaat ja veistokset |