Oulun hautausmaa

Oulun hautausmaa
Sankarihauta-aluetta.
Sijainti	Intiö, Oulu
Koordinaatit	65°0′46″N, 025°29′29″E
Seurakunta	Oulun seurakuntayhtymä
Avattu	27. elokuuta 1781
Pinta-ala	26,5 ha
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Hauta-aluetta.

Oulun hautausmaa on Oulun evankelisluterilaisten seurakuntien hautausmaa. Oulun hautausmaa sijaitsee Intiön kaupunginosassa noin kilometrin päässä tuomiokirkosta. 26,5 hehtaarin suuruisen hautausmaan pinta-ala on noin kolmannes kaupunginosan alueesta. Hautausmaa kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Oulun seurakuntien muodostamalla seurakuntayhtymällä on lisäksi useita muita hautausmaita, mm. Oulujoen hautausmaa, Kiimingin sekä Jäälin hautausmaat, Oulunsalon hautausmaa, Haukiputaan hautausmaa, Ylikiimingissä sijaitsevat Ylikiimingin kirkkotarhat I ja II, Kiviharjun hautausmaa ja Ylivuoton hautausmaa. Vainajia on lisäksi haudattu Oulun tuomiokirkon kirkkotarhaan.

Historia

Kuvernöörin muistomerkki.

Keskiajalta 1700-luvun lopulle Oulussa, kuten muuallakin Ruotsin valtakunnassa kuolleet haudattiin pääasiassa kirkkotarhaan, merkkihenkilöitä myös kirkon lattian alle. Valtakunnassa esitettiin kirkkoon hautaamisen kieltämistä vuonna 1779. Oulussa kirkkoon hautaamisesta luovuttiin jo seuraavalla vuosikymmenellä.

Oulun hautausmaan vihki käyttöön kirkkoherra Carl Henrik Ståhle 27. elokuuta 1781. Kirkkoherran mukaan uutta hautausmaata alettiin kutsua Ståhleborgiksi. Hautausmaa oli Oulun kaupunki- ja maaseurakuntien yhteinen, kunnes Oulujoen kunta sai oman hautausmaan vuonna 1908.

Nykyisen tuomiokirkon ympärillä olleelle vanhalle jo 1600-luvun alussa muodostuneelle hautausmaalle, kirkkotarhalle, ei haudattu uusia vainajia enää vuoden 1792 jälkeen.

Hautausmaan alue

Vanha kappeli

Alue jakautuu luonnonmukaisesti rakentuneeseen vanhaan osaan ja 1930-luvun jälkeen käyttöön otettuun suunnitelmalliseen osaan. Lounaisosassa lähimpänä kaupunkia oleva kaikkein vanhin osa, vanha Ståhleborg, jonka aluetta hallitsee Oulun läänin maaherran Robert Wilhelm Lagerborgin kookas muistomerkki, niin sanottu Kuvernöörin muistomerkki, joka on sijoitettu alueen korkeimmalle paikalle.

Vanhan osan sisääntuloportin vieressä on arkkitehti Harald Andersinin piirtämä entinen vahtitupa ja haudankaivajan asunto vuodelta 1915. Vanhan alueen läpi kulkeva kävelytie vie Vanhalle kappelille, jonka suunnitteli lääninarkkitehti Otto F. Holm vuonna 1922. Kappeli valmistui marraskuussa 1923, ja Oulun hiippakunnan piispa Juho Koskimies vihki sen käyttöön 16. joulukuuta 1923.

Sotien 1939–1945 sankarihauta-alue sijaitsee hautausmaan vanhimman osan kupeessa Kajaanintien varressa. Alueelle on haudattu 456 kaatunutta. Sankaripatsaan Taistelu on päättynyt on veistänyt kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Patsas paljastettiin 1952. Sankarihauta-alueen suunnittelivat Tarja Salmio-Toiviainen ja Esko Toiviainen.

Hautausmaan uusi alue sijaitsee vanhan osan itäpuolella. Alue on maisemaltaan ja hautakivien osalta yhdenmukaista. Alueen keskellä on professori, arkkitehti Seppo Valjuksen suunnittelema 1970-luvulla rakennettu Intiön kappeli, jonka yhteydessä on myös krematorio.

Oulun hautausmaalle haudattuja tunnettuja henkilöitä

Arvo "Ala" Alanne, sosiaalineuvos, lehtimies, pakinoitsija Katri Antell, Katri Antell -leipomon perustaja Toini Aunola, filosofian tohtori ja ensimmäinen arkistoneuvoksen virkaan nimitetty nainen Pohjoismaissa Johan Gustav Bergbom, suurkauppias ja teollisuusmies Edvard Wilhelm Borg, rovasti ja inarinsaamen aapisen, katekismuksen ja satukokoelman laatija Östen Elfving, maatalouspoliitikko ja -asiantuntija, ministeri, lähettiläs, Turkansaaren omistaja Johan Franzén, kauppaneuvos, laivanvarustaja, sahanomistaja Kyösti Haataja, professori Kustaa Hautamäki, päätoimittaja, Maalaisliiton puoluesihteeri Aarne Heikinheimo, kenraali Uki Heikkinen, arkkitehti, professori Kullervo Hulkko, lääninrovasti Isak Kaitera, liikemies, toimittaja Lapuan liikkeen aktiivi Into Kangas, pakinoitsija, Kansan Tahto -lehden päätoimittaja, vasemmistopoliitikko Otto Karhi, poliitikko Ahti Karjalainen, säveltäjä, muusikko, kapellimestari Konrad Kivekäs, toimittaja, Kaiku-lehden perustaja Aukusti Koivisto, taidemaalari Pentti Koivisto, taidemaalari, Aukusti Koiviston poika Yrjö Koivukari, opettaja, toimittaja, kirjailija Väinö Kokko, jääkäriliikkeen aktivisti, lehtimies, kansanedustaja Robert Wilhelm Lagerborg, eversti ja Oulun läänin kuvernööri Uuno Laukka, valokuvaaja

Kaarlo Johannes Leinonen, Oulun hiippakunnan piispa Paavo Leinonen, taidemaalari Ina Liljeqvist, valokuvaaja Taavetti Lukkarinen, maanpetturuudesta hirtetty työnjohtaja Frans Wilhelm Lüchow, arkkitehti Alice Lyly, näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja Juho Mannermaa, Oulun hiippakunnan piispa E. N. Manninen, jääkäriluutnantti, poliisi, kirjailija Yrjö Murto, SKDL:n kansanedustaja, ministeri Yrjö Mäkelin, sanomalehtimies ja poliitikko Viljo Mäkipuro, toimittaja, kirjailija Juho Mäkelä, taidemaalari Kalle Määttä, kansanedustaja ja Oulun läänin maaherra Arvo Mörö, liikennöitsijä, Mannerheim-ristin ritari Karl Nickul, geodeetti, pasifisti, saamelaisten tutkija Viljo Nissilä, professori ja nimistötutkija Otto Nyberg, everstiluutnantti ja Oulun läänin kuvernööri Oskar Nylander, taidemaalari Valde Näsi, Sanomalehti Kalevan pitkäaikainen päätoimittaja Teuvo Pakkala, kirjailija Samuli Paulaharju, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä E. Y. Pehkonen, Oulun läänin maaherra, valtioneuvos Ilmo Pihkala, taidemaalari, kuvataiteilija ja taidegraafikko Johan Polviander, tuomari (1739–1804), hautausmaan vanhin merkitty hauta ja iäkkäin muistomerkki Juho Raappana, Sanomalehti Kalevan perustaja

Juho Ranta, kanttori, säveltäjä, lehtimies Otto Ravander, merikapteeni, kauppias, tervaporvari Esko Riekki, Etsivän keskuspoliisin päällikkö Mauno Rosendal, poliitikko, opettaja Niilo Ryhtä, poliitikko, Oulun läänin maaherra Ensio Siilasvuo, kenraali, Hjalmar Siilasvuon poika Hjalmar Siilasvuo, kenraaliluutnantti, Mannerheim-ristin ritari Maria Silfvan-Westerlund, näyttelijä Aapo Similä, laulaja, säveltäjä, muusikko ja kirjailija Martti Similä, säveltäjä, kapellimestari, Aapo Similän veli Gustaf Skinnari, merimies, lohikauppias ja maallikkosaarnaaja J. W. Snellman G:son, kauppaneuvos, tehtailija, L. A. Syväri, tri,eläinlääkintäeversti Max Söderman, filosofi, sotaveteraani Martti Tarvainen, kuvanveistäjä ja taidemaalari Jaakko Tervo, toimittaja, kirjailija Mikael Toppelius, kirkkomaalari Jamppa Tuominen, suomalainen iskelmälaulaja Erkki Tuomikoski, opettaja, kirjailija, toimittaja Tauno Tönning, rakennusneuvos Tatu Vaaskivi, kirjailija Maria Vaara, kirjailija Otto Valmari, rehtori, Elannon toinen johtaja 1920-luvulla Veikko Wainio, opettaja, kirjailija, IKL:n kansanedustaja Yrjö Wallinmaa, Oulun hiippakunnan piispa Hemming Åström, liikemies Karl Robert Åström, liikemies

Lähteet

• Schali, Kirsi (toim.): Oulun hautausmaat. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1996. ISBN 952-90-7881-1.
• Oulun hautausmaa. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, 1982. ISBN 951-99391-2-1.
• Karvosenoja, Heikki – Niskala, Kaarina: Varjoista valoon: Oulun siunauskappelit. Oulu: Oulun tuomiokirkkoseurakunta, 2003. ISBN 952-99248-0-1.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulun hautausmaa Wikimedia Commonsissa

• Oulun hautausmaan kartta

Oulu

Kaupunginosat ja suuralueet

Luonto

Nähtävyydet ja tapahtumat

Historia

Urheilu

Liikenne ja logistiikka

Muuta Ouluun liittyvää