Frans Wilhelm Lüchow

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Frans Fredrik Wilhelm Lüchow (myös Lüchou) (27. toukokuuta 1837 Kristiinankaupunki6. tammikuuta 1884 Oulu) oli suomalainen arkkitehti. Lüchou valmistui arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiasta vuonna 1856. Vuosina 18581863 hän toimi Turun lääninarkkitehdin G. T. Chiewitzin apulaisena, kunnes nimitettiin vt. lääninarkkitehdiksi Chiewitzin kuoltua. Vuonna 1870 Lüchou siirtyi Turusta Yleisten rakennusten ylihallitukseen ns. kolmanneksi arkkitehdiksi, mutta sai nimityksen Oulun lääninarkkitehdiksi jo samana vuonna. Lüchou kuoli Oulussa loppiaisena 1884 ja hänet on haudattu Oulun hautausmaalle.[1]

Lüchoun töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Entinen apteekki, Brandensteininkatu 9, Loviisa (1860–63) [2]
  • Tuomiokirkkokatu 2, Turku (G. T. Chiewitzin kanssa) (1861)
  • Tuomiokirkkokatu 4, Turku (G. T. Chiewitzin kanssa) (1861)
  • Reuterin talo, Turku (G. T. Chiewitzin kanssa) (1861)
  • Tyrnävän kirkko (1873)
  • Tornion raatihuone (1875)
  • Kemin tullikamari ja tullinhoitajien asunnot (ns. Kemin tullin "valkoiset huvilat") (1876)[3] – toinen huviloista siirrettiin Kemin Meripuiston museoalueelle ja toinen purettiin 1960-luvun lopulla.[4]
  • Kalajoen kirkko 1879 (kirkko tuhoutui tulipalossa 1930, mutta rakennettiin uudelleen seuraavana vuonna)
  • Haapajärven kirkon muutostyöt (1880)
  • Muonion kirkon torni (1880)
  • Tuomiokapituli, Rantakatu 1, Oulu (1883)[5]
  • Suomussalmen vanhan kirkon (kirkko tuhoutui talvisodassa) muutos- ja korjaustyöt (1883)
  • Lisäksi Ouluun Lüchou suunnitteli lukuisia puisia asuinrakennuksia, jotka kaikki – Tuomiokapitulin rakennusta lukuun ottamatta – on purettu tai ovat muuten tuhoutuneet.

Kuvia rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Esko Järventaus: Studia Historica Tomus I: Oulun lääninarkkitehdit, s. 284–301. Oulun Historiaseura, 1967.
  2. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 luettelo Museovirasto. Viitattu 22. tammikuuta 2007.
  3. Ossi Hedman: Kemin kaupungin historia. 1. osa, s. 271. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Sanan Tien kohopaino, 1969.
  4. Ossi Hedman: Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 301–303. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.
  5. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115, s. 33. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.