Siirry sisältöön

Mathilda Rotkirch

Wikipediasta
Mathilda Rotkirch
Mathilda Rotkirch, R. W. Ekmanin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1848.
Mathilda Rotkirch, R. W. Ekmanin maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1848.
Henkilötiedot
Koko nimi Mathilda Wilhelmina Rotkirch
Syntynyt28. heinäkuuta 1813
Stensböle Porvoon pitäjä
Kuollut6. maaliskuuta 1842 (28 vuotta)
Turku
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia
Mathilda Rotkirchin maalaama muotokuva sisarestaan Aurora Therese Rotkirchista, 1837.

Mathilda Wilhelmina Rotkirch (28. heinäkuuta 1813 Stensböle, Porvoon pitäjä – 6. maaliskuuta 1842 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja Suomen ensimmäisiä sekä merkittävimpiä varhaisia naistaiteilijoita.[1]

Rotkirch syntyi Stensbölen kartanossa. Hänen vanhempansa olivat hovioikeuden presidentti, vapaaherra Karl Fredrik Rotkirch ja Augusta Fredrika Elisabeth Aminoff. Vuonna 1817 perhe muutti Vaasaan, missä isä työskenteli hovioikeuden presidenttinä.[1] Hänen kuolemansa jälkeen Augusta Rothkirch muutti kolmen tyttärensä kanssa Turkuun.[2]

Rortkirch opiskeli yksityisesti öljyvärimaalausta Tukholmassa Kuninkaallisen taideakatemian opettajan, professori J. G. Sandbergin sekä R. W. Ekmanin ohjauksessa 1833–1834 ja 1836–1838. Palattuaan välissä Turkuun häntä opetti kaupungissa piirustuksen opettajana toiminut norjalaissyntyinen taiteilija Thomas Joachim Legler. Vuonna 1836 Rotkirch muutti takaisin Tukholmaan ja jatkoi siellä opintojaan.[3] Vuosina 1840–1841 hän teki kiertomatkan Saksaan, Italiaan ja Ranskaan .[1] Matkalla hän tutustui vanhoihin mestareihin muun muassa Louvressa ja kopioi museoissa teoksia.[4] Rotkich kuoli keuhkotautiin 28-vuotiaana vuonna 1842.[1] Rotkirchin ensimmäisen elämäkerran kirjoitti vuonna 1926 taiteilija Helena Westermark.[5]

Rotkirchin koko tuotantoon kuuluu 69 teosta,lähde? etupäässä lähipiirin muotokuvia. Hänen teoksiaan oli ensi kerran näyttelyssä Suomessa vuonna 1847. Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa Ateneumin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Suurin osa maalauksista kuuluu Stensbölen kartanon kokoelmiin, jotka omistaa Svenska litteratursällskapet i Finland.

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lyijykynäpiirros, 1825.[6]
  • Tyttö kirjoituspöydän ääressä, 1835.
  • Tyttö Vingåkerin pitäjästä, 1837.
  • Taiteilijan äiti, 1838.
  • Omakuva Ett ungt fruntimmer i sin andakt, 1838.[7]
  • Maisema Emsistä, 1840.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 636. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Konttinen, Riitta: ”Rotkirch, Mathilda (1813–1842)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 388–390. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.3.2016.
  2. ↑ Konttinen, Riitta: Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla, s. 17. Helsinki: Tammi, 2010.
  3. ↑ Konttinen, Riitta: Naisia taiteen rajoilla. Naistaiteilijoita Suomessa 1800-luvulla, s. 18. Helsinki: Tammi, 2010.
  4. ↑ Konttinen, Riitta: Naisia taiteen rajalla. Naistaiteilijat Suomessa 1800-luvulla, s. 20. Tammi, 2010.
  5. ↑ Westermark, Helena: ”Mathilda Rotkirch. Finlands första målarinna”, Historiska och litteraturhistoriska studier 2. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1926.
  6. ↑ Lyijykynäpiirros (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Omakuva[vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mathilda_Rotkirch&oldid=23186513”