Vaasan hovioikeus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan nykyinen hovioikeudentalo
Mustasaaren kirkko, entinen hovioikeudentalo
Vaasan hovioikeuden sinetti

Vaasan hovioikeus on toiseksi vanhin Suomen kuudesta hovioikeudesta. Se on perustettu vuonna 1775 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n päätöksellä. Hovioikeus aloitti varsinaiset istunnot 21.8.1776. Aluksi sillä oli toimitilat Vanhassa Vaasassa, jonne ne valmistuivat 1786. Vuonna 1862 Vaasan hovioikeus muutti nykyisille sijoilleen Vaasan kaupunkiin, kun C. A. Setterbergin suunnittelema punatiilitalo Hovioikeudenpuistossa valmistui.[1] Vanha hovioikeudentalo muutettiin kirkoksi, ja se toimii edelleen Mustasaaren seurakunnan kirkkona.

Hovioikeuteen perustettiin II osasto keisari Aleksanteri I:n päätöksellä 1818. Vuonna 1962 perustettiin vesioikeuksien ylioikeudeksi vesiylioikeus, joka toimi Vaasan hovioikeuden jaostona vuoteen 1987 saakka.

Presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovioikeuden toimintaa johtaa hovioikeuden presidentti. Vaasan hovioikeuden presidentteinä ovat toimineet:

  1. kreivi Arvid Fredrik Kurck (Kurki) 1776–1781
  2. kreivi Carl Bonde 1781–1788
  3. Carl Johan Gyllenborg 1789–1791
  4. Johan Gustaf von Carlson 1792–1794
  5. Jöran Wilhelm Lode 1795–1796
  6. vapaaherra Axel Christian Reuterholm 1796–1808
  7. Erik Johan Bergenheim 1811–1816
  8. Karl Fredrik Rotkirch 1817–1832
  9. Carl Adam Adlerstjerna 1833–1841
  10. Ernst Fredrik Brander 1841–1856
  11. Johan Wilhelm Forsman 1856–1862
  12. Selim Ekbom 1862–1886
  13. Robert August Montgomery 1886–1887
  14. Gustaf Wilhelm Råbergh 1887–1890
  15. Johan Carl Emil af Frosterus 1890–1900
  16. Nils Isak Fellman 1900–1902
  17. Henrik Gustaf Borenius 1902–1909
  18. Frans Viktor Eriksson 1910–1915
  19. Karl Söderholm 1917–1923
  20. Kaarlo Yrjö Benedictus Ignatius 1923–1927
  21. Axel Johan Alfons Cederberg 1927–1933
  22. Hugo Albert Malmberg 1933–1934
  23. Bror Justus Gräsbeck 1935–1953
  24. Felix Johansson 1953–1957
  25. Karl Eero Harald Corell 1957–1970
  26. Ista Paavo Alkio 1970–1972
  27. Eero Ivar Rewell 1972–1975
  28. Hanni Ritva Soilikki Hyöky (ensimmäinen nainen hovioikeuden presidenttinä) 1975–1989
  29. Erkki Kustaa Rintala 1989–1998
  30. Rolf Ingvar Krook 1998–2004
  31. Mikko Johannes Könkkölä 2005–2009
  32. Olli Varila 2009–

Hovioikeudessa työskentelee 66 virkamiestä. Hovioikeus on jaettu kolmeen itsenäiseen tulosvastuuyksikköön, osastoon. Kutakin osastoa johtaa laamanni.

Hovioikeuspiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hovioikeus käsittelee tuomiopiirinsä käräjäoikeuksien ratkaisuista tehdyt valitukset ja kantelut.

  • Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Vimpeli, Ähtäri)
  • Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli)
  • Keski-Suomen käräjäoikeus (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski)
  • Pohjanmaan käräjäoikeus (Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa)
  • Satakunnan käräjäoikeus (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]