Siirry sisältöön

Luoto

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Luoto
Larsmo

vaakuna

sijainti

Luodon kunnankirjasto.
Luodon kunnankirjasto.
Sijainti 63°45′10″N, 022°44′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 440
Hallinnollinen keskus Holm
Perustettu 1867
Pinta-ala ilman merialueita 176,93 km²
269:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 853,58 km²
134:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 142,93 km²
– sisävesi 34,00 km²
– meri 676,65 km²
Väkiluku 5 934
155:nneksi suurin 30.6.2025 [2]
– väestötiheys 41,52 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 29,4 %
– 15–64-v. 56,3 %
– yli 64-v. 14,3 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 4,8 %
– ruotsinkielisiä 91,8 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 8,3 %
243:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Marcus Henricson
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2025–2029[6]
 • KD
 • RKP
 • SDP
16
8
3
www.larsmo.fi

Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 934 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 853,58 km², josta 676,65 km² on merialueita ja 34,00 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 41,52 asukasta/km².

Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä ja viisi prosenttia suomenkielisiä.[4] Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7]

Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu rauhansanalaiseen liikkeeseen. Lisäksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on ansainnut elantonsa Pietarsaaren seudulla yleistyneestä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut Munsalan kunnan tavoin vahva verrattuna useimpiin naapurikuntiin.

Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistöinen kunnanvaltuusto (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon Kuntaa johtavat puolueet ovat KD ja RKP – kolmanneksi suurin puolue on SDP. Kunnan valtapuolueet ovat huomattavasti maanlaajuista kannatustaan vahvempia ja kyseessä on ainoa kunnan -tai kaupunginvaltuusto, jossa KD omaa eniten paikkoja.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luodon kunta on perustettu vuonna 1867. 1990-luvun loppupuolella paikkakunnan elinkeinoelämässä koettiin suuri rakennemuutos, kun perinteisten elinkeinojen kalastuksen ja maanviljelyn merkitys vähentyi samalla kun pienteollisuuden ja palvelujen merkitys lisääntyi.[8]

Luodosta tuli Pietarsaaren kappeli 1787 ja itsenäinen seurakunta 1864. Luodon seudun muinainen nimitys oli Öjan. Luoto mainitaan kunnan suomenkielisenä nimenä varhaisimmassa paikannimikokoelmassa 1800-luvun lopulla. Luoto vahvistettiin kunnan viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi vuonna 1982.[9]

Vuonna 1995 Luoto oli viimeinen kunta Suomessa joka salli keskioluen ostamisen kaupasta.[10]

Marraskuussa 2018 Luodossa todettiin yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 henkilöä.[11] Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.[12]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari. Lisäksi Luodolla on maarajaa Evijärven kanssa Pedersören kunnan kaakkoisosassa sijaitsevan yhteismetsän kautta.[13] Luotoon kuuluu noin 365 saarta ja luotoa. Suurimmat saaret ovat Luoto ja Eugmo. Luodon maapinta-ala on 142,36 km² ja kunnalla on rantalinjaa noin 500 km.[14]

Luodossa on kaksi Natura 2000 -kohdetta: Luodon saaristo ja Ähtävänjoki. Saaristoalueella näkyy maankohoamisen vaikutukset maisemaan. Ähtävänjoella on vahva saukkokanta ja siellä esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalainen jokihelmisimpukka.[15][16]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luodossa on kaksi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[17]

  • Eugmo
  • Larsmo

Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Näs, Risö ja Risöhäll.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Luodossa oli 5 264 asukasta, joista 4 604 asui taajamissa, 621 haja-asutusalueilla ja 39:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Luodon taajama-aste on 88,1 %.[18] Luodon taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Risö 2 684
2 Bosund 1 011
3 Eugmo 497
4 Fagernäs 208
5 Västerbyn 204

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Luodon keskuspaikka Holm oli aiemmin oma taajamansa, mutta nykyään se kuuluu Risön taajamaan.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luodon työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[20]

  Alkutuotanto (2,5 %)
  Jalostus (44 %)
  Palvelusektori (52 %)
  Muut sektorit (1,5 %)

Talousalueena Luoto kuuluu Pietarsaaren seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 43 512 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 20. suurin.[21]

Luodossa oli vuonna 2022 yhteensä 1 220 työpaikkaa ja kunnassa asui 2 524 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 29,7 prosenttia. Ludoon työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 52,0 prosenttia, jalostuksen 44,0 prosenttia ja alkutuotannon 2,5 prosenttia.[20]

Luodon työpaikkaomavaraisuus on 48,3 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 86,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 1,8 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Luodossa on 127,1 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[20]

Yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luodossa suurimpia toimialoja ovat teollisuus ja palvelut ja Luodossa on historiallisesti ollut vahva veneenrakentamisen perinne. Monet luotolaiset työllistyvät myös Pietarsaareen. Luoto tunnetaan suosittuna mökkikuntana ja Luodossa on liki 1 800 vapaa-ajan asuntoa. Tunnettuja luotolaisia vene-alan yrityksiä ovat Baltic Yachts ja Bella Boats. Luodon suurimpia yrityksiä ja työnantajia ovat venealalla toimiva Ocean Dealers, BCE – Building, Consulting, Engineering ja johdinsarja- ja kaapeliratkaisuja tuottava Rikta.[22] Luodon suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös pintakäsittelyyn erikoistunut metalli- ja koneteollisuuden alihankkija Löfs Ab Oy ja autoliike Philip & Co.[23]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
010002000300040005000600031.12.197231.12.198831.12.200431.12.2020VäestöLuodon väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:[24]

Luodon asukasluku on yhteensä 5 934 asukasta. Luodon asukasluku on noussut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Luodossa ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Luodon väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Luodon asukasluku jatkaa kasvua. Väestöennusteen mukaan Luodon väkiluku olisi vuonna 2030 noin 6 602 asukasta, vuonna 2035 noin 7 088 asukasta, vuonna 2040 noin 7 523 asukasta ja vuonna 2045 noin 7 868 asukasta.[25]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteessa Luodon asukasluvun ennustettiin kasvavan nopeimmin Pohjanmaan maakunnan kunnista. Muutos vuosien 2011–2030 välillä olisi +30,1 % ja vuosien 2011–2040 välillä +41,8 %.[26]

Asuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuntokuntien jakauma Luodossa (2024)[27]

  1 henkilö (20,6 %)
  2 henkilöä (32 %)
  3 henkilöä tai yli (11,7 %)
  4 henkilöä tai yli (29,1 %)
  7 henkilöä tai yli (6,7 %)

Luodon suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (84,9 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 10,6 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 4,5 prosenttia asuntokunnista.[27]

Yksinasuvien osuus Luodon asuntokunnista on 20,6 prosenttia eli noin 380 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 32,0 prosenttia eli noin 590 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 11.7 prosenttia eli noin 220, yli neljän asukkaan asuntokuntia 29,1 prosenttia eli noin 540 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 6,7 prosenttia eli noin 125.[27]

Kieli ja etnisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luoto on kaksikielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Luodon väestöstä enemmistönä 91,8 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 4,8 prosenttia puhuu suomea. Vieraskielisten osuus väestöstä on 3,5 prosenttia.[4] Luodossa asuvia ulkomaiden kansalaisia oli vuoden 2024 lopussa 3,0 prosenttia.[28]

Vuoden 2024 lopussa Luodossa asui 177 ulkomaan kansalaisista ja yhteensä 235 ulkomaalaistaustaista.[28] Suurin osa ulkomaiden kansalaisista on eurooppalaisia (114), joista suurimmat väestöryhmät ovat ruotsalaiset (33), ukrainalaiset (18) ja puolalaiset (15). Aasialaistaustaista väestöä edustavat erityisesti syyrialaiset (30).[29]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luodon kirkko kesällä 2019.

Vuoden 2023 lopussa luotolaisista 88,1 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,7 % kuului muihin uskontokuntiin ja 10,2 % ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[30]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Luodossa on seuraava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta:[31]

Luodossa toimii seurakunnan sisällä hyvin voimakas rauhansanalais-lestadiolainen liike. Paikkakunnalla on kolme liikkeen rukoushuonetta: Bosund, Näs ja Risöhäll, joihin kokoontuu sunnuntaisin seuroihin yhteensä noin tuhat henkeä.[32] Liikkeen ruotsinkielinen kattojärjestö Laestadianernas Fridsföreningars Förbund järjestää vuosittaiset, noin 6000 henkeä kokoavat kesäseuransa Luodossa.[33]

Muita kirkkokuntia edustaa Finlands svenska baptistsamfundin seurakunta Larsmo baptistförsamling, jolla oli 75 jäsentä vuonna 2011.[34]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Luodon alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[35]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luodossa on neljä esikoulua: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola sekä Risö förskola. Luokille 1–6 on Luodossa neljä ruotsinkielistä koulua: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Syksyllä 2001 käyttöön vihitty Cronhjelmskolan järjestää koulutusta ruotsin kielellä luokille 7–9. Suomenkieliset oppilaat käyvät peruskoulun Pietarsaaressa.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on kaksi tunnettua urheiluseuraa, palloiluun erikoistunut Larsmo BK ja yksilölajeihen keskittyvä Larsmo IF.

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luodon kunnanjohtaja on Gun Kapténs. Hän palasi tehtäväänsä 2014 oltuaan välillä puolustusministerin erityisavustajana.[36] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kuusitoista on kristillisten ja kahdeksan RKP:n hallussa kaudella 2025–2029.[6]

VaalivuosiSDPRKPKDGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2000 7 12 8
7 12 8
27 79,6
207
2004 6 12 9
6 12 9
27 82,4
216
2008 6 12 9
6 12 9
27 84,0
207
2012 5 11 11
5 11 11
27 79,9
1710
2017 4 10 13
4 10 13
27 82,5
1512
2021 4 9 14
4 9 14
27 77,2
1611
2025 3 8 16
3 8 16
27 77,8
1710
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Luodon paikalliskanava Larsmo när-TV näyttää säännöllisesti lähetyksiä keskiviikkoisin kello 19.00 pois lukien kesätauko. Kaupunginvaltuuston kokousten live-lähetykset alkavat 18.00. Muutaman kerran vuodessa kanava lähettää live-lähetyksiä Luodon kirkosta. Kanava näkyy Luodon lisäksi myös Pietarsaaressa, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä sekä Teerijärvellä.[37]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi KD RKP SDP PS KOK KESK Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 828 33,6 1 116 45,2 523 21,2 11,6
2012 1 013 39,8 1 034 40,6 455 17,8 25 0,9 0,8
2017 1 297 46,3 1 061 37,9 427 15,2 18 0,6 8,4
2021 1 457 52,1 893 31,9 398 14,2 22 0,8 20 0,7 6 0,2 20,2

Tunnettuja henkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989.
  • Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936-1986. Larsmo 1986.
  • Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2019. ISBN 978-952-5446-96-8

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 24.7.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2025.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ a b c Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ a b https://tulospalvelu.vaalit.fi/KV-2025/fi/val440.html
  7. ↑ Svenska Yle: Närpiöstä ei tule kaksikielistä kuntaa 19.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.12.2014.
  8. ↑ Historia 28.6.2017. Luodon kunta. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
  9. ↑ Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 249
  10. ↑ Pekka Pohjolainen: Muistatko vielä ”kuivat” kunnat? – viimeinen keskioluen kieltänyt pitäjä antoi periksi 1995 Suomenmaa.fi. 11.2.2024. Viitattu 11.2.2024.
  11. ↑ Sari Vähäsarja: Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan yle.fi, uutiset. 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  12. ↑ Luodon tuhkarokkotapauksessa ehkä jopa 200 altistunutta – Kartta näyttää, miksi juuri Pohjanmaalla todetusta tartunnasta on syytä huolestua Helsingin Sanomat. 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018.
  13. ↑ Historik – Larsmo bys samfällda utskog larsmoutskog.fi. Viitattu 3.8.2023.
  14. ↑ Tietoa Luodon kunnasta Larsmo. Arkistoitu 19.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  15. ↑ Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  16. ↑ Seppälä, Antti: Uhanalaisia jokihelmisimpukoita kuntoutetaan Konnevedellä Yle Uutiset. 23.11.2016. Viitattu 9.1.2020.
  17. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  18. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  19. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  20. ↑ a b c Kuntien avainluvut 1987-2023 Tilastokeskus . Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Kuvaus kunnasta Luoto Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  23. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Arkistoitu 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  24. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  25. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  26. ↑ http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ a b c Asuntokunnat koon ja talotyypin mukaan, 1985-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  28. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  29. ↑ Kansalaisuus sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 25.7.2025.
  30. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 8.5.2024.
  31. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  32. ↑ Ritva Karhula: Kirkollisuus puree Keski-Pohjanmaalla 21.3.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
  33. ↑ Kesäseurat tuovat Luotoon tuhansia vieraita 10.7.2010. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
  34. ↑ Larsmo Finlands svenska baptistsamfund. Viitattu 8.2.2018.
  35. ↑ Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 9.3.2024.
  36. ↑ Gun Kapténs tillbaka som kommundirektör i Larsmo Yle. 4.4.2014. Viitattu 25.1.2018.
  37. ↑ sandningar larsmonartv.fi. Viitattu 7.4.2019.
  38. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luoto&oldid=23671125”