Tuhkarokko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuhkarokko
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma
ICD-10 B05
ICD-9 055
Tautitietokanta 7890
MeSH D008457

Tuhkarokko eli morbilli on tuhkarokkoviruksen aiheuttama lastentauti, jonka voi saada vain kerran elämässään. Tuhkarokko on herkästi ilmateitse tarttuva infektio, minkä vuoksi yhden sairastuneen altistamien määrä voi olla hyvin suuri.[1] Tuhkarokko on sitä vakavampi sairaus, mitä vanhempi potilas on[2].

Tuhkarokko tuhoaa immuunijärjestelmään sairastumiseen mennessä kertyneen muistin, minkä vuoksi siihen sairastanut on kolmen vuoden ajan alttiimpi sairastumaan erilaisiin infektioihin[3].

Vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan 191 343 henkilöä maailmalla. Tuhkarokkoon on rokote. Suomessa tuhkarokko on harvinainen.

Oireet, hoito ja jälkitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokon itämisaika on 9–11 vuorokautta, ja taudin ensioireisiin kuuluu korkea kuume, silmien punoitus, nuha ja yskä. Tautiin kuuluu myös kuumeen aiheuttama uupumus ja usein silmätulehdus. 3–4 vuorokauden kuluttua rokosta kuume laskee ja samalla ilmestyy ihottuma. Ihottuma alkaa ylävartalolta. Se ei kutia yhtä paljon kuin esimerkiksi vesirokko.[4]

Tuhkarokkovirus käy B- ja T-immuunisolujen kimppuun, joihin kuuluvat myös ihmisen sairastamat infektiot muistavat immuunijärjestelmän muistisolut.[5]

Tuhkarokko voi aiheuttaa jälkitauteja, joista tavallisimmat ovat välikorvan tulehdus ja keuhkokuume. Virus saattaa vaurioittaa keskushermostoa, ja taudin pelätyin komplikaatio onkin aivotulehdus.[4] Tuhkarokon vakavien jälkitautien vaara on suurin aikuisilla, pienillä lapsilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä. Sairastuneiden tulisi tuhkarokkoa epäillessään olla etukäteen yhteydessä puhelimitse omaan terveyskeskukseen toimintaohjeiden saamiseksi.[1]

Kuumeeseen voi antaa lääkettä, mutta tuhkarokko paranee itsekseen. Lapsen oloa voi helpottaa himmentämällä valot ja laittamalla kutinaan talkkia.

Rokotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokkoon on rokote, joka Suomessa annetaan yleensä MPR-yhdistelmärokotteena.[6] Niin sanottu laumasuoja tuhkarokon leviämistä vastaan syntyy, kun 96–99 prosenttia väestöstä on rokotettu.[7] MPR-rokotteen kattavuus on monin paikoin pudonnut alle 95 prosentin rajan. Pietarsaaren seudun lisäksi näin on käynyt esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella.[2]

HealthMap-tartuntamallin mukaan yksi tautitapaus johtaa kahteen tartuntaan 70 päivän kuluessa, jos väestö on kattavasti rokotettu. Jos sitä vastoin vain 60 prosenttia on rokotettu, uusia tartuntoja tulee samassa ajassa 2 800.[7]

Ennen rokotusohjelmaa Suomessa kuoli tuhkarokkoon keskimäärin kolme ihmistä vuodessa.[2] Rokotteen käyttöönoton jälkeen kuolleisuus on pienentynyt muissakin infektiotaudeissa[8]. Suomessa rokotukset alkoivat vuonna 1975.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen tieteellisen kuvauksen tuhkarokosta antoi Al-Razi (860–932), kun hän kirjassaan erotti tuhkarokon isorokosta ja vesirokosta.

Tuhkarokko maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuhkarokkokuolemat vähentyivät WHO:n mukaan vuosien 2000–2017 välillä yli 80 prosenttia[9]. Kuolleisuuden väheneminen johtuu WHO:n mukaan vastustuskyvyn paranemisesta ja lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan.[6] Vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui 296 629 henkilöä, joista eurooppalaisia oli 20 499[10] ja suomalaisia kolmelähde?. WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2017 oli kuolemantapauksia 110 000, pääasiassa alle viisivuotiaita lapsia.[9]

Euroopassa tuhkarokkotapaukset lisääntyivät vuonna 2018 voimakkaasti. Lisäyksen syynä ovat erityisesti Ukrainan sairastumiset. Rokotekattavuus on siellä ollut erittäin heikko, jopa vain 42 prosenttia, mutta on sittemmin kohentunut. Vuonna 2017 Euroopassa kuoli tuhkarokkoon 42, vuonna 2018 kuolemantapauksia oli 72.[11]

Tuhkarokko Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tuhkarokko on harvinainen, ja siihen sairastuu vuosittain arviolta alle viisi henkilöä.[12] Suomessa vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuus tuhkarokon osalta on rokotusrekisterin perusteella yli 94 prosenttia, paikoin alle 90 prosenttia, kun sen pitäisi olla yli 95 prosenttia, että sairastumisia ei tulisi. Aiemmin kattavuus selvitettiin otannalla.[13][14] Elokuussa 2011 neljä ihmistä sairastui Puolustusvoimien Santahaminan varuskunnassa tuhkarokkoon.[15]

Tuhkarokko saapuu Suomeen tavallisesti ulkomailta. Tammikuussa 2014 Sammatin Steinerkoulussa todettiin yhdellä lapsella Aasiasta saatu tuhkarokko. Steinerkoululaisten vanhemmat ovat keskimääräistä haluttomampia rokotuttamaan lapsiaan. Lääkäri Tanja Nummilan mukaan tauti voi tarttua herkästi ja ilmatartuntana. Nummila kertoi, että rokotteen saaneet ovat suojassa tartunnalta ja muut joutuvat odottamaan taudin mahdollista itämistä kotonaan. Nummila totesi, että tapaus vaaransi myös viereisen päiväkodin lapset.[16] Vuonna 2013 tuhkarokkoon sairastui Suomessa kaksi henkilöä, ja vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui yhteensä kolme henkilöä, joista kaikki olivat laboratoriossa varmistettuja tapauksia.[17]

Marraskuussa 2018 Luodossa todettiin yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 henkilöä.[18] Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tuhkarokkoa puolustusvoimissa Puolustusvoimat. Viitattu 4.2.2015.
  2. a b c Päivi Kerola ja Annastiina Heikkilä: Ei piikkejä minun lapseeni! Yle.fi, uutiset 15.10.2017
  3. Tuhkarokko altistaa muille taudeille. Helsingin Sanomat, 12.5.2015, s. B13. (Verkossa artikkeli laajempi) Viitattu 12.5.2015.
  4. a b Jukka Lumio: Tuhkarokko Lääkärikirja Duodecim. 20.8.2018. Terveyskirjasto. Viitattu 1.12.2018.
  5. Tuhkarokko altistaa muille taudeille. Helsingin Sanomat, 12.5.2015, s. B13. (Verkossa artikkeli laajempi) Viitattu 12.5.2015.
  6. a b c Maailman terveysjärjestö: Tuhkarokkokuolemat vähentyneet selvästi Helsingin Sanomat. Viitattu 7.2.2014. (Arkistolinkki Archive.org)
  7. a b Heikko rokotuskattavuus syypää tuhkarokkoepidemiaan tiede.fi.
  8. Tuhkarokko altistaa muille taudeille. Helsingin Sanomat, 12.5.2015, s. B13. (Verkossa artikkeli laajempi) Viitattu 12.5.2015.
  9. a b Newroom, Factsheets, Detail Measles 29.11.2018, WHO viitattu 1.12.2018
  10. Reported Measles Cases by WHO region 2014, 2015, as of 20 January 2016 (Taulukon kohdat vuodesta 2014, Total measles ja European Region) WHO. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi) (linkki vie aina tuoreimpaan)
  11. Teemu Juhola: Tuhkarokkotartunnat kolminkertaistuivat Euroopassa viime vuonna Yle.fi, uutiset. 7.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  12. Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä sampo.thl.fi. Viitattu 5.7.2017.
  13. Lasten rokotuskattavuus THL. 14.3.2018. Viitattu 1.12.2018.
  14. Rokotuskattavuus, 2015 syntyneet, THL 2018 (sisältää kartan)
  15. HS: Neljä sairastui tuhkarokkoon Puolustusvoimissa Helsingin Sanomat. 23.8.2011. Viitattu 23.8.2011.
  16. Iltalehti
  17. Reported measles cases and incidence rates by WHO Member States 2013, 2014 as of 20 January 2015 (pdf) (Sivu 4, tiedot Suomen osalta vuosilta 2013–2014) tammikuu 2015. WHO. Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  18. Sari Vähäsarja: Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan yle.fi, uutiset. 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  19. Luodon tuhkarokkotapauksessa ehkä jopa 200 altistunutta – Kartta näyttää, miksi juuri Pohjanmaalla todetusta tartunnasta on syytä huolestua Helsingin Sanomat. 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tuhkarokko.