Tampere

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampere
Tammerfors
Tampere.vaakuna.svg Tampere.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Myötäpäivään ylhäältä: Kaupunkikuvaa Näsinneulasta katsottuna. Tampereen Raatihuone. Huvipuisto Särkänniemi Näsinneulasta katsottuna. Konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talo. Kaupungin siluettia Pyynikin näkötornista katsottuna. Tammerkoski Hämeensillalta katsottuna, sekä Tampereen tuomiokirkko.
Myötäpäivään ylhäältä: Kaupunkikuvaa Näsinneulasta katsottuna. Tampereen Raatihuone. Huvipuisto Särkänniemi Näsinneulasta katsottuna. Konsertti- ja kongressikeskus Tampere-talo. Kaupungin siluettia Pyynikin näkötornista katsottuna. Tammerkoski Hämeensillalta katsottuna, sekä Tampereen tuomiokirkko.
www.tampere.fi
Sijainti 61°29′53″N, 023°45′39″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1779
Kuntaliitokset Tampereen alueliitokset
Messukylä (1947)
Aitolahti (1966)
Teisko (1972)
Kokonaispinta-ala 689,59 km²
175:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 524,89 km²
– sisävesi 164,70 km²
Väkiluku 225 319
kolmanneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 429,3 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 68,3 %
– yli 64-v. 18,0 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 92,9 %
ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 6,6 %
Kunnallisvero 19,75 %
248:nneksi suurin 2016 [5]
Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kaupunki ja Pirkanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven rannoilla Pirkanmaan maakunnassa. Tampere on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta[6] ja Tampere lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue.[7] Tampere on myös Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereen kaupungin väkiluku on 225 319[2] ja kaupunkialueen väkiluku on 313 058[8]. Kaupungin pinta-ala on 689,59 neliökilometriä, josta 524,89 neliökilometriä maata ja 164,70 neliökilometriä sisävesiä.[1] Tampere ja sen lähinaapurit Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Hämeenkyrö, Orivesi, Pälkäne ja Ylöjärvi muodostavat yhdessä Tampereen seutukunnan. Seutukunnassa on 376 000 asukasta, ja se on Helsingin seutukunnan jälkeen Suomen suurin väestökeskittymä.

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen teollisuushistoriasta. Tampere onkin historiallisesti Suomen ensimmäinen ja suurin teollisuuskaupunki. Tammerkosken koskimaisema on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kuntaliitto teetti 2000-luvun alussa Suomen kaupungit kattavan ilmapiiritutkimuksen, jossa Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden vähän sosiaalista pahoinvointia.[9] Taloustutkimuksen suorittamassa muuttohalukkuuskyselyssä Tampere sijoittui ensimmäiseksi vuonna 2014.[10] Saman yrityksen imagotutkimuksessa vuonna 2014 Tampere sijoittui neljänneksi.[11] Tampere sijoittui toiseksi vuonna 2014 tehdyssä Kuntabarometrissa.[12]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tampereen maantiede
Tammerkosken kansallismaisemaa.

Tampereen kokonaispinta-ala on 689,59 neliökilometriä, josta maata on 524,89 neliökilometriä ja vettä 164,70 neliökilometriä.[1] Pohjoisimmat koordinaatit ovat 61°50′12″N, 023°51′20″E , eteläisimmät 61°25′39″N, 023°53′25″E , itäisimmät 61°37′38″N, 024°07′07″E , läntisimmät 61°32′00″N, 023°32′32″E [13]. Tämän alueen maantieteellinen keskipiste sijaitsee Kämmenniemessä, Käälahden perukassa. Tampereen pinta-alasta 19,3 prosenttia (100,4 neliökilometriä) on asemakaavoitettu.lähde?

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallioperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen kallioperä muodostuu kiilleliuskeesta ja migmatiitista. Maakuntakivi taas on maailmalla harvinainen, mutta Pirkanmaalla yleisesti esiintyvä pallograniitti. Tampereen maaperä on moreenia ja kalliota sekä harjuissa ja reunamuodostumissa on soraa ja hiekkaa. Tampereen rakennuskiviesiintymät ovat monipuoliset. Perinteisen graniitin lisäksi löytyy runsaasti muun muassa kvartsidioriittia, tonaliittia, kiilleliusketta ja kiillegneissiä.lähde?

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näsijärvi talvella, taustalla Näsinneula.

Tampereella on 146 järveä. Näsijärvi on Pirkanmaan suuri keskusjärvi. Se on pituudeltaan 44 kilometriä, leveydeltään 5–7 kilometriä ja pinta-alaltaan 265 neliökilometriä. Sen syvin kohta on noin 60 metriä. Järven rantaviiva on rikkonainen; mantereelle työntyy syviä lahtia, joiden väliin jää pitkiä niemiä. Komein tällainen lahti on Koljonselältä mantereelle pistävä Pengonpohja, joka on liki kahdeksan kilometriä pitkä. Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen, josta vesi jatkaa Selkämereen. Tampereen eteläpuolella sijaitseva Pyhäjärvi on pinta-alaltaan 124 neliökilometriä ja syvin kohta on 50 metriä. Se on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi. Pyhäjärveen laskee vettä Näsijärvestä Tammerkosken kautta sekä Vanajavedeltä. Pyhäjärvestä vesi taas laskee Nokianvirran kautta Kuloveteen ja sieltä Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen. Tampereen kaupunkialueella sijaitsevia järviä ovat lisäksi Iidesjärvi, Alasjärvi, Peltolammi, Särkijärvi, Hervantajärvi, Kaukajärvi, Tohloppi ja Tesomajärvi.[14]

Harjut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella on muun muassa Pispalan, Pyynikin ja Kalevan soraharjut. Nämä harjut kuuluvat 200 kilometriä pitkään harjujaksoon, joka alkaa Salpausselältä ja jatkuu kaakkois-luoteissuunnassa Kankaanpäähän asti. Paarlahti on samansuuntainen Näsijärven lahti, joka on nimitetty Suomen ainoaksi vuonoksi. Pyynikinharju on maailman suurin soraharju.[15][16]

Suot ja metsät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen suot lukeutuvat niin sanotusti viettokeitaisiin. Nämä viettokeitaat eli eksentriset kermikeitaat ja rahkakeitaat ovat kaltevalle alustalle syntyneitä, yhteen suuntaan viistoja soita, joiden pienmuotoja ovat kaltevuutta vastaan kohtisuorassa sijaitsevat mätäsjonot, kermit sekä niiden kuljut. Viettokeitaat saavat ravinteensa pääosin sadevedestä. Viettokeitaista hyvin harvat ovat suojeltuja. Ne ovat Suomessa yleisiä Itä- ja Keski-Suomen vaihtelevan, pienipiirteisen kallioperätopografian alueella, mutta niitä sijaitsee myös muualla Etelä-Suomessa. Viettokeitaiden kasvillisuus on suhteellisen monipuolista. Siellä viihtyy esimerkiksi lakka, karpalo sekä suokukka. Tampereen suoalueisiin lukeutuvat muun muassa Tohlopin suo sekä Peräjoen suot. Tohlopin harvinainen suoalue kärsii rantojen ja kävelyteiden rakentamisesta, kun taas Peräjoen soista viisi hehtaaria kuuluu Pirkanmaan soidensuojeluohjelmaan sen arvokkaan suokasvillisuuden takia.[17]

Tampere kuuluu havumetsävyöhykkeen eteläboreaaliseen alueeseen, tarkemmin sen karumman Järvisuomea luonnehtivan pohjoisen alavyöhykkeen ja rehevämmän Lounais- ja Etelä-Suomen sisämaata luonnehtivan vyöhykkeen rajaseudulla. Tampereen seudulla yleisin metsätyyppi on mustikkaa ja kuusta kasvava tuorekangas, ja luonnontilaisessa metsässä yleisin puu kuusi. Mänty kasvaa runsaana siellä, missä kuusi ei viihdy. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa myös lehtipuita, kuten koivua ja haapaa. Etelä-Hämeen lehtokeskuksen pohjoisosat sijaitsevat Pyhäjärven rannoilla Tampereen eteläosassa.[18] Kyseisessä lehtokeskuksessa kasvaa esimerkiksi muutamia jalavalehtoja. Talousmetsien osa Tampereen metsien kokonaispinta-alasta on 20 prosenttia ja pinta-ala 1 454 hehtaaria. Metsistä myydään puuta teollisuudelle niin sanotuin pystymyynnein, jolloin hakkuutöiden toteuttamisesta vastaa ostaja.[19] Metsiä käytetään myös ulkoilu- ja retkimielessä. Ulkoilumetsiin kuuluu 4 169 hehtaaria metsiä. Tällaisia metsiä ovat muun muassa Kalevanharju, Pyynikki sekä Epilänharju.[20][21]

Tampereella voi törmätä kettuihin ja supikoiriin. Supikoirat viihtyvät laitakaupungin metsiköissä ja rakentamattomissa joutomaissa, jotka tarjoavat supikoiralle hyvät lepo- ja pesäpaikat. Supikoiria ja kettuja houkuttelee kaupunkiin helppo ravinnonsaanti. Kettujen pesäpaikat sijaitsevat kantakaupungin laitamien pikku metsiköissä ja täytemaan rinteissä.[22]

Tampereen kasvillisuudessa näkyy metsien rehevöityminen ja lehdon yleistyminen. Esimerkiksi rehevyyttä välttävää metsäkortetta esiintyy vain pienissä metsiköissä, kun taas lehtopalsami viihtyy rehevissä lehdoissa ja on alkanut levitä maansiirtojen vuoksi. Eräs harvinainen kasvi, kevätlinnunherne, viihtyy Tampereen lehtomaisilla alueilla ja on kunnassa yleinen, mutta harvinaisuutensa vuoksi se on rauhoitettu joten sitä ei saa poimia.[18]

Suojelualueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen kaupungilla on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua alueita sekä Tampereella että jonkun verran myös muissa kunnissa. Näiden alueiden yhteispinta-ala on 593 hehtaaria. Alueet edustavat monipuolisia luontotyyppejä; vanhoja luonnonmetsiä, lehtoja, kosteikkoja, lintujärviä ja perhosniittyjä. Teiskon Vattulan luonnonsuojelualue on Tampereen suurin. Sen pinta-ala on 61 hehtaaria. Uusin luonnonsuojelualue on Villilänsaaressa keväästä 2015 alkaen.[23]

Tampereen tunnuslaji on linnuista västäräkki, eläimistä tummaverkkoperhonen ja kasveista orvokki.[23]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella vallitsee boreaalinen väli-ilmasto. Talven ja kesän lämpötilaerot ovat selvät.

Esimerkiksi vuonna 2005 Tampereen korkein lämpötila oli 28,7 °C, kun taas matalin lämpötila −18,8 °C. Korkeimmat lämpötilat mitataan normaalisti heinäkuussa, mutta aurinkoisinta Tampereella on kesäkuussa, jolloin auringonpaistetunteja muodostuu keskimäärin 272. Pilvisintä on loppuvuodesta, loka-joulukuussa. Kuten koko Suomessa, Golfvirran vaikutuksesta kaupungissa lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla maapallolla. Tampereen ilmastoon vaikuttavat myös muun muassa Pyynikinharju, kaupungin etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat järvenselät, sekä ympäri vuoden avoinna pysyvä Tammerkoski.lähde?

Tampereella sataa keväällä keskimäärin 7–8 päivänä kuukaudessa, muulloin 10–11 päivänä kuukaudesa. Kuukauden sademäärä on helmikuussa 25 mm, heinä- ja elokuussa yli 70 mm. Kylmin kuukausi on helmikuu, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on −11 °C, ja lämpimin heinäkuu, keskimääräinen ylin 21,5 °C.[24]

Näsijärvi on jäässä keskimäärin 140 päivää talvessa.[25]

Tampereen keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustori on Tampereen kantakaupungin keskeinen tapahtumapaikka.
Tampereen Hämeenkatu, oikealla Stockmannin tavaratalo.

Tampereen keskusta-alue sekä myös Pyynikin ja Pispalan kaupunginosat sijaitsevat Pyhäjärven ja Näsijärven välisellä kannaksella. Näsijärveä ja Pyhäjärveä yhdistää Näsijärvestä lähtevä ja Tampereen keskustan halki virtaava valjastettu Tammerkoski, jonka putouskorkeus on 18 metriä. Kaupungin sijainti vesivoimaa tuottavan kosken partaalla kahden pitkän vesistöreitin välissä oli eräs tärkeimmistä virikkeistä sen perustamiseen 1770-luvulla.[26]

Tampereen keskustan kadut muodostavat tyypillisen ruutukaavan. Keskustan länsi­laidalla kulkee pohjois-etelä­suuntainen puistokatu, Hämeenpuisto, joka johtaa Pyhä­­järven rannasta lähelle Näsi­järveä. Leveä Hämeenkatu johtaa itä-länsi­suuntaisesti rautatieasemalta Hämeen­puistoon ja ylittää Tammer­kosken Hämeensiltaa pitkin. Hämeen­kadun suuntainen on myös keskusta-alueen pisin katu, Rautatien­kadulta Pyynikille ulottuva Satakunnankatu, joka ylittää Tammer­kosken Satakunnan siltaa pitkin. Tampereen Keskustori sijaitsee Tammer­kosken länsi­rannalla lähellä Hämeensiltaa.[27] Tampereen liikenteellisenä keski­pisteenä pidetään Kalevan kaupungin­osassa sijaitsevaa Itsenäisyydenkadun, Teiskontien ja Kalevan puistotien risteystä.[28]

Katuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen pisin katu on Hervannan valtaväylä, jonka pituus on 7,8 kilometriä. Toisena on Lempääläntie ja Aitolahdentie (6 km).[29] Silloista pisin on Lakalaivassa sijaitseva Postitorven Risteyssilta 386 metrillään. Toiseksi pisin on Vuorekseen heinäkuussa 2011 valmistunut Särkijärven silta, joka ylittää Särkijärven 310 metrin pituisena. Kolmanneksi pisin on Lakalaivassa sijaitseva Rotatorin Risteyssilta (299 m).[30] Arranmaan Ratasilta Peltolammilla on 291 metriä.lähde?

Kaupunginosia ja kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.

Tammerkosken länsipuolella


Tammerkosken itäpuolella


Varhaiset esikaupunkialueet


Hatanpään kartanon alueet (liitetty 1920)


Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, ja nii edelleen. Koko loppu Messukylä liitettiin vuonna 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972. Aitolahden ja Teiskon maaseutumaisten alueiden liittäminen kaupunkiin nelinkertaisti Tampereen maapinta-alan.[31]

Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Peltolammille, Multisiltaan, Järvensivuun, Kaukajärvelle, Annalaan, ja Hervantaan. Uusin perusteilla oleva kaupunginosa on Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennettava kuntien yhteinen 14 000 asukkaan lähiö, Vuores.[32]

Nykyisin Tampere jaetaan seitsemään suuralueeseen, 19 suunnittelualueeseen ja 111 tilastoalueeseen. Tilastoalueet vastaavat pääosin kaupunginosia, mutta täysin yksi yhteen ne eivät aivan jokaisessa tapauksessa käy.[33]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tampereen historia

Kuningas Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 aivan Turun ja Porin läänin itärajalle, läänirajana olleen Tammerkosken länsirannalle, Tammerkosken kartanon maille.[34] Vuonna 1870 alkuperäinen Tampere siirtyi Hämeen lääniin. Uudesta kaupungista pyrittiin tekemään elinkeinovapauden laboratorio määräämällä, että kaupungissa saisi harjoittaa vapaasti ammatteja.lähde?

Tampereesta tuli 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja samalla yksi Suomen suurimmista kaupungeista.[35] Teollisuuden myötä Tampereella alkoi tekniikan alan koulutus jo varhain. Tampereella käytiin merkittäviä Suomen sisällissodan taisteluita vuonna 1918.[36] Tärkeänä teollisuuskaupunkina Tampere joutui talvisodan aikana useaan otteeseen Neuvostoliiton ilmavoimien pommihyökkäysten kohteeksi; jatkosodan aikana kaupunkia ei pommitettu kertaakaan.[37][38] Sotakorvaustuotteiden valmistus edisti Tampereen metalliteollisuuden merkittävää kasvua. Voimakkaan väestönkasvun myötä uusia asuinalueita rakennettiin varsinkin Tammerkosken itäpuolelle. Messukylä liitettiin Tampereeseen kokonaisuudessaan 1947, ja 1950-luvulla syntyivät muun muassa Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosat sekä Hervanta 1970-luvulta lähtien.[39][40] Harvaanasuttujen Aitolahden ja Teiskon kuntien liittymiset vuosina 1966 ja 1972 nelinkertaistivat Tampereen kokonaispinta-alan.[31] Perinteinen ”savupiipputeollisuus” katosi Tampereen keskustasta miltei täysin 1980- ja 1990-lukujen aikana.[41]

Tampereesta tuli korkeakoulukaupunki, kun Yhteiskunnallinen korkeakoulu siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960 ja muuttui Tampereen yliopistoksi vuonna 1966.[42]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuusto 2012
Puolue Nyk. paikat
(2012)
Paikat
(2008)
Kokoomus 17 18
SDP 16 15
Vihreät 10 11
Perussuomalaiset 9 4
Vasemmistoliitto 7 8
Keskusta 3 4
Kristillisdemokraatit 2 3
Sitoutumattomat 1 2
SKP 1 1
RKP 1 1

Valtuustot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 alusta Tampere siirtyi uuden kuntalain sallimaan malliin, jossa kaupunkia johtavat pormestari ja neljä apulaispormestaria. Pormestari ei ole virkasuhteessa kuntaan vaan hän on luottamushenkilö. Pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja johtaa kunnan toimintaa. Valtuusto voi erottaa pormestarin kesken kauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta. Ensimmäisen kaksivuotiskauden ajan pormestarina toimi 2007-2012 Kokoomusta edustava Timo P. Nieminen. Vuonna 2013 pormestariksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen.[43]

Tampereen kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä. Valtuuston puheenjohtaja on Sanna Marin (sd). Vuosina 2009–2012 valtuuston puheenjohtajana toimi Irene Roivainen (vihr), Vuosina 2007–2008 valtuuston puheenjohtajana toimi Pekka Paavola (tamp.sit) ja vuosina 2005–2007 Hanna Tainio (sd).lähde?

Tampereella myös lapset pääsevät mukaan päätöksentekoon. Tampereella Annalan koulussa aloitettiin ensimmäisenälähde? Suomessa luotto-oppilastoiminta. Sittemmin nimi on vaihtunut oppilaskunnan hallitukseksi. Tampereella jokaisessa peruskoulussa on nykyään oppilaskunnan hallitus.lähde? Myös Suomen ensimmäinen Lasten parlamentti perustettiin Tampereelle vuonna 2005.[44]

Tampereella toimii myös nuorisovaltuusto, joka tuo nuorten mielipiteet esille päätöksenteossa. Vuonna 2011 nuorisovaltuusto (TNV) sai kaksi puhe- ja läsnäolo paikkaa Tampereen kaupunginvaltuustoon. Nuorisovaltuustolla on paikat myös nuoria koskevissa lauta- ja johtokunnissa. Nuorisovaltuuston nimettäviä aikaansaannoksia ovat muun muassa Nuorisokahvila Tampereella, kannanotto toisen asteen koulutuksen yhdistämiseen ja edustajapaikkojen saaminen kaupunginvaltuustoon.lähde?

Aluepolitiikkaan liittyvässä kunnallisessa verotulontasauskäytännössä Tampere siirsi vuonna 2002 huonommin menestyviin kuntiin verotulojaan noin 40 miljoonaa euroa.[45]

Kaupunginjohtajat ja pormestarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha raatihuone on nykyään kaupungin edustustila, kaupunginvaltuusto ei ole kokoontunut siellä sitten 1920-luvun.

Tampereen kaupunginjohtajan virka perustettiin vuonna 1929. Pormestarijärjestelmä tuli käyttöön vuodesta 2007 alkaen.lähde?

Kaupunginjohtaja  Toimikausi 
Kaarle Nordlund 1929–1943
Sulo Typpö 1943–1957
Erkki Lindfors 1957–1969
Pekka Paavola 1969–1985
Jarmo Rantanen 1985–2007
Pormestari Toimikausi
Timo P. Nieminen 2007–2012
Anna-Kaisa Ikonen 2013–

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen seudulla talouselämän painopiste on siirtynyt teollisuudesta palveluihin. Vuonna 2014 Pirkanmaan suurimmat työllistäjät olivat Kesko, Pirkanmaan Osuuskauppa, Aamulehteä julkeiseva Alma Media ja Posti. Aiemmin suurimpien työllistäjien listalla kärjessä olleet Metso Tampere ja Nokia Solutions & Networks olivat pudonneet monta sijaa alaspäin.[46]

Tampereen talouden odotetaan nousevan lamasta vuonna 2016 bruttokansantuotteen laskettua vuodesta 2012 lähtien[47] tammikuussa 2016 Tampereen työttömyysaste oli 18,9 prosenttia, ollen näin korkein kuuden suurimman kaupungin joukosta.[48] Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi 28 prosentilla vuonna 2015, myös nuorisotyöttömyydessä nähtiin 8 prosentin kasvu vuoden takaiseen verrattuna. Rakennetyöttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2012 lähtien.[49]

Vuonna 2016 Tampereen veroprosentti on 19,75.[50]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Höyrylaiva Kuru ja muut sisävesihöyrylaivat olivat Näsijärven alueen tärkein kulkuneuvo 1950-luvulle saakka.

Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena, joka valmistui vaiheittain vuosien 1964 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä ja se onkin Suomen pisin moottoritie. Tampereelta Nokialle kulkee yhdeksän kilometrin pituinen moottoritie (Valtatie 12). Tampereen kolmas moottoritie, itäinen ohitustie (valtatie 9), valmistui 1996, ja kulkee välillä Atala (Tampere) – Lakalaiva (Tampere). Sitä jatkettiin Ylöjärvelle asti suurhankkeella (Tampereen läntinen kehätie valtatie 3), jolloin se yhtyy Lakalaivassa Tampereen itäiseen ohitustiehen. Läntisen kehätien Kalkku–Pirkkala (1-vaiheen) avajaiset olivat 2. lokakuuta 2006, Läntinen kehätie oli kokonaisuudessaan valmis 15. joulukuuta 2008. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä Lakalaivassa 3-tien ja 9-tien risteyksessä.[51]

Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista. Tampereelta on suoria junia useisiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, joissa on vuosittain 8 miljoonaa matkustajaa.[52]

TKL:n bussi Tampereen Keskustorilla.

Tampereen kaupunkiliikenteessä matkoista tehdään noin 60 prosenttia autolla. Tamperelaiset omistavat vuoden 2011 lopussa 98 000 autoa, mikä on 15,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Ympäryskunnat autoistuvat vielä Tamperetta nopeamminkin.[53] Autojen määrän kasvu on lisännyt myös Tampereen liikennemääriä pääteillä ja -kaduilla.[54]

Tampereen kaupunki vastaa joukkoliikenteen viraanomaisena Tampereen lisäksi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven alueella. Vuonna 2013 sisäisestä joukkoliikenteestä vastasi 71-prosenttisesti liikennelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne.[53] Tampereen kaupungin joukkoliikennetoimisto tilaa liikennelaitokselta suurimman osan liikenteestä.lähde?

Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Vuonna 2008 Tampere-Pirkkalan kautta kulki noin 710 000 matkustajaa, matkustajamäärät kasvavat joka vuosi. Tampere-Pirkkalasta on yhteyksiä Helsinkiin, Kittilään (talvisin), Tukholmaan, Riikaan, Lontooseen, Frankfurtiin, Bremeniin, Tallinnaan, Kuopioon, Gdanskiin, Malagaan, Kaunasiin ja Milanoon.lähde?

Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärven kautta Päijänteen vesistöön sekä Pyhäjärven kautta Hämeenlinnaan niin sanottu Hopealinja. Tampereelta liikennöineitä sisävesilaivoja ovat[55]

Tampereen raitiotiehanke on kehitysvaiheessa. Lokakuussa 2016 valtuusto päättää mahdollisesta rakentamisvaiheeseen siirtymisestä.[56]

Lähijunaliikettä yritetään parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisäämällä, sekä panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin.[57]

Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki Välimatka (km) Matka-aika junalla[58] Matka-aika autolla[59]
Helsinki 173 1 h 30 min 1 h 55 min
Hämeenlinna 75 40 min 50 min
Iisalmi 390 4 h 40 min 4 h 23 min
Joensuu 393 4 h 50 min 4 h 44 min
Jyväskylä 153 1 h 34 min 1 h 49 min
Kouvola 188 2 h 26 min 2 h 30 min
Kuopio 293 3 h 25 min 3 h 28 min
Loimaa 98 1 h 1 min 1 h 10 min
Lahti 126 1 h 49 min 1 h 43 min
Oulu 504 5 h 17 min 5 h 33 min
Pori 114 1 h 32 min 1 h 24 min
Seinäjoki 177 1 h 25 min 2 h 17 min
Turku 165 1 h 39 min 1 h 57 min
Vaasa 240 2 h 6 min 2 h 57 min
Pietari (Venäjä) 402 6 h 30 min 5 h 48 min

Vesi- ja jätehuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen talousvedestä 66,5 prosenttia on pintavettä ja 33,5 prosenttia pohjavettä. Talouskäyttöön vedestä ohjattiin 58 prosenttia ja teollisuuskäytöön 13 prosenttia. Tampereen Vesi hoitaa Tampereen lisäksi vettä Pirkkalaan.[60]

Raakavedestään Tampere ottaa kaksi kolmasosaa kirkasvetisestä Roineesta ja loput neljältä pohjavedenottamolta, jotka sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä.[61] Tampereella on viisi vesitornia ja yksi maan sisälle vuonna 1898 valmistunut vesisäiliö, joka on kaupungin vanhin veden varastointiin tarkoitettu. Vanhin vesitorni on Kaupin vanha vesitorni, joka valmistui vuonna 1928. Sen viereen rakennettiin 1950-luvun lopussa suurempi Kaupin uusi vesitorni, joka on vesimäärältään kaupungin suurin: 10 000 kuutiometriä. Muut vesitornit ovat Hervannan vesitorni, Peltolammin vesitorni ja Tesoman vesitorni.lähde?

Pirkanmaan Jätehuolto hoitaa Tampereen jätehuollosta. Sillä on jätteenkäsittelylaitokset Nokian Koukkujärvellä ja Tampereen Tarastenjärvellä.[62]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella asuu 220 409 henkilöä (ennakkoväkiluku 31.12.2013). Naisia väestöstä on hieman yli puolet, kuten koko maassa. Väestö on melko koulutettua, ja kaksi kolmasosaa yli 15-vuotiaista on suorittanut peruskoulun jälkeisiä tutkintoja.[63]

1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa Tampereelle muutti paljon työväestöä maakunnista.lähde?

Sotien aikana 1938–1944 Tampereen seudulle saapui myös poikkeuksellisen suuri määrä Karjalasta (Viipuri, Rautu, Metsäpirtti jne.) tulleita evakoita, jotka värittivät alueen jo ennestään rikasta kulttuuriperintöä.lähde?

Tampere on Suomen suurin yksikielisesti suomenkielinen kunta. Tampereen ruotsinkielisen vähemmistön historiasta ja nykyajasta kertovat muun muasssa Svenska samskolan i Tammerfors, Svenska Barndaghemmet, Porvoon hiippakuntaan kuuluva Tampereen ruotsinkielinen seurakunta (Tammerfors svenska församling), Tammerfors Aktuellt -lehti ja perinteikäs urheiluseura TBK.lähde?

Ulkomaan kansalaisia Tampereella oli vuonna 2013 9 122 henkilöä, mikä oli 4,1 prosenttia tamperelaisista. Vieraita kieliä puhui 13 835 henkilöä. Suomen jälkeen suurimpia kieliä olivat venäjä, arabia, ruotsi, persia, viro ja englanti.[64]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva taulukko kuvaa Tampereen asukasluvun kehitystä vuosina 1815–1939. Kaupunki kasvoi tänä aikana nopeasti Suomen suurkaupunkien joukkoon.

Vuosi 1815 [65] 1840 [65] 1850 [65] 1860 [65] 1870 [65] 1880 [65] 1890 [65] 1900 [65] 1910 [65] 1920 [65] 1923 [65] 1930 [66] 1938 [66] 1939 [66]
Väkiluku &&&&&&&&&&&&0793.&&&&00793 &&&&&&&&&&&01819.&&&&001 819 &&&&&&&&&&&03207.&&&&003 207 &&&&&&&&&&&05232.&&&&005 232 &&&&&&&&&&&06986.&&&&006 986 &&&&&&&&&&013645.&&&&0013 645 &&&&&&&&&&020132.&&&&0020 132 &&&&&&&&&&036344.&&&&0036 344 &&&&&&&&&&045442.&&&&0045 442 &&&&&&&&&&047830.&&&&0047 830 &&&&&&&&&&050138.&&&&0050 138 &&&&&&&&&&055967.&&&&0055 967 &&&&&&&&&&076730.&&&&0076 730 &&&&&&&&&&078012.&&&&0078 012

Evakkojen asettumisen ja kaupungistumisen tuloksena väestö jatkoi kasvuaan 1940-luvulla ja sen jälkeenkin. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.

Tampereen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
166 228
1985
  
169 026
1990
  
172 560
1995
  
182 742
2000
  
195 468
2005
  
204 337
2010
  
213 217
2015
  
223 004
Lähde: Tilastokeskus.[67]

Väestö osa-alueittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen keskustaa.

Tampereen väestö oli 31.12.2008 jakautunut osa-alueittain seuraavasti:selvennä[68]

  • Keskinen suuralue 64 079
    • Keskusta 39 137
    • Sampola 19 378
    • Iidesranta 5 564
  • Koillinen suuralue 34 430
    • Messukylä 13 832
    • Tasanne 7 936
    • Leinola 12 662
  • Kaakkoinen suuralue 41 189
    • Kaukajärvi 19 156
    • Hervanta 22 033
  • Eteläinen suuralue 19 161
    • Härmälä 6 604
    • Koivistonkylä 6 534
    • Peltolammi 6 023
  • Lounainen suuralue 32 677
    • Pispala 7 466
    • Rahola 10 166
    • Tesoma 15 045
  • Luoteinen suuralue 10 900
    • Lielahti 5 315
    • Lentävänniemi 5 585
  • Pohjoinen suuralue 4 409
    • Aitolahti 1 298
    • Kämmenniemi 2 037
    • Terälahti 1 074
  • Muut 2 707

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopisto.
Tampereen teknillisen yliopiston päärakennus.

Tampereella on

Tampereen uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään kuuluvat seuraavat seurakunnat:[69]

Tampereen ortodoksinen seurakunta on laajalla alueella Pirkanmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen maakunnissa toimiva ortodoksinen seurakunta.[70]

Tampereella sijaitsee myös kaksi Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon (MAP tai mormoni) seurakuntaa. Heidän kirkkorakennuksensa sijaitsi Tampereen Kalevassa, mutta se poltettiin vuonna 2008.[71]

Muita tamperelaisia kristillisiä yhteisöjä ovat muun muassa:lähde?

Monilla kristillisillä järjestöillä on vakiintunutta toimintaa Tampereella. Tällaisia ovat esimerkiksi:

Jehovan todistajilla on useita seurakuntia ja valtakunnansaleja Tampereella.lähde?

Tampereella toimiva islamilainen yhteisö on Tampereen islamin yhdyskunta.lähde?

Nimen Tampere etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinaisruotsin damber ’pato’). Viimeaikaisessa kielentutkimuksessa tätä etymologiaa on kuitenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A. V. Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal ’koskessa sijaitseva suvantokohta’.[72] 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl.[73]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia, paikkoja ja kulttuurilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere-talo

Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Vuorovuosin järjestettävät Pispalan Sottiisi ja Tanssimania tuovat kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Vuosittain järjestetään myös metallimusiikkifestivaali Sauna Open Air Metal Festival, joka tuo kotimaisten esiintyjien lisäksi myös suuria nimiä ulkomailta.lähde?

Muita tapahtumia ovat muun muassa Tampereen Teatterikesä, Tampere Jazz Happening, Tampere Biennale, Tampereen Sävel, Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaali, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (muun muassa Ahaa Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri MD (Mobita/Dansco), Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä Tampereen ooppera.lähde?

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut järjestää monipuolisia kulttuuritapahtumia ja näyttelyjä kaikenikäisille ja useissa kaupunginosissa.[74]

Tampere-talo toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana. Esimerkiksi Tampereen kaupunginorkesteri eli Tampere Filharmonia konsertoi Tampere-talossa. Tampere-talossa järjestetään myös vuosittain roolipeli- ja animetapahtuma Tracon.lähde?

Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse. Nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa. Leikillinen nimitys Suomen Manchester tunnettiin jo 1900-luvun alussa.[75][76] Kuitenkaan Tampereen murteessa ei käytetä erityisemmin nimeä ”Manse”.

Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara. Toiseksi erikoisuudeksi ovat viime vuosina nousseet hot wings -kanansiivet, joista Tampereella ja ympäristökunnissa syödään lähes puolet koko maan määrästä.[77]

Kulttuurintekijöitä ja Tampere fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pispalassa syntynyt Lauri Viita on merkittävä tamperelainen kirjailija. Pispalassa on asunut myös muita huomattavia kulttuuripersoonia. Tamperelaisen Pirkkalaiskirjailijat-kirjailijayhdistyksen riveissä vaikuttivat myös Tampereella asuneet Väinö Linna ja Kalle Päätalo.[78] Dekkarikirjailija Seppo Jokisen lähes kaikki kirjat tapahtuvat Tampereella.

Minna Canth syntyi Tampereella. Anni Polvan lapsuuden maisemiin on tehty Tiina-kirjoihin liittyvä kävelyreitti. Monilla muillakin nuortenkirjailijoilla on yhteyksiä Tampereeseen.[79]

Tampereella on kuvattu useita TV-sarjoja, muun muassa Reinikainen, Sisko ja sen veli. Mummo (1987–1988) ja Kyllä isä osaa (1993–1994). Myös komediasarja Kummeli on suurelta osin kuvattu Tampereella. Tampere on ollut myös yksi keskeinen tapahtumapaikka muun muassa Edvin Laineen romaanifilmatisoinnissa Musta rakkaus (1957), Risto Jarvan elokuvassa Työmiehen päiväkirja (1967) ja Mika Kaurismäen elokuvassa Klaani (1984).

P. A. Manninen on katsellut Tamperetta kauhufantasian näkökulmasta Kapteeni Kuolio -sarjakuvissaan.[80] Myös sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kuvannut teoksissaan Tamperetta ja tamperelaisia.

Tampereelta nousi 1970-luvulta alkaen useita rockyhtyeitä ja esiintyjiä maanlaajuiseen kuuluisuuteen. Heidän tyyliään kutsutaan joskus nimellä manserock. Manageri Epe Heleniuksen mukaan nimitys keksittiin Helsingissä ja oli alun perin ”haukkumasana suomenkieliselle junttirockille”, mutta sai menestyksen myötä ylimääräistä hohtoa.[81]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella ilmestyvä Aamulehti on levikiltään Suomen toiseksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaupunkilehti Tamperelainen ilmestyy kaksi kertaa viikossa.lähde?

Talevisiokanava Yle TV2:n keskustoimitus toimii Tampereen Ristimäessä.[82]

Pispalan Radio soittaa vanhaa musiikkia.[83]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere tunnetaan erityisesti pitkistä jääkiekkoperinteistään. Suomen ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu järjestettiin 15. tammikuuta 1928, jolloin vastakkain olivat Tampereen Pyrintö ja Tampereen Palloilijat. Enimmillään SM-sarjassa on pelannut neljä tamperelaisjoukkuetta kaudella 1969–1970. Vuodesta 1980 lähtien kaupunkia on edustanut vain kaksi SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Ne ovat myös Suomen kaksi menestyneintä jääkiekkoseuraa, sillä Ilves on voittanut Suomen mestaruuden 16 kertaa ja Tappara yhdessä edeltäjänsä TBK:n kanssa myös 16 kertaa. Ilveksen viimeisin mestaruus on vuodelta 1985 ja Tapparan 2016. Suomen mestaruuden jääkiekossa ovat voittaneet myös Tampereen Palloilijat vuonna 1931 ja Koovee vuonna 1968. Ilveksellä ja Tapparalla on laaja junioritoiminta, ja naisten SM-sarjassa Ilves on historiansa aikana saavuttanut 10 mestaruutta.lähde?

Tunnetuimpiin tamperelaisiin jääkiekkoilijoihin lukeutuvat muun muassa usean maajoukkuetilaston ennätysmies Raimo Helminen, jonka pelinumeron Suomen maajoukkue on myös jäädyttänyt, SM-liigan kaikkien aikojen paras pistemies Janne Ojanen, mittavan NHL-uran rakentanut Teppo Numminen, jonka pelinumeron Phoenix Coyotes on jäädyttänyt, sekä puolustajalegenda ja kulttihahmo Timo Jutila.

Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin. Hallissa on järjestetty MM-kisoja myös 1982, 1991, 1997 ja 2003. Lisäksi siellä on pelattu Lentopallon maailmanliigan otteluita ja naisten salibandyn maailmanmestaruuskilpailut 2015. Tampereelle on suunniteltu vanhan jäähallin korvaava uusi Tampereen Keskusareena -monitoimihalli, jonka rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2017.[84]

Palloilulajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuosina 2001, 2006 ja 2007 sekä Suomen Cupin 2007. Suomen mestaruuden ovat voittaneet myös sotien jälkeen tamperelaistunut viipurilainen Ilves-Kissat 1950, Tampereen Ilves 1983 (sekä Suomen Cup 1979 ja 1990) ja Tampereen Pallo-Veikot vuonna 1994. TamU pelasi kotiottelunsa Ratinan stadionilla, joka Helsingin olympialaisten aikaan isännöi muutamia olympiaturnauksen jalkapallo-otteluita. Veikkausliigaan paluun tehnyt Ilves ja Kakkosessa nykyisin pelaava TPV järjestävät kotiottelunsa Tammelan stadionilla.lähde?

Muita menestyneitä tamperelaisia palloiluseuroja ovat muun muassa lentopallossa Isku-Volley ja koripallossa Tampereen Pyrintö, jotka molemmat pelaavat miesten pääsarjoissa ja Pyynikin palloiluhallissa. Isku-Volley voitti Lentopallon SM-liigan 1963, 1988, 2002 ja 2006 sekä Pyrintö Korisliigan 2010, 2011 ja 2014. Koripallon naisten SM-sarjassa Pyrintö on kahdeksalla mestaruudellaan Suomen menestyneimpiä kultakausien osuessa 1950- ja 1980-luvuille.lähde?

Classic voitti miesten Salibandyliigan 2016 sekä Suomen Cupin 2004. Naisten Salibandyliigaa Classic on hallinnut voittaen sen kuudesti peräkkäin 2008–2013 sekä 2015. Keilailussa TKK (Tampereen Keilakerho) on dominoinut miesten SM-joukkuekilpailuja voittamalla jo yhdeksän mestaruutta tällä vuosituhannella.lähde?

Tampere Rugby Club pelaa rugbyn SM-sarjassa, jonka se on voittanut vuosina 2006, 2007 ja 2013. Seuralla on miesten ja naisten joukkueet sekä juniorijoukkue.[85]

Tampere Saints pelaa amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigassa, baseballin SM-sarjassa pelaa Tampere Tigers. Kaupungin pesäpallomainetta puolustaa Manse PP, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Suomensarjassa ja naisten edustusjoukkue Maakuntasarjassa.

Muu urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen Pyrintö on perinteinen monilajiseura, joka tunnetaan koripallon lisäksi suunnistuksesta, hiihdosta ja yleisurheilijoistaan, muun muassa pituushypyn MM-pronssimitalisti Tommi Evilästä, keihäänheittäjistä Tero Järvenpää ja Sanni Utriainen sekä korkeushypyn moninkertaisesta Suomen mestarista Jussi Viita.

Koovee on myös perinteikäs monilajiseura, jonka lajivalikoimaan kuuluvat jääkiekon lisäksi jalkapallo, salibandy, paini, pesäpallo, petankki, pyöräily, rullakiekko, suunnistus, taitoluistelu ja uinti.[86]

Tampereen seudulla toimii useita perinteikkäitä pyöräilyseuroja. Tampereelta kotoisin oleva Jukka Vastaranta on yksi Suomen menestyneimmistä ammattipyöräilijöistä.[87]

Taitoluistelun kolminkertainen EM-mitalisti Kiira Korpi, joka valittiin vuoden 2007 tamperelaiseksi, on Suomen tunnetuimpia urheilijoita. Hänen isänsä Rauno Korpi oli Tapparan pitkäaikainen ja menestyksekäs päävalmentaja ja on valmentanut myös Suomen miesten, naisten ja nuorten jääkiekkomaajoukkueita.[88]

Vuoden 2009 Euroopan nuorten olympiafestivaalien kesäkisat järjestettiin Tampereella. Aiemmin kaupungissa on järjestetty muun muassa painin EM-kilpailut vuosina 1987, 2008 ja judon Euroopan-mestaruuskilpailut 2006.

Ensimmäiset yleisurheilun Suomen-mestaruuskisat Kalevan kisat pidettiin Tampereella vuonna 1907. Kaiken kaikkiaan kaupunki on isännöinyt Kalevan kisoja 13 kertaa, viimeksi vuonna 2008.[89] Tampere isännöi vuonna 2016 yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelua. Kyseessä on samalla ensimmäinen kerta, kun maaottelu järjestetään Suomessa muualla kuin Helsingissä.[90]

Tampere haki vuoden 1976 talviolympialaisten kisaisännyyttä, mutta jäi valintaäänestyksessä kolmanneksi.[91]

Urheiluareenoita Tampereella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen tuomiokirkko
Pääartikkeli: Tampereen nähtävyydet

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi Tampereella on kaksi kehitysyhteistyöperustaista ”ystäväkaupunkia”, Mwanza Tansaniassa ja León Nicaraguassa.[93]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lind, Mari; Antila, Kimmo & Liuttunen, Antti: Tammerkoski ja kosken kaupunki. Tampere: Vapriikki, 2011.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.4.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 25.10.2015.
  7. Kaupungin-maaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet – tekninen menetelmäkuvaus Viitattu 22.3.2013.
  8. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 Tilastokeskus. Viitattu 25.10.2015.
  9. Kuntalehti. 2004, nro 15; artikkeli ”Kaupunki”.
  10. Tampere kaupungeista edelleen vetovoimaisin – 30 % suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Tampereelle maaliskuu 2014. Taloustutkimus oy. Viitattu 25.10.2015.
  11. Kaarinan kaupunki yhä imagotutkimuksen ykkönen syyskuu 2014. Taloustutkimus oy. Viitattu 25.10.2015.
  12. Asukkaat vastasivat: Tämä on paras paikka asua Suomessa - katso topit ja flopit Iltasanomat.fi. 5.11.2014. Viitattu 8.3.2016.
  13. Usein kysyttyä: Mikä on Tampereen maantieteellinen tarkka sijainti?; www.tampere.fi
  14. Tampere Järviwiki. Viitattu 13.3.2016.
  15. Tampere – koko Suomen keskus Epilä. Viitattu 3.3.2014.
  16. Yleiskuvaus Näsijärven kalastusalueesta Näsijärven kalastusalue. Viitattu 3.3.2014.
  17. Peräjoki Tampere. Viitattu 3.3.2014.
  18. a b Myllypuro Tampereen kaupunki. Viitattu 3.3.2014.
  19. Tampereen kaupungin metsät -faktaa (PDF) 2006. Tampereen seudun luonto. Viitattu 3.3.2014.
  20. Santaoja M: Metsänhoitopäällikkö Tommi Granholmilla on 20 vuoden näkemys kaupunkimetsien hoidosta (s.9) Tampereen seudun luonto. 2006. TYSY. Viitattu 13.3.2016.
  21. Koski K: Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi ELY-keskus raportti 48. 2014. Viitattu 13.3.2016.
  22. Kettu Tampereen kaupunki. Viitattu 3.3.2014.
  23. a b Luonnonsuojelu Tampereen kaupunki. Viitattu 13.3.2016.
  24. Tampere - Climatological Information World Meteorological Organization. Viitattu 24.3.2016.
  25. Ilmastonmuutos: 1800-luvun tamperelainen paleli enemmän ja pilkki pitempään Yle. 2013. Viitattu 24.3.2016.
  26. Hautamäki R (toim.): Tampereen tarina. , 2015. ISBN 978-951-609-783-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2016).
  27. Tampereen kartat Tampere.fi. Viitattu 25.3.2016.
  28. Kaupungin maantieteellinen asema EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmässä Tampere. Viitattu 25.3.2016.
  29. Usein kysyttyä: Mikä Tampereen silloista on pisin? Entä kaduista? Tampereen kaupunki. Viitattu 25.10.2015.
  30. Usein kysyttyä: Mikä Tampereen silloista on pisin? Entä kaduista?; www.tampere.fi
  31. a b Tampereen kasvu kuntaliitosten kautta (s. 6) Hallitusti luonnollinen - Tampereen kaupungin maaseutuohjelma 2020. Viitattu 25.3.2016.
  32. Tervetuloa Vuoreksen pikkukaupunkiin! Tampere.fi. Viitattu 25.3.2016.
  33. Tampere alueittain 2013 Tampere.fi. Tampereen kaupunki. Viitattu 24.3.2016.
  34. Tieteen kuvalehti. Historia 15/2013, s. 74.
  35. Työ 1870–1900 Tampereen yliopisto. Viitattu 3.3.2014.
  36. Suodenjoki, Sami: Vuoden 1918 tapahtumat Tampereella Tampereen yliopisto. Viitattu 3.3.2014.
  37. Talvisota Tampereen yliopisto. Viitattu 3.3.2014.
  38. Jatkosota Koskesta voimaa. Tampereen yliopisto. Viitattu 3.3.2014.
  39. Aatsinki U: Kaupunki 1940-1960 Koskesta voimaa. Viitattu 25.3.2016.
  40. Teekkari asui metsässä 70-luvun Hervannassa Yle. Viitattu 25.3.2016.
  41. Näreikkö H: Savupiipputeollisuuden veto pohjusti Tampereen kasvun tampere. 2003. Tampereen kaupungin viestintäyksikkö. Viitattu 25.3.2016.
  42. Tampereen yliopiston vuosikymmenet Tampereen yliopisto. Viitattu 3.3.2014.
  43. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen Tampereen kaupunki. Viitattu 25.3.2016.
  44. Lasten Tampere Lasten Tampere ry.. Viitattu 25.3.2016.
  45. Helsingin Sanomat. 24.9.2002.
  46. Pirkanmaan suurimmat yritykset: Kaupan jätti nappasi ykköspaikan kansainväliseltä yhtiöltä Yle. 2.3.2015. Viitattu 24.3.2016.
  47. Talousarvio 2016 www.tampere.fi. Viitattu 8.3.2016. fi
  48. TEM Työllisyyskatsaus www.temtyollisyyskatsaus.fi. Viitattu 8.3.2016.
  49. Tampereen työttömyysaste kuuden suurimman kaupungin korkein [Tampereen kaupunki - Tampereen kaupunki - Ajankohtaista - Tiedotteet - 2016 - Helmikuu] www.tampere.fi. Viitattu 14.3.2016.
  50. Tietoa Tampereesta Tampereen kaupunki. Viitattu 24.3.2016.
  51. Matti Grönroos: Kantatie 60 Viitattu 25.10.2015.
  52. Tampereen asemakeskus, kilpailuohjelma Tampere. 2014. Viitattu 25.3.2016.
  53. a b Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 40–41.
  54. Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 43.
  55. Jarmo Peltola: Matkustajaliikenne vesillä Koskesta voimaa. Viitattu 25.3.2016.
  56. Kehitysvaihe www.tampere.fi. Viitattu 27.3.2016. fi
  57. Lähijunaliikenteen kehittämisselvitys
  58. VR: Junaliput verkkokaupasta. Katso aikataulut ja osta lippu. - VR vr.fi. Viitattu 14.3.2016.
  59. Google Maps Google Maps. Viitattu 14.3.2016.
  60. Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 68–69.
  61. Talousvesi Tampere. Viitattu 13.3.2016.
  62. Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 92.
  63. Tampere sanoin ja kuvin Tampereen kaupunki. Viitattu 25.10.2015.
  64. Toimintaympäristö - Kielet ja kansalaisuudet (PDF) 2013. Tampereen kaupunki. Viitattu 22.3.2016.
  65. a b c d e f g h i j k Suomen tilastollinen vuosikirja 1925 (PDF) (sivu 9, taulukko 11. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1924) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  66. a b c Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (pdf) (s. 14, Taulukko 13. Kaupunkien, kauppalain ja taajaväkisten yhdyskuntain väkiluku vuosina 1815–1940) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 19.5.2013.
  67. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  68. Väestö 31.12.2014 käryhmittäin ja osa-alueittan (PDF) 2014. Tampereen kaupunki. Viitattu 22.3.2016.
  69. Tampereen seurakunnat Tampereen seurakunnat. Viitattu 24.3.2016.
  70. Tampereen ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 24.3.2016.
  71. Uuden mormonikirkon suunnittelu etenee Yle. Viitattu 24.3.2016.
  72. Lähteenmäki, Eino: Tampere-nimen alkuperästä. Tammerkoski: Tampereen kotiseutulehti 1942 (4. vsk.), s. 3–6.
  73. Rahkonen, Pauli: Tampere – saamelainen koskiappellatiivi. Virittäjä 2/2011 (115. vks.), s. 252–256.
    Heikkilä, Mikko: Tampere – saamelaisen Tammerkosken kaupunki. Virittäjä 1/2012 (116. vsk.), s. 117–124.
  74. Kulttuuripalvelut Tampere. Viitattu 11.11.2013.
  75. Pieni Tietosanakirja. Hakusana Tampere. Helsinki: Otava, 1925–1928. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2010).
  76. Tietosanakirja. Hakusana Tampere. Helsinki: Tietosanakirja, 1909–1922.
  77. http://yle.fi/uutiset/kastike_koukuttaa_kanansiipien_kavereita/6249419
  78. http://www15.uta.fi/festnews/fn2005/torstai/18146.shtml
  79. Tamperelaisia kirjailijoita Kirjasto-Kissa. Viitattu 13.3.2016.
  80. Suominen, Janne: Tampereen vaiettu historia. Aviisi 10/2006.
  81. Reijo Sippola ja Jarmo Kettunen: Tampereen kasvot, s. 24. Kustannus Oy Sanasato, 1997, Tampere.
  82. Yle myy Tohlopin kiinteistönsä Tampereella hs.fi. 2012. Viitattu 24.3.2016.
  83. Tamperelainen paikallisradio sai pysyvän toimiluvan – Katoaa heti taajuuksilta Tamperelainen. Viitattu 24.3.2016.
  84. Tampere vakuuttaa: Kansi ja areena -hanke valmistuu vuoteen 2020 mennessä Yle. Viitattu 17.3.2016.
  85. Historia Tampere Rugby. Viitattu 13.3.2016.
  86. Jaostot Koovee. Viitattu 13.3.2016.
  87. Suomen parhaan maastopyöräilijän kissanpäivät: Sponsori asutti kartanoonsa hs.fi. 2014. Viitattu 13.3.2016.
  88. Tapparan mies Uusi Tie. Viitattu 13.3.2016.
  89. Järjestyspaikat ja Kalevan maljan voittajat Turun Urheiluliitto. Viitattu 13.3.2016.
  90. Suomi-Ruotsi-maaottelu Tampereella vuonna 2016 Savon Sanomat / STT. 2014. Viitattu 13.3.2016.
  91. Past Results Web citation / Game Bids. Viitattu 13.3.2016.
  92. Tampere on muutakin kuin Särkänniemi Varaahotelli.fi. Viitattu 23.2.2012. Suomi[vanhentunut linkki]
  93. Ystävyyskaupungit Tampereen kaupunki. Viitattu 21.3.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]