Vaasa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Vaasa
Vasa
Vaasa.vaakuna2.svg Vaasa sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Vaasan kirkko
Vaasan kirkko
Sijainti 63°05′45″N, 021°36′55″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 905
Hallinnollinen keskus Vaasan keskustaajama
Perustettu 1606
Kuntaliitokset Sundom, Sulvan osa (1973)
Vähäkyrö (2013)
Pinta-ala ilman merialueita 369,54 km²
219:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 575,13 km²
196:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 364,73 km²
– sisävesi 4,81 km²
– meri 205,59 km²
Väkiluku 67 631
15:nneksi suurin 31.12.2021 [2]
väestötiheys 185,4 as./km² (31.12.2021)
– väestöennuste 100 000 (vuoteen 2040 mennessä, ilman kuntaliitoksia)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,0 %
– 15–64-v. 64,4 %
– yli 64-v. 20,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 67,3 %
ruotsinkielisiä 23,4 %
– muut 9,3 %
Kunnallisvero 21,00 %
160:nneksi suurin 2022 [5]
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
Hallituksen puheenjohtaja Maria Tolppanen
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
– puheenjohtaja Joakim Strand
  2021–2025[6]
 • RKP
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
 • Kesk.

16
11
10
9
3
2
2
2
www.vaasa.fi

Vaasa (ruots. Vasa, vuosina 1855–1917 virallisesti Nikolainkaupunki) on Suomen kaupunki ja Pohjanmaan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla, Pohjanmaan maakunnassa. Vaasa on yliopistokaupunki ja merkittävä suomenruotsalaisen kulttuurin keskus. Vaasa oli yksi Suomen merkittävimmistä ja asukasluvultaan suurimmista kaupungeista Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Vaasassa toimi Suomen senaatti sisällissodan aikaan 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918, ja kaupunki toimi Helsingin sijaan Suomen väliaikaisena pääkaupunkina kyseisen ajanjakson.

Kaupungin asukasluku on 67 631,[2] joista suomenkielisiä on 67,3 %, ruotsinkielisiä 23,4 % sekä muita 9,3 %.[4] Vaasassa asuu 3 604 ulkomaan kansalaista ja he muodostavat 6,0 % väestöstä. Kaupungissa on 12 000 korkeakouluopiskelijaa ja 4 000 ammattikouluopiskelijaa.[7] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä. Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasaa vuonna 2013[8].

Vaasan naapurikuntia ovat Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.[9] Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajoitetut kauppaoikeudet (1606–1765)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustasaaren alue oli jo keskiajalla yksi Pohjanlahden vilkkaimmista kauppapaikoista. Seurakunta syntyi alueelle viimeistään 1300-luvulla ja vuosisadan loppuun mennessä Pohjanlahden hallintokeskus Korsholman linna.[10] Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren eli Mussarin kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan.[11] Perustamisensa yhteydessä vuonna 1606 Vaasan kaupunki sai maa-alueikseen nykyisen Vanhan Vaasan asemakaava-alueen lisäksi sen pohjoispuolella sijaitsevia takamaita.lähde? Vaasan perustaminen johtui aikakauden keskittämiseen tähdänneestä merkantilistesta talouspolitiikasta. Vuoden 1611 privilegiokirjeessä kaupunki sai nykyisen nimensä Vaasa. Kaupunki muodosti yhdessä Mustasaaren kanssa yhteisen seurakunnan ja käytti sen keskiaikaista, 1650- ja 1750-luvuilla laajennettua kirkkoa 1850-luvulle asti.[10]

Korsholman kartano korvaantui kuninkaankartanolla, jonka maat kaupunki sai 1630- ja 1640-luvulla käyttöönsä. Kaupungin talousalueen muodostivat Merenkurkun rannikko sekä Kyrönmaa, jotka perinteisesti olivat Pohjanmaan vauraimpia, pisimpään ja tiheimpään asuttuja alueita. Vaasasta oli jo tähän aikaan vilkkaat meriyhteydet Ruotsiin sekä maantiet Satakuntaan ja Hämeeseen. Vaasassa käytiin kauppaa erityisesti tervalla ja maataloustuotteilla.[10]

Merkantilistinen talouspolitiikka myös hidasti kaupungin kehitystä. Vuosina 1614–1617 toteutettu Pohjanlahden kauppapakko antoi ainoastaan tapulikaupungeille oikeuden rajoittamattomaan ulkomaankauppaan. Vaasan oli tyydyttävä viemään tuotteensa tapulioikeudet omanneisiin Turkuun tai Tukholmaan. Vuosina 1648–1714 tervakomppanialle annettiin lisäksi etuoikeus ostaa kaupunkien terva. Rajoitusten johdosta Vaasan väkiluku kasvoi hitaasti ja 1740-luvulla kaupungissa oli runsas 700 asukasta.[10] Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla.lähde?

Vaasa kehittyi kuitenkin alueensa keskukseksi. Vuonna 1624 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen koulu, pedagogio. Vuonna 1684 koulu korvattiin Uudestakaarlepyystä siirretyllä triviaalikoululla. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Pohjanmaan läänin hallintokeskus ja jatkoi täten Korsholman linnan ja kuninkaankartanon perinteitä. 1700-luvun ison- ja pikkuvihanaikaiset venäläismiehitykset vaikuttivat kaupunkiiin: Napuen taistelun 1714 jälkeen venäläisjoukot marssivat kaupunkiin ja hävittivät suuria osia kaupungista. Pääosa väestöstä pakeni Ruotsin puolelle.[12]

Kauppakaupungin nousu (1765–1852)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha Vaasa, Johan Knutssonin litografia 1840-luvulta.
Keskiaikainen Pyhän Marian kirkko tuhoutui Vaasan palossa vuonna 1852, ja siitä jäi jäljelle vain rauniot.

Kauppapakon purkamisen jälkeen Vaasan kehitys alkoi kukoistamaan. Kaupungista kehittyi vauras kaupunki sekä hallinnon ja kulttuurin keskus. Kaupunki kasvoi terva, puutavaran, maataloustuotteiden sekä kankiraudan kaupalla. Erityisen tuottavaa toimintaa oli ulkomainen rahtiliikenne. Vaasalaisalusten satamia olivat Amsterdam, Lontoo sekä Välimeren ja Mustanmeren kaupungit. Kaupungin väkiluku kasvoi 1850-luvulla jo lähes 4 000 asukkaaseen. Ajanjaksolla luotiin edelltytykset Vaasan 1800-luvun jälkipuoliskon entistä nopeammalle kasvulle.[12]

Kaupungin tunnetuimpia liikemiehiä olivat Abraham Falander (aateloituna Wasastjerna) sekä Carl Gustaf Wolff. Falander perusti mm. Seinäjoen syntyyn vaikuttaneen Östermyran ruukin ja omisti muutaman Pohjanmaan rautaruukin. Wolffilla oli puolestaan oma telakka, jolla hän rakennutti yli 40 alusta. Wolff oli tuohon aikaan mahdollisesti Pohjolan suurin laivanvarustaja.[12]

Vaasan merkityksen kasvua osoittaa myös Suomen toisen hovioikeuden perustaminen Kustaa III:n toimesta juuri Vaasaan vuonna 1776. Myöhemmin Mustasaaren kirkkona tunnettu hovioikeuden rakennus on Suomen 1700-luvun lopun arkkitehtuurin huomattavimpia saavutuksia. Kaupungin ja elinkeinoelämän tarpeet näkyivät myös koululaitoksessa. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Vaasaan perustettiin mm. merenkulkuoppilaitos, teknillinen reaalikoulu sekä kauppakoulu. Vuonna 1841 triviaalikoulu muutettiin yläalkeiskouluksi ja sai vuonna 1844 rinnalleen gymnaasin. Vuosina 1794–1845 Vaasassa toimi Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto, ns. lukukirjasto ja se korvattiin vuonna 1851 varsinaisella kaupunginkirjastolla. Vaasan ensimmäinen sanomalehti Wasa Tidningen ilmeistyi vuosina 1839–1847.[12]

Maankohoamisen vuoksi Vaasalla oli nimittäin jatkuvia vaikeuksia pitää satamansa merikelpoisena. Vuonna 1789 satama muutettiin kaupungin ulkopuolelle Palosaarelle ja 1840- ja 1850-luvulla kaivettiin kanava vanhaan satamaan.[13]

3. elokuuta 1852 Vaasa paloi: kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina 1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.lähde?

Teollistunut kulttuurikaupunki (1852–1960)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan kartta vuodelta 1945.

Palon jälkeen kaupunki siirrettiin liikenteellisesti edullisempaan paikkaan. Kaupunki siirreettiin vuonna 1855 seitsemän kilometriä lännemmäksi nykyiselle paikalleen Kelmetsön saarelle. Ruotsista Vaasaan muuttanut lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg laati kaupungin asemakaavan. Uusi kaupunki sai nimekseen Nikolainkaupunki, jolla se tunnettiin virallisesti vuoteen 1917 asti. Nimitys ei kuitenkaan juurtunut tavalliseen käyttöön. Vuosisadan vaihteessa Vaasan asukasluku oli yli 15 000 ja nousi vuoteen 1950 mennessä jo yli 36 000:een.[13]

Kaupungin alue kasvoi vuoden 1862 siirroksen yhteydessä, jolloin uuden asemakaava-alueen seutu liitettiin Mustasaaren pitäjästä kaupunkiin. 1907 taajaväkisiksi yhdyskunniksi muodostetut Huutoniemen ja Vetokannaksen esikaupunkialueet kaupungin pohjois- ja koillispuolella liitettiin Mustasaaren kunnasta Vaasaan vuonna 1936.[14]

Uudesta Vaasasta kasvoi leimallisesti teollisuuskaupunki. 1850-luvulla August Alexander Levónin perustamat laitokset synnyttivät kaupunkiin elintarvike- ja tekstiiliteollisuuden, Vaasan myllyn ja Finlaysonin tehtaat. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa teollistuminen oli vilkkaimmillaa, jolloin saivat alkunsa metalli- ja sähköteollisuus. Vaasa tuli tunnetuksi mm. venemoottoreista sekä Kymi-Strömbergin sähkölaitteista.[13]

Teollistumisen ja väkiluvun kasvun myötä myös kulttuurielämä ja harrastustoiminta vilkastui. Yläalkeiskoulu ja gymnaasi yhdistettiin vuonna 1870 ruotsalaiseksi lyseoksi ja vuonna 1880 perustettiin suomalainen lyseo. Eri kieliryhmien yhteiskoulut perustettiin vuosina 1907 ja 1923. Vaasasta kasvoi koulukeskus, jossa maakunnan nuoriso opiskeli. 1800-luvun alussa perustetuista erikoiskouluista kehittyi vähitellen keskiasteen oppilaitoksia, esimerkiksi teknillinen reaalikoulu muuttui 1885 teollisuuskouluksi. Kaupungin kansakoululaitos syntyi 1869 ja myöhemin syntyivät mm. ammattikoulut ja työväenopistot.[15]

Vuonna 1893 satamavaikeudet ratkaistiin perustamalla Vaskiluodon ulkosatama. Vaasasta tuli vuonna 1883 valmistuneen Pohjanmaan radan päätepiste. 1900-luvulla Vaasan maantieyhteyksiä parannettiin ratkaisevasti, minkä lisäksi myös Vaasan lentoasemasta tuli vilkas lentoliikenteen keskus. Väkiluvun kasvaessa kaupunki kasvoi ulos Klemtetsöltä, aluksi pohjoiseen ja myöhemmin itään ja kaakkoon. Aikaisemmin ruotsinkielisten hallitsemasta kaupungista kehittyi enemmistöltään suomenkielinen.[13]

Kaupungin ensimäiset sanomalehdet olivat ruotsinkielisiä ja perinnettä jatkamaan perustettiin vuonna 1856 Vasabladet. Suomenkielinen Pohjalainen perustettiin vuonna 1903. 1800-luvun aikana jo edellisellä vuosisadalla hovioikeuden virkamiehistön sekä koulujen virkistämä musiikki- ja teatteriharrastus sai järjestäytneempiä muotoja. Ruotsinkielinen teatteri perustettiin vuonna 1919 ja suomenkielinen näyttämö aloitti toimintansa sotien jälkeen. Kirjastolaitos sai 1890-luvulla rinnalleen museon, josta on myöhemmin kasvanut nykyinen Pohjanmaan museo. Museon kokoelmien perustan loi Karl Hedmanin keräilyharrastus. Tunnettu mesenaatti oli Fridhiof Tikanoja.[15]

Vaasa oli koko 1800-luvun ajan varuskuntakaupunki, jonka merkittävimmän joukon muodosti suomalaisen tarkk'ampujarykmentin majailu kaupungissa 1880-luvulta 1900-luvun alkuun.[15]

Suomen sisällissodan alussa kaupunki siirtyi Vaasan valtauksen myötä valkoisten hallintaan. Osa senaatin jäsenistä siirtyi Vaasaan ja muodosti Vaasan senaatin, joka toimi 29. tammikuuta – 3. toukokuuta 1918. Vaasa oli tuolloin niin sanotun valkoisen Suomen pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan vapaudenristin suurristin miekkojen kera.lähde?

Kansainvälinen energia- ja korkeakoulukaupunki (1960–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Vaasan ja Mustasaaren alueliitoksista.

Uuden vaiheen Vaasan kehityksessä käynnisti korkeakoulutoiminnan käynnistyminen 1960-luvulla. Vaasan kauppakorkeakoulusta kehittyi 1980-luvulla Vaasan korkeakoulu ja vuodesta 1992 lähtien Vaasan yliopisto. Lisäksi Vaasassa toimii Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Åbo Akademin sekä Hankenin toimipisteet. Ammattikorkeakoulutusta kaupunkiin ovat tuoneet Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia.[15]

Kaupungissa toimi Pohjanmaan Jääkäripataljoona (PohmJP) 1945–1964 ja Vaasan Rannikkopatteristo (VaaRPsto) 1952–1998.lähde?

Osa Mustasaaren Runsorin kylästi liitettiin Vaasaan vuonna 1955 osana Vaasan lentokentän pakkolunastusta.[16] Vuonna 1973 Vaasaan liitettiin Sulvan luoteisosassa sijainnut Sundomin alue sekä Mustasaaren kunnasta Gerbyn, Mustasaaren, Västervikin ja Runsorin kylät sekä Purolan ja myöhemmin rakennetun Metsäkallion alueet. Samalla Vaasan pieniä ekslaaveja siirrettiin Mustasaareen, johon yhdistettiin myös Björköbyn, Kouvulahden ja Raippaluodon kunnat sekä loput Sulvan kunnasta.[14]

Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli muun muassa Uumajaan, Sundsvalliin ja Örnsköldsvikiin. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.lähde?

Vuonna 2013 Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasaa.[8] Kunnilla ei ollut yhteistä rajaa, jolloin Vähäkyröstä tuli Mustasaaren alueen erottama Vaasan kaupungin ekslaavi. Joulukuussa 2018 Vaasa ja Mustasaari esittivät liitossopimusta.[17] Liitoshanke kuitenkin kaatui Mustasaaren valtuuston äänestäessä sitä vastaan.[18]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satelliittikuva Söderfjärdenin törmäyskraatterista, joka sijaitsee noin kymmenen kilometriä Vaasan keskustasta etelään osittain Vaasan kaupungin alueella.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan ilmasto on hyvin samankaltainen kuin muualla Suomen etelä- ja keskiosissa, tosin meren läheisyydestä johtuen leudompi kuin monissa muissa saman leveyspiirin paikkakunnissa. Itämeri ja lounaistuulet lämmittävät talvella Vaasan ilmastoa enemmän kuin maan sisäosia. Talvikuukausien keskilämpötilat ovatkin useita asteita korkeammat kuin esimerkiksi Jyväskylässä tai Kuopiossa. Leudomman talven vuoksi myös koko vuoden keskilämpötila on leveyspiiriin nähden korkea, samaa luokkaa kuin Etelä-Suomen sisämaassa. Vaasassa vuoden kylmin kuukausi on sisämaasta poiketen helmikuu eikä tammikuu, mikä selittyy usein vielä sulan meren lämmittävästä vaikutuksesta alku- ja keskitalvella. Vaasan ilmastoon vaikuttaa myös Skandien vuoristossa syntyvä föhn-tuuli, joka voi kohottaa lämpötiloja yllättävästi talvella. Lisäksi föhn-tuuli vähentää pilvisyyttä. Pohjanmaalla föhn-tuuli esiintyy noin viisi kertaa talvessa, mutta joinain talvina sitä ei ole esiintynyt lainkaan.[19]

Kesällä Vaasan ilmasto on keskilämpötiloiltaan verrattavissa muihin maan keskiosan paikkakuntiin. Meren läheisyys tosin tasaa vuorokauden sisäisiä lämpötilanvaihteluita. Rannikolla harvoin mitataan yhtä korkeita hellelukemia kuin sisämaassa. Toisaalta yölämpötilat ovat usein sisämaata korkeampia. Meren lämmetessä hallaa ei enää heinä- ja elokuussa tyypillisesti esiinny.[20] Vaasaa sanotaan usein Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Tästä ei ole todisteita, koska Vaasasta ei enää saada mittauksia. Rannikkoalueilla saadaan joka tapauksessa enemmän auringonpaistetunteja kuin sisämaassa.[21] Usein loppukeväällä ja alkukesällä kylmä meri estää pilvien muodostumista, mutta toisaalta viilentää iltapäivän lämpötiloja rannikolla maan ja meren lämpötilaeron synnyttämän merituulen vaikutuksesta. Merituuli ulottuu Pohjanlahden rannikolla jopa 50 kilometriä sisämaahan.[22] Kesällä Vaasassa saadaan toisaalta myös runsaimmat sateet. Vuoden sateisimmat kuukaudet ovat heinä-, elo- ja lokakuu.

Vaasan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,3 −3,0 0,8 7,3 14,1 18,1 21,0 18,9 13,6 7,4 1,8 −1,4 ka. 7,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −10,2 −10,4 −6,8 −1,2 3,7 8,3 11,6 10,2 5,9 1,8 −3,2 −7,9 ka. 0,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −6,3 −6,5 −3,0 2,8 9,0 13,4 16,4 14,6 9,7 4,7 −0,5 −4,3 ka. 4,2
Sademäärä (mm) 40 28 31 25 36 53 67 64 49 64 53 46 Σ 556
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,3
−10,2
−3,0
−10,4
0,8
−6,8
7,3
−1,2
14,1
3,7
18,1
8,3
21,0
11,6
18,9
10,2
13,6
5,9
7,4
1,8
1,8
−3,2
−1,4
−7,9
S
a
d
a
n
t
a
40
28
31
25
36
53
67
64
49
64
53
46


Terminen kevät alkaa Vaasassa keskimäärin maaliskuun lopussa ja terminen kesä toukokuun loppupuolella.[23][24] Terminen kesä kestää keskimäärin syyskuun puoleen väliin saakka, jolloin alkaa terminen syksy.[25] Terminen talvi alkaa keskimäärin marraskuun puolivälissä.[26] Terminen kasvukausi kestää keskimäärin huhtikuun lopulta lokakuun loppupuolelle.[27][28] Ensilumi saadaan Vaasaan keskimäärin marraskuun alussa ja pysyvä lumipeite joulukuun puolenvälin tietämillä.[29][30] Yhtenäinen lumipeite katoaa huhtikuun puoleen väliin mennessä.[31]

Vaasan vuotuinen keskilämpötila lentoasemalla mitattuna jaksolla 1981–2010 oli 4,2 °C. Keskimääräinen ylin lämpötila kyseisellä jaksolla oli 7,9 °C ja keskimääräinen alin lämpötila oli 0,2 °C. Vaasan lämpöennätys on Ilmatieteen laitoksen Klemettilän säähavaintoasemalla 18.7.2018 mitattu 33,7 °C. Vaasan pakkasennätys, −38,6 °C, mitattiin 3.2.1966. Vaasan lentoaseman suurin vuosisademäärä 708 mm on vuodelta 1981. Vuodessa sataa keskimäärin 556 mm. 14. maaliskuuta 1981 lumensyvyydeksi mitattiin Vaasassa ennätykselliset 93 cm. Lauhana talvena 1974–1975 lumipeiteaika kesti rannikolla Vaasassa vain 18 päivää (9.–27.2.). Runsaslumisina talvina, kuten 1965–1966 ja 1980–1981, lumipeiteajan pituus on ollut Vaasassakin 165–170 päivää, kestäen marraskuun 10. päivän tienoilta huhtikuun 25.–30. päivään saakka.[20]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan keskusta ilmakuvassa.

Tilastointia varten Vaasa on jaettu suuralueisiin ja nämä edelleen pienalueisiin.[32] Oheisessa luettelossa on suuralueiden asukasluvut vuodelta 2013.[33]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Vaasassa oli 67 392 asukasta, joista 65 906 asui taajamissa, 1 018 haja-asutusalueilla ja 468:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vaasan taajama-aste on 98,5 %.[34] Vaasan taajamaväestö jakautuu seitsemän eri taajaman kesken:[35]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Vaasan keskustaajama* 59 204
2 Vähänkyrön kirkonkylä* 2 605
3 Sundom-Sulva (Sundom)* 2 334
4 Merikaarto* 1 196
5 Vaskiluoto 338
6 Torkkola 200
7 Laihian kirkonkylä* 29

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Vaasan keskustaajama sekä Merikaarron ja Sundomin taajamat ulottuvat osittain myös Mustasaaren kunnan alueelle, sekä Vähänkyrön kirkonkylä Isonkyrön kunnan alueelle. Laihian kirkonkylä ulottuu pääosin Laihian kunnan alueelle. Tervajoki on kasvanut yhteen Vähänkyrön kirkonkylän kanssa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan ydinkeskustaa vesitornista kuvattuna, kuvassa näkyy mm. kauppakeskus Rewell Center.

Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Vaasa on erikoistunut energiateollisuuteen. Vaasan seudun energia-alan yrityksissä on 11 000 työntekijää eli jopa neljäsosa Suomen koko energia-alan työvoimasta[36]. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäryskunnista, kuten Mustasaaresta tai Laihialta.

Teollisuuden lisäksi merkittäviä työnantajia ovat Vaasan lukuisat oppilaitokset, kuten peruskoulut, ammattikoulut, lukiot, Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto sekä ruotsinkieliset Novia, Hanken ja Åbo Akademi. Vaasan keskussairaala on koko Pohjanmaan maakunnan pääsairaala.

Vaasan seudun viennin arvo vuositasolla on noin neljä miljardia euroa[37]. Seitsemän prosenttia Suomen viennistä ja 12 prosenttia Suomen teknologiaviennistä lähtee Vaasan seudulta[38]. Vaasan suurimmat yritykset ovat Wärtsilä ja ABB, jotka kuuluvat tuotekehitysinvestoinneilla mitattuna Nokian kanssa kärkikolmikkoon[39].

Teollisuusalueet ja yrityspuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1940-luvulla perustettu Strömberg Park on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Teollisuusalueen nimi juontuu Strömberg-yrityksestä, jonka ABB on myöhemmin ostanut. Toimitiloiltaan Strömberg Park on Vaasan suurin yrityspuisto, jossa on tuotanto- ja toimistotilaa yhteensä noin 250 000 neliömetriä. Työntekijöitä alueella on yli 3 000, joista noin kaksi kolmannesta on ABB:n palveluksessa.[40]

Vaasan lentoaseman ja eteläsuuntaisen moottoritien vieressä sijaitseva Vaasa Airport Park on yrityspuisto, jossa on toimitilaa lähes 200 000 neliömetriä ja tarkoituksena on rakentaa lisää. Vaasa Airport Park tarjoaa työpaikan yli 4 000[41] ihmiselle. Näistä 3 800 työskentelee Runsorissa, missä toimii noin 80 yritystä[41]. Vaasa Airport Park -yrityspuistossa toimivat mm. Wärtsilä Finland Oy, Vacon Oyj, Vaasa Engineering, The Switch, Mervento Oy, Teknologiakeskus Merinova, Maviko Oy sekä lukuisia energiaklusterin alihankkijayrityksiä.[42]

Wärtsilä Oyj:llä on merkittävä teollisuusalue Vöyrinkaupungilla, lähes kaupungin keskustassa. Wärtsilän Suomen yhtiön kotipaikka on Vaasassa ja sen henkilöstöstä 80–90 prosenttia myös työskentelee Vaasassa.[43] Vaasassa on Wärtsilän suurin tuotekehitysyksikkö ja moottoreiden tuotekehitys on keskitetty Vaasaan.

Suurimmat työnantajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan suurimmat työnantajat vuonna 2017[44]

  1. Vaasan kaupunki
  2. Wärtsilädieselmoottoreita
  3. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
  4. ABB − sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
  5. Danfoss
  6. KPO-konserni
  7. K-ryhmä
  8. Svenska Österbottens Förbund for utbilding och kultur
  9. VEO
  10. Åbo Akademi
  11. Citec
  12. Valtion virastot
  13. Posti Oy
  14. Elisa-konserni

Muita yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leinolat Groupin, johon kuuluu muiden muassa T-Drill, pääkonttori on Vaasassa. Rehuentsyymien valmistaja Finnfeeds toimii Vaasassa ja on merkittävä yhteisöveron maksaja. Crimppi valmistaa johtoja. Ohjelmistoyritys Lemonsoft myy ja kehittää toiminnanohjausjärjestelmiä yrityksille. Arcteq on vaasalainen sähköalan yritys, jonka toimitilat ovat Palosaarella. Saneeraus ja remontointipalveluita tarjoaa Vaasassa Rennova, joka on vastannut Vaasan satamaterminaalin muutostöistä ja saneerauksesta[45].

Kaupunkiympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Axel Setterberg laati uuden Vaasan asemakaavan, joka on yksi 1800-luvun kaupunkihistorian merkkitöistä. Kaavassaan Setterberg uudisti empiren kaupunki-ihanteen pyrkimällä tiiviimpään kaupunkirakenteeseen, korkeampaan katutilaan, luonnon käyttämiseen kaupunkirakenteen korostettuna elementtinä sekä julkisten rakennusten ryhmittämsieen kahden esplanadin muodostamalle akselille. Vanhassa Vaasassa käytettyä ruutukaavaa sovellettiin uudella tavalla.[13]

Setterbergin vaikutus näkyy myös itse arkkitehtuurissa, julkisissa rakennuksissa ja porvaristaloissa. Monumentaalinen hovioikeuden rakennus on goottilaistyylinen tiililinna.[13]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha kasarmi Vaasassa.

Kaupungin asukasluku on 67 631,[2] joista suomenkielisiä on 67,3 %, ruotsinkielisiä 23,4 % sekä muita 9,3 %.[4] Vaasa on kielisuhteiltaan poikkeus ympäristössään: kaupungin keskustan sisältävän yhtenäisen alueen naapurikunnissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä ja myös koko Pohjanmaan nykymaakunnan asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Sen sijaan Vähänkyrön eksklaaviin rajoittuvat Isokyrö ja Laihia ovat suomenkielisiä.

Vuoden 2011 lopussa Vaasassa asui 3 604 ulkomaan kansalaista ja he muodostavat 6,0 % väestöstä.[46]

Vaasan verrattain suuri määrä vieraskielisiä johtuu siitä, että kaupungissa on myös runsaasti ulkomaalaisia Vaasan ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoita.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty kuntajako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Vaasaan vuoden 2013 alussa liitetyn Vähäkyrön asukkaat.

Vaasan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
58 335
1985
  
59 270
1990
  
58 394
1995
  
60 399
2000
  
61 470
2005
  
61 889
2010
  
64 345
2016
  
67 620
2020
  
67 623
Lähde: Tilastokeskus.[47]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Vaasassa olisi (1.1.2013 kuntajaolla) vuonna 2020 asukkaita 69 803, vuonna 2030 asukkaita 73 667 sekä vuonna 2040 asukkaita 76 450. Vaasan seutuun kuuluvan, Vaasaa ympäröivän ja Vaasan ja Vähänkyrön eksklaavin välissä sijaitsevan Mustasaaren kunnan asukasluvun ennustetaan myös kasvavan. Mustasaaren asukasluvun (muutos 2011–2040 28,2 %) ennustetaan kasvavan voimakkaammin kuin Vaasan (muutos 2011–2040 17,3 %).[48] Ennusteista huolimatta Vaasan väestönkehitys kääntyi tappiolliseksi 2010-luvun jälkipuoliskolla.[49][50] Tammi-kesäkuussa 2020 Vaasan väestötappio vain syveni, jolloin se menetti eniten asukkaita koko Suomessa.[51]

Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vaasassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[52]

Nämä seurakunnat muodostavat Vaasan seurakuntayhtymän (ruots. Vasa kyrkliga samfällighet).

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vaasassa toimivat Vaasan helluntaiseurakunta ja Vasa Sionförsamling.[53]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vaasan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[54]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 12 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan kevyen musiikin tapahtumia ovat olleet Rantarock vuosina 1995–2001 ja Rockperry-festivaali vuosina 2001–2010. Muita vaasalaisia musiikkifestivaaleja ovat Pienet festarit preerialla[55] ja vuonna 2013 toista kertaa järjestetty Hippiknik[56].

Nykyään Vaasassa järjestetään kesällä vuonna 2016 ensimmäisen kerran järjestetty[57] Vaasa Festival. Tapahtuma järjestetään Vaasan sisäsatamassa[58].

Vaasassa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Vaasassa 1964 ja seuraavan kerran vuonna 2024.[59]

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1930 ja sen työ- ja konserttipaikka on Vaasan kaupungintalo. Tammikuusta 2016 lähtien orkesterin ylikapellimestarina on toiminut James Lowe. Vaasan kaupunginorkesteri on toiminut kansainvälisen Jorma Panula Kapellimestarikilpailun järjestäjänä yhteistyössä Viljo ja Maire Vuorion säätiön kanssa. Vaasan kaupunginorkesteri on mukana jokakeväisellä kansainvälisellä Jorma Panula -kapellimestarikurssilla.[60]

Säveltäjä Toivo Kuulan mukaan nimensä saanut Kuula-opisto antaa musiikin ja tanssin perusopetusta ja sen päätoimipiste sijaitsee Vaasassa.[61]

Tunnettuja vaasalaisia yhtyeitä ovat muun muassa Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang. Myös laulaja Lauri Tähkä on kotoisin Vaasasta.[62]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasa Arena on muun muassa Vaasan Sport -jääkiekkojoukkueen kotihalli.

Vaasan Sport pelaa jääkiekkoa SM-liigassa. Joukkue on voittanut Mestiksen mestaruuden vuosina 2009, 2011 ja 2012. Sport pelasi SM-liigassa kauden 1975–1976. Jalkapallossa Vaasan Palloseura (VPS) voitti kaksi ja Vasa IFK kolme Suomen-mestaruutta 1940- ja 1950-luvuilla. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliigassa ja VIFK Kakkosessa. Aikoinaan hyvin menestyi myös Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten Ykkösessä. FC Kiisto pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa.

Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska Vaasan Maila on pelannut useita kausia Suomen pääsarjatasolla. Tenniksessä kaupungissa on kaksi toimivaa tennisseuraa: Perinteisellä valtaseuralla Tennis-61:llä on eniten jäseniä ja laajin valmennustoiminta. Toisella seuralla Watc.lla on pääasiassa kilpapelaajia.

Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten toiseksi korkeimmalla tasolla eli 1-sarjassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-hopeaa ja SM-pronssia.

Myös salibandyssä on Vaasa nähty pääsarjatasolla pariinkin otteeseen, kun 1990-luvulla Roller Team pelasi salibandyliigassa. Nykyään SB Vaasa pelaa salibandyn 1-divisioonassa. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa neljästi, viimeksi vuonna 2013.

Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa jäähalli, jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, yleisurheilukenttä, ravirata ja Tennis-Center.

Vaasaan perustettiin myös vuonna 2007 lacrosse-joukkue nimeltään Vaasa Wishpooshs. Seura pelasi kesällä 2007 ensimmäisen SM-sarjakautensa sijoittuen 7:nneksi. Kausilla 2008, 2009 ja 2010 Vaasa Wishpooshs sijoittui SM-sarjassa 3:nneksi, tuoden näin Vaasaan lacrossen SM-pronssimitalit. Naisten joukkue pelasi ensimmäisen SM-sarjakautensa kaudella 2009.[63]

Vuonna 2002 perustettu Vaasa Rugby Club pelaa Suomen Rugbyliiton alaisessa SM-sarjassa. Vuonna 2013 joukkue voitti 1. divisioonan häviämättä otteluakaan ja nousi rugbyn SM-sarjaan.[64] Vaasa Rugby Club tunnetaan myös nimellä Vaasa Wolves.

Vaasalainen ultimate on 2000-luvun lopulla noussut maan kärkikastiin, aivan mitalijoukkueiden kantaan. Etenkin juniorit ovat kunnostautuneet voittamalla useita SM-kultamitaleita ja miehittämällä U20-maajoukkueen rivit. 2009 EM-kultajoukkueessa oli viisi Vaasa Saintsin pelaajaa, joka on eniten mistään seurajoukkueesta. Vuoden 2012 MM-kisoihin valittiin yhteensä 14 Saintsin pelaajaa, sekä kaksi seuran kasvattia muista seuroista.

West Coast Vikingsin edustusjoukkue Wasa Royals on vuodesta 1996 toiminut vaasalainen amerikkalaisen jalkapallon seura. Vikings on pelannut niin Vaahteraliigassa, miesten I-divisioonassa kuin II-divisioonassa, jossa se pelasi myös vuonna 2012. Kaudelle 2013 edustusjoukkueen ilme ja nimi uusittiin, ja Royals voitti päävalmentaja Seppo Evwarayen johdolla ensimmäisellä kaudellaan puhtaalla pelillä II-divisioonan. Kaudella 2014 Royals voitti Spagettimaljan, mutta kieltäytyi ottamasta paikkaa vastaan pääsarja Vaahteraliigasta. Royals rikkoi kauden aikana yleisöennätyksiä kotimaisessa amerikkalaisessa jalkapallossa saatuaan pelata kaikki ottelunsa Kaarlen kentällä Vaasassa. Kauden 2015 jälkeen Royals nousi Vaahteraliigaan.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasiika, silakkalaatikko, Sundomin savusilakat ja Jaakoon puolukkajuoma.[65]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan keskustan katuja.

Keskustassa on laaja ruutukaava-alue ja kadut ovat suoria. Niistä viisi on 35,6 metriä leveitä puistokatuja: länsirantaa kohti kulkevat Hovioikeuden-, Vaasan- ja Korsholmanpuistikot, ja rannan suuntaa kulkevat Kirkko- ja Kauppapuistikko. Muut keskustan kadut ovat 17,8–11,9 m leveitä. Vaskiluodolla leveys on 16–14 ja Palosaarella 15 m.[66]

Maantiet yhdistävät Vaasan Helsinkiin, Tampereeseen, Ouluun, Poriin, Jyväskylään, Kokkolaan ja Seinäjokeen. Helsingistä on Vaasaan 419, Turusta 330, Tampereelta 244, Oulusta 319, Kokkolasta 121, Pietarsaaresta 99, Porista 193, Lapualta 83 ja Seinäjoelta 78 kilometriä. Myös Ruotsista on Vaasaan melko lyhyt matka. Vaasan satamasta ja kaupungin läpi kulkee Sininen tie. Vuosina 1962–1964 muut Suomen kaupungit ottivat käyttöön alueelliset 50 km/h -nopeusrajoitukset, mutta Vaasassa rajoitus oli pitkään 60 km/h.[67]

Vaasan lentoasema sijaitsee noin yhdeksän kilometriä keskustasta kaakkoon. Vaasan lentoasemalta liikennöivät Finnair ja Scandinavian Airlines.[68] Norwegian Air Shuttle lopetti Vaasa-Helsinki -reitin 10. tammikuuta 2020.[69] Vaasan lentokentältä on reittiliikennettä Helsinkiin (lentoaika 45 min) ja Tukholmaan (lentoaika 1 h 5 min)[70].

Vaasan rata on vuonna 2011 sähköistetty rautatie, joka yhdistää Vaasan Seinäjokeen ja Seinäjoen kautta Suomen päärataan. Vaasasta voi matkustaa Pendolino- ja Intercity-junilla Helsinkiin ilman vaihtoa; suora Pendolino-yhteys Helsinkiin kestää 3,5 tuntia. Vaasan rautatieasema on kaupungin keskustan vieressä ja sen välittömässä läheisyydessä on liityntäpysäköintipaikkoja. Vaasan radalla tehtiin vuonna 2002 yhteensä 320 000 henkilöliikenteen matkaa. Rata peruskorjattiin 1990-luvulla, joten se on teknisesti soveltuva suurille nopeuksille, mutta lukuisten tasoristeysten ja veturikaluston rajoitusten vuoksi rataosan nopeusrajoitus on 120 km/h. Rata on yksiraiteinen ja junakohtaamiset ovat mahdollisia Isonkyrön ja Laihian (vain tavaraliikenne) liikennepaikoilla.

Merenkurkku on Vaasan kohdalla kapeimmillaan, ja Uumajaan on matkaa vain noin 80 kilometriä, joka on lyhin laivayhteys Pohjanlahden yli. Vaasalla ja Uumajalla on yhteinen satamayhtiö Merenkurkun Satamat Oy (Kvarken Hamnar Ab), joka aloittj toimintansa 1.1.2015.[71] Valtioiden rajat ylittävä satamayhtiö on harvinainen ratkaisu – ainoa vastaavanlainen löytyi aikaisemmin Kööpenhaminasta ja Malmöstä.[72] Satama tarjoaa myös Suomen pohjoisimman ja Pohjanmaan ainoan ympärivuotisen matkustajalauttayhteyden Vaasan ja Uumajan välillä. Aikaisemmin Vaasasta on liikennöity myös Sundsvalliin. Vaasan satama on pieni pääasiassa öljyä ja kivihiiltä vastaanottava satama Vaskiluodossa.

Energiahuolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä mereltä Vaskiluodon voimalaitokselle.

Vaasan sataman alueella on useita voimalaitoksia. Vaskiluoto 1 on Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n omistama käytöstä poistettu hiilivoimalaitos. Vaskiluoto 2 on Vaskiluodon Voima Oy:n omistama hiilivoimalaitos, joka tuottaa sähkön ohella myös suurimman osan Vaasan kaupungin kaukolämmöstä. Vaskiluoto 3 on PVO-Huippuvoima Oy:n omistama öljyvoimalaitos. Alueella toimivat lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingridin kaasuturbiinilaitos ja Vaasan Sähkön lämpökeskus.

Vaskiluodossa sijaitsee Vaskiluoto 2 -hiilivoimalaitos, jonka nettosähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW. Vuonna 2011 Vaasan voimalaitos tuotti sähköä 1 099 GWh ja kaukolämpöä 613 GWh.[73] Vaskiluotoon rakennetaan vuoden 2012 aikana polttoaineteholtaan 140 MW:n biomassan kaasutuslaitos, jolla mahdollistetaan puu- ja peltoenergian sekä energiaturpeen käyttö olemassa olevan kivihiilivoimalaitoksen polttoaineena. Kaasutustekniikkaa ei ole missään päin maailmaa ennen käytetty tässä mittakaavassa tähän tarkoitukseen. Kyse on maailman suurimmasta metsähakkeen kaasua polttavasta voimalaitoksesta.[74] Uuden kaasutuslaitoksen ansiosta 25–40 prosenttia kivihiilestä voidaan korvata kotimaisilla biopolttoaineilla. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 230 000 tonnilla vuodessa.[75] Vuonna 1993 voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä rajoitettiin rakentamalla rikinpoistolaitos ja typenoksidipäästöjä on vähennetty uusimalla hiilikattilan polttotekniikkaa 1994 ja 2007.

Vaasassa kaukolämpöä tuottavat myös Westenergyn Mustasaaren puolella, Stormossenin kaatopaikan vieressä sijaitseva jätteenpolttolaitos, ja keskusta-alueen lämpövoimalaitos lähellä Palosaaren siltaa, jota käytetään talvipakkasilla tuottamaan lisäkaukolämpöä. Westenergyn jätteenpolttolaitos hyödyntää energiaksi noin 150 000 tonnia lajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä vuodessa.[76] Kyseisellä vuotuisella jätemäärällä myytävää sähköä syntyy vuodessa noin 87 GWh ja lämpöä 280 GWh. Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta tulisi olemaan noin 73 %. Laitos tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva öljy voidaan korvata jätteenpoltolla.[77] Jätteenpolttolaitos valmistuu vuoden 2012 aikana.[78]

Vaasassa on lisäksi useita pieniä huippuvoimalaitoksia sekä yritysten tuotekehitykseen liittyviä koevoimalaitoksia. Niiden energiantuotto on vähäinen.

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan kaupungintalo vihittiin käyttöön 1883.

Vaasan kaupunginjohtajana on vuodesta 2011 toiminut Tomas Häyry.[79] Vaasan hallinto muodostuu kaupunginjohtaja Häyryn johtamasta konsernihallinnosta sekä kolmesta toimialasta (sivistys-, sosiaali- ja terveys- ja tekninen toimiala).[80]

Kaupungin hallintoa johtaa 11-jäseninen kaupunginhallitus. Sen tehtävä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia, että valtuuston päätökset toteutetaan. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa.[81] Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuutettu Kim Berg (sd.), 1. varapuheenjohtajana Marko Heinonen (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Harri Moisio (vas.).[82]

Vaasan 59 edustajan kaupunginvaltuusto johtaa kunnan hallintoa hyväksymänsä strategian mukaan. Kaupunginvaltuuston puolueet ovat vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen seuraavat: Ruotsalainen kansanpuolue 18 paikkaa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 13 paikkaa, Kansallinen Kokoomus 10 paikkaa, Perussuomalaiset 6 paikkaa, Vihreät 4 paikkaa, Vasemmistoliitto 4 paikkaa, Kristillisdemokraatit 2 paikkaa ja Keskusta 2 paikkaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Joakim Strand (r.), 1. varapuheenjohtajana Anne-Marie Viinamäki (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Jukka Mäkynen (ps.).[83]

Valtuuston nuorin jäsen on Tommi Mäki (kok., s. 1992) ja vanhin jäsen Raimo Rauhala (sd., s. 1939) 2017 Vaasan valtuutettujen määrä laskettiin lakimuutoksen takia 59:ään.[84]

Lautakunnat valmistelevat kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat ja huolehtivat päätöksen täytäntöönpanosta. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata sen suunnittelua ja toteutusta. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnat kunnallisvaalikauden ajaksi neljän vuoden välein.[85]

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
Vaalit Paikat Äänestys-
aktiivisuus
SDP RKP Kok. SKDL
Vas.
LKP Kesk. SKL
KD
Vihr. SMP
PS
ProV Muut
1976 14 12 11 10 2 1 1 74,1 %
1980 13 12 11 10 2 1 2 73,5 %
1984 13 13 11 5 2 2 1 1 3a 71,3 %
1988 15 13 11 5 1 1 2 1 2b 68,9 %
1992 17 12 9 6 1 1 2 3 70,0 %
1996 14 14 11 4 1 1 2 4 60,8 %
2000 13 13 11 4 2 3 4 1 55,4 %
2004 11 13 11 5 2 2 3 4 58,4 %
2008 11 13 11 5 2 2 3 1 3 62,2 %
2012 14 15 15 4 4 3 3 9 58,4 %
2017 13 18 10 4 2 2 4 6 60,6 %
a Yhteislista A
b Yhteislista KomD
Lähteet: Tilastokeskus[86][87], Oikeusministeriö[88]

Pormestarit ja kaupunginjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasalla on yhdeksän ystävyyskaupunkia:[89]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. Etelä-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986. ISBN 951-1-08930-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b c Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M12* 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2022.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b c Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Vaasa Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2021.
  7. http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Etusivu/Tietoa_Vaasasta
  8. a b Vähäkyrö Vaasa. Viitattu 2.2.2020.
  9. Linnasta ja kirkosta kaupungin perustamiseen
  10. a b c d Rikkinen & Sihvo 1986, s. 215
  11. Linnasta ja kirkosta kaupungin perustamiseen
  12. a b c d Rikkinen & Sihvo 1986, s. 216
  13. a b c d e f Rikkinen & Sihvo 1986, s. 217
  14. a b Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 43-45. Genimap, 2004.
  15. a b c d Rikkinen & Sihvo 1986, s. 218
  16. Uudistushakemisto digi.narc.fi. Kansallisarkisto. Viitattu 5.7.2021.
  17. https://yle.fi/uutiset/3-10548664
  18. Mustasaari sanoi "Ei kiitos" kuntaliitokselle Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2021.
  19. http://ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli
  20. a b https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/919bf7b3-b4e3-438d-94d1-04b2bf4a380a/pohjanmaa-pohjanlahden-rannikkoa.html
  21. http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot
  22. http://ilmatieteenlaitos.fi/merituuli-ja-maatuuli
  23. http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=8782c24f-3111-46c5-9678-bd3ef09d3823&groupId=30106&t=1332227710980
  24. http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=1d333ce8-053e-4c1c-915f-f3e1edb44a05&groupId=30106&t=1332227378949
  25. http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=0d4f57e5-eaf0-4681-a72f-bd26b3645079&groupId=30106&t=1332227378948
  26. http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=4407e999-5553-4fae-bfe0-f9f26ac5f5d7&groupId=30106&t=1332227710980
  27. http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=cf942d29-b79d-4836-9587-0c269451272e&groupId=30106&t=1353329979095
  28. http://ilmatieteenlaitos.fi/image/image_gallery?uuid=42653c45-a1e2-4fba-8eb6-ad248b65766b&groupId=30106&t=1353329979095
  29. http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/fsnow8110_webbiin_242.gif
  30. http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/ssnow_begin8110_webbiin_242.gif
  31. http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/ssnow_end8110_webbiin_242.gif
  32. Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Viitattu 13.7.2014. Kartta
  33. Väesto suur- ja pienalueittain (Excel) Vaasan kaupunki. Viitattu 13.7.2014.
  34. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  35. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  36. http://yle.fi/uutiset/vaasan_yliopiston_tuleva_energialaboratorio_on_neljan_miljoonan_satsaus/8034889
  37. http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=1256630
  38. http://www.vasek.fi/vaasanseudun-kehitys-oy-vasek/viestinta/uutiset/seudun-logistiikka-asiat-ministeriossa
  39. http://kauppakamari.fi/2012/03/09/vaasasta-kannattaa-ottaa-mallia/
  40. http://www.vaasaparks.fi/yritysalueet/stromberg_park.html
  41. a b http://www.vaasaparks.fi/ajankohtaista/Vaasa_Airport_Parkin_tyopaikkamaarat_ennallaan__15.html
  42. http://www.vaasaparks.fi/yritysalueet/vaasa_airport_park.html
  43. http://verot.ilkka.fi/index-2015.html
  44. Vaasan kaupunki: Vaasan suurimmat työnantajat vuonna 2017 (PDF) Vaasan kaupungin verkkosivut. Viitattu 7.11.2017.
  45. Satamajohtaja on monessa mukana midwayalignment.eu. Viitattu 12.6.2018.
  46. http://www.intermin.fi/download/33826_maahanmuutto_2011_tilastokatsaus_web.pdf
  47. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  48. http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf
  49. Vaasan väki vähenee – Seinäjoen lisääntyy yle.fi.
  50. Vaasa menetti eniten asukkaita Suomessa alkuvuonna, uusi tilasto paljastaa – kaupunginvaltuuston puheenjohtaja löytää selityksen ilmiölle ilkkapohjalainen.fi.
  51. Korona ei pysäytä kaupungistumista, mutta voi hidastaa kaikkea muuttoliikettä, asiantuntija arvioi – "Julkisessa keskustelussa ovat hirveän paljon tunteet ja toiveet pinnalla" keski-uusimaa.fi.
  52. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  53. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  54. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  55. Pienet festarit preerialla Pienet festarit preerialla. Viitattu 14.10.2013.
  56. Hippiknik Hippiknik ry. Viitattu 14.10.2013.
  57. Rasmus Arikka: lehtiartikkeli 13.6.2017. Pohjalainen.
  58. verkkosivut vaasafestival.fi.
  59. Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  60. http://www.vaasa.fi/kulttuuri/musiikki/vaasan-kaupunginorkesteri
  61. https://www.vaasa.fi/taideopetus/kuula-opisto
  62. Lauri Tähkä Aamulehti. Viitattu 16.10.2013.
  63. Vaasa Wishpooshs Lacrosse.fi.
  64. [1]
  65. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 160. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  66. Tietosanakirja, 10. osa, s. 386
  67. Jokela, Marko: Tappavia ylinopeuksia on suitsittu neljä vuosikymmentä. Helsingin Sanomat, 3.2.2013, s. A12.
  68. Löydä hyödyllinen luettelo kaikista lentoyhtiöistä, jotka lentävät lentokentälle Vaasa! www.skyscanner.fi. Viitattu 2.12.2020.
  69. Norwegian lopettaa Vaasan reitin Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  70. https://www.finavia.fi/fi/lentomatka/aikatauluhaku/
  71. http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=1256522
  72. http://yle.fi/uutiset/vaasa_ja_uumaja_rakentavat_yhteista_satamayhtiota__ratkaisu_harvinaisuus_maailmalla/7275937
  73. http://www.vv.fi/
  74. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Vaasaan+tulee+maailman+suurin+mets%C3%A4hakkeen+kaasua+polttava+voimala/1135266748799
  75. http://www.vv.fi/ajankohtaista?itemid=197
  76. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=324042&lan=fi
  77. http://www.westenergy.fi/docs/westenergy_yvaselostus_tiivistelma.pdf
  78. http://www.westenergy.fi/
  79. Vaasan kaupunginjohtajaksi valittiin Tomas Häyry. Web Archive (Vaasan kaupunki 16.2.2011.)
  80. https://www.vaasa.fi/atom/18086/
  81. https://www.vaasa.fi/paatoksenteko/paattajat-ja-valmistelijat/kaupunginhallitus
  82. https://www.vaasa.fi/kaupunginhallituksen-jasenet-2015-2016
  83. https://www.vaasa.fi/paatoksenteko/paattajat-ja-valmistelijat/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-jasenet
  84. Pohjalaiskunnat eivät lähde muuttamaan valtuustojensa kokoa, Yle.fi 17.11.2016
  85. https://www.vaasa.fi/lautakunnat
  86. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  87. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 92–93, 180.
  88. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/kutulos_vaasa.html Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012).
  89. Yhteistyöverkosto ja ystävyyskaupungit Vaasan kaupunki. Viitattu 22.3.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vaasa.