Kaskinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kaskinen
Kaskö
Kaskinen.vaakuna.svg Kaskinen.sijainti.Suomi.2020.svg

vaakuna

sijainti

Katunäkymää
Katunäkymää
Sijainti 62°23′05″N, 021°13′20″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Kuntanumero 231
Hallinnollinen keskus Kaskisten keskustaajama
Perustettu 1785
Pinta-ala ilman merialueita 10,78 km²
309:nneksi suurin 2020 
Kokonaispinta-ala 175,36 km²
293:nneksi suurin 2020 [1]
– maa 10,63 km²
– sisävesi 0,15 km²
– meri 164,58 km²
Väkiluku 1 275
288:nneksi suurin 30.6.2020 [2]
väestötiheys 119,9 as./km² (30.6.2020)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,9 %
– 15–64-v. 52,4 %
– yli 64-v. 36,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 64,1 %
ruotsinkielisiä 29,2 %
– muut 6,7 %
Kunnallisvero 22,00 %
14:nneksi suurin 2020 [5]
Kaupunginjohtaja Minna Nikander
Kaupunginvaltuusto 17 paikkaa
  •  
  • 5
  • 5
  • 2
  • 2
  • 2
  • 1
www.kaskinen.fi

Kaskinen (ruots. Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Kaskisen saarella. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki-nimitystä käyttävä kunta[7] ja pinta-alaltaan toiseksi pienin kunta. Kaskinen on asukasluvun perusteella myös Pohjanmaan maakunnan pienin kunta.

Kaupungille laadittiin 1700-luvulla ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen, ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaskisissa on myös suosittu puutalorakentamista.

Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 64,1 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,2 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Ulkomaalaisia kaupungin väestöstä on 5,4 prosenttia (2013).[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten kaupunki perustettiin 1785 Kustaa III:n toimesta, ja on siten toiseksi nuorin ruotsinkielisen Pohjanmaan kaupungeista sekä viimeinen Ruotsin vallan ajalla Suomeen perustettu kaupunki.[9] Kaskinen oli paikallisesti merkittävä satama jo tätä ennen.

Kauppias Johan Bladhilla ja hänen suvullaan on merkittävä osuus kaupungin historiassa. Bladh muutti Vaasasta Benvikin maatilalle Kaskisista pohjoiseen ja työskenteli ahkerasti kaupungin eteen. Kaskisissa oli tuolloin hyvä satama, hyvin suojatulla syvällä väylällä ja josta oli hyvä pääsy avomerelle. Bladhin toimesta satamaan perustettiin tulli ja lastauslaituri. Kaupungin perustamisilmoitus allekirjoitettin kaksi vuotta Bladhin kuoleman jälkeen.[9]

Johanin poika, Petter Johan Bladh kehitti kaupungin yritysyhteisöä. Benvikin maatilasta kehittyi mallitila uusien ideoiden kokeilemiselle. Bladh rakensi omaa kauppalaivostaan, joka matkusti moniin ulkomaisiin satamiin. Kauppalaivastot tuhoutuivat Napoleonin sotien aikana ja Bladhien vauraus murtui Suomen sodan aikana. Benvikin maatila hävitettiin osittain ja Bladh vangittiin.[9]

1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. Kaupunkiin rakennettiin 1900-luvulla rautatie ja suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo. Puolustusvoimat toimi kaupungissa sotien jälkeen kun Optinen Laitos sijaitsi paikkakunnalla.

Metsä-Botnia nykyinen Metsä-Fibre perusti 1970-luvulla kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti 14. tammikuuta 2009, että se lopettaa Kaskisten tehtaan. Elokuussa 2013 Metsä Group -yhtymään kuuluva Metsä Wood päätti lopettaa jalostustoimintansa Kaskisissa ja irtisanoa 60 työntekijää.[10]

Kaupungista oli 1980-luvulla KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. Virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti 6. lokakuuta 2008 säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella.[11] Lauttayhteys on lopetettu alkuvuodesta 2009.

Kaskisissa ja Närpiössä äänestettiin 18.11.2019 kuntaliitoksesta. Kaskisten valtuusto hylkäsi liitoksen 9 äänellä 8 vastaan.[12]

Nimen etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki on perustettu 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen (1546), Casköö (1553), Kaskisöö (1573) sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki (1844). Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa ”ö”, joka tarkoittaa saarta. Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä.[13]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten kaupungintalo

Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen.

Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten kaupunkikuva koostuu yhtenäisestä puurakentamisesta. Kaskisten vanhassakaupungissa on 1760-luvulta peräisin oleva ruutukaava ja alueella on useita täysin remontoituja puutaloja. Yksi kaupungin vanhimmista taloista on vuonna 1788 rakennettu Bladhin talo, joka on toiminut kirkkona ja yhteiskouluna. 1990-luvulla talo kunnostettiin kulttuurielämän ja kansalaistoimijoiden tarpeisiin.[14]

Kaskisiin rakennettiin 1970-luvulla uusi asuinalue selluteollisuuden työntekijöiden tarpeisiin. Alue sijaitsee rautatien toisella puolella ja koostuu 1970-luvun omakoti- ja kerrostaloista. Uudempi Anttilan omakotitaloalue rakenettiin puistoympäristöön 1980-luvulla.[14]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kaskisissa oli 1 274 asukasta, joista 1 254 asui taajamissa, yhdeksän haja-asutusalueilla ja 11 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kaskisten taajama-aste on 99,3 %.[15] Kaskisten taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli Kaskisten keskustaajamaan, jossa oli vuoden 2017 lopussa tämän kaupungin alueella 1 254 asukasta.[16] Kaskisten keskustaajama sijaitsee pääosin Kaskisissa, mutta pieneltä osin myös Närpiössä.[16]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkiin kuuluu Kaskisten satama.

Vuonna 2015 kunnassa oli 479 työpaikkaa. Niistä 5,2 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 39,7 prosenttia jalostuksessa ja 53,7 prosenttia palveluissa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 prosenttia).[17]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Oy Sonnfish Ab, Kuivaniemen Kala Oy ja Kaskitek Oy.[18]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kaskisten väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 914
1985
  
1 864
1990
  
1 780
1995
  
1 596
2000
  
1 564
2005
  
1 482
2010
  
1 429
2015
  
1 285
2020
  
1 250
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kaskisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kaskisten alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[21]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla gubben ronka tai runka, suolasilakkaa sisältävä perunasose, joka tarjoillaan puolukkasurvoksen ja voisulan kera.[22][23]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten kaupunginjohtajaksi valittiin vuoden 2017 lopulla Minna Nikander.[24]

Kaskisten kaksi suurpuoluetta ovat RKP ja SDP, jotka muodostavat enemmistön vaaleissa ja valtuustossa. Alla eduskuntavaalien kannatusprosentit Kaskisissa.[25]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M06* 30.6.2020. Tilastokeskus. Viitattu 20.8.2020.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2020 27.11.2019. Verohallinto. Viitattu 26.1.2020.
  6. Kuntavaalit 2017, Kaskinen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kaskinen – idyllinen saarikaupunki
  8. Tilastokeskus
  9. a b c Stolpe 1999, s. 85
  10. Metsä Wood aikoo vähentää jopa 60 työntekijää. Taloussanomat, 12.8.2013. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.7.2020. (suomeksi)
  11. Smedberg, Christine: Bilfärja börjar trafikera mellan Kaskö och Härnosand. Vasabladet, 23.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.10.2008. (ruotsiksi)
  12. Elina Kaakinen: Suomen pienin kaupunki ei taivu kuntaliitokseen. Yle uutiset 18.11.2019. Viitattu 18.11.2019
  13. Paikkala, Sirkka et al.: Suomalainen paikannimikirja, s. 141. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  14. a b Stolpe 1999, s. 86
  15. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  16. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  17. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.2.2018.
  18. Tebest, Teemo: Tässä ovat eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset – katso koko maan ja kuntien suurimmat veromaksajat Yle Uutiset. 1.11.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 5.2.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  20. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  22. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 156. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  23. Wörlund, Eva: Mat från förr smakar än i dag Hufvudstadsbladet. 12.02.2015. Viitattu 16.12.2018. (ruotsiksi)
  24. Minna Nikanderista Kaskisten uusi kaupunginjohtaja Kuntalehti. 23.11.2017. Viitattu 5.2.2018.
  25. Yle: Eduskuntavaalit 2011 tulospalvelu Yleisradio Oy.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaskinen.