Kaskinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kaskinen
Kaskö
Kaskinen.vaakuna.svg Kaskinen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Katunäkymää
Katunäkymää
www.kaskinen.fi
Sijainti 62°23′05″N, 021°13′20″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Suupohjan rannikkoseutu
Hallinnollinen keskus Kaskisten keskustaajama
Perustettu 1785
Pinta-ala ilman merialueita 10,78 km²
310:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 175,36 km²
294:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 10,63 km²
– sisävesi 0,15 km²
– meri 164,58 km²
Väkiluku 1 276
291:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 120,0 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,9 %
– 15–64-v. 52,4 %
– yli 64-v. 36,7 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 64,1 %
ruotsinkielisiä 29,2 %
– muut 6,7 %
Kunnallisvero 22 %
5:nneksi suurin 2017 [5]
Kaupunginjohtaja Minna Nikander
Kaupunginvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.

5
5
2
2
2
1

Kaskinen (ruots. Kaskö) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Kaskisen saarella. Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki[7] ja pinta-alaltaan toiseksi pienin kunta[8].

1700-luvulla kaupungille laadittiin ruutukaavaan perustuva asemakaava pitkine, suorine ja leveine katuineen, ja kaavassa varauduttiin selvästi suurempaan väestömäärään kuin sinne koskaan myöhemminkään on asettunut. Niinpä kaupungissa on edelleen myös monia rakentamattomia tontteja, eikä kaupunkiasutus juuri ulotu alkuperäisen kaavoitetun alueen ulkopuolelle. Kaskisissa on myös suosittu puutalorakentamista.

Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 64,1 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,2 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Ulkomaalaisia kaupungin väestöstä on 5,4 prosenttia (2013).[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten kaupungintalo

Kaupunki sijaitsee saarella, josta on kaksi siltaa mantereelle. Kaupunki on luonnollinen satamapaikka. Kaupungista kulkee myös rautatie, Suupohjan rata, Pohjanmaan radalle Seinäjoelle. Rataa käytetään nykyään kuitenkin ainoastaan tavaraliikenteeseen.

Kaskisilla on vain yksi naapurikunta, Närpiö, joka ympäröi kaupunkia muualta paitsi merellä, jossa Kaskisten vesialue ulottuu kapeana kaistaleena aluevesirajalle saakka. Närpiön lisäksi lähimpiä paikkakuntia ovat Kristiinankaupunki ja Teuva. Noin 100 kilometrin säteellä Kaskisista sijaitsee viisi muuta suurempaa kaupunkia: Vaasa pohjoisessa, Kurikka ja Seinäjoki koillisessa, Kauhajoki idässä ja Pori etelässä.

Kaskisten nimestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki on perustettu 1785 alun perin Kaskinen-nimiseen saareen. Asiakirjoista löytyviä saaren vanhempia nimimuotoja ovat Kaskisöyen (1546), Casköö (1553), Kaskisöö (1573) sekä myöhäisempi Kaskin eli Kyperäsaaren kaupunki (1844). Vaikka vanhin tiedossa oleva kirjallinen maininta kaupunkia tarkoittavasta nimestä Kaskinen on vasta vuodelta 1863, suomenkielinen nimi on alkuperäinen. Tähän viittaa sekin, että vanhoissa ruotsinkielisissä saaren nimissä on nimen vartalo Kaskis-, johon on lisätty selittävä loppuosa ”ö”, joka tarkoittaa saarta. Todennäköisin tulkinta saaren alkuperäisestä nimestä on Kaskisaari. Saaressa on siis harjoitettu varhaisina aikoina kaskiviljelyä.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kustaa III perusti Kaskisen vuonna 1785, mutta se oli paikallisesti merkittävä satama jo aiemmin.

1800-luvulle saakka kalastus ja kaupankäynti olivat merkittävimmät elinkeinot. 1900-luvulla kaupunkiin rakennettiin rautatie ja suurempi satama, sahatoimintaa, suuret lautatarhat sahatavaran laivausta varten, muuta teollisuutta ja kalansuolaamo. Puolustusvoimat toimi kaupungissa sotien jälkeen kun Optinen Laitos sijaitsi paikkakunnalla.

1970-luvulla Metsä-Botnia nyk. Metsä-Fibre perusti kaupunkiin sellutehtaan. Se muutti kaupunkia suuresti, sillä sinne muutti paljon suomenkielisiä ja ruotsinkieliset jäivät vähemmistöksi. M-realilla on kaupungissa syksyllä 2005 valmistunut tehdas. Botnia ilmoitti 14. tammikuuta 2009, että se lopettaa Kaskisten tehtaan. Elokuussa 2013 Metsä Group -yhtymään kuuluva Metsä Wood päätti lopettaa jalostustoimintansa Kaskisissa ja irtisanoa 60 työntekijää.lähde?

1980-luvulla kaupungista oli KG-Linen lauttayhteys Ruotsin Gävleen. 6. lokakuuta 2008 virolainen Baltic Scandinavian Lines aloitti säännöllisen liikennöinnin Kaskisista Ruotsin Härnösandiin ro-ro-rahtialus M/S Gutella.[11] Lauttayhteys on lopetettu alkuvuodesta 2009.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaskisten kaupunginjohtajaksi valittiin vuoden 2017 lopulla Minna Nikander.[12]

Kaskisten kaksi suurpuoluetta ovat RKP ja SDP, jotka muodostavat enemmistön vaaleissa ja valtuustossa. Alla eduskuntavaalien kannatusprosentit Kaskisissa.[13]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 479 työpaikkaa. Niistä 5,2 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 53,7 prosenttia palveluissa ja 39,7 prosenttia jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli suurempi kuin koko maassa (20 prosenttia).[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Oy Sonnfish Ab, Kuivaniemen Kala Oy ja Kaskitek Oy.[15]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kaskisten väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 914
1985
  
1 864
1990
  
1 780
1995
  
1 596
2000
  
1 564
2005
  
1 482
2010
  
1 429
2015
  
1 285
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Kaskisissa oli 1 296 asukasta, joista 1 277 asui taajamissa, 8 haja-asutusalueilla ja 11 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kaskisten taajama-aste on 99,4 %.[17] Kaskisten taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[18]

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kaskisten keskustaajama sijaitsee pääosin Kaskisissa, mutta pieneltä osin myös Närpiössä.[18]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Kaskinen Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
  8. Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
  9. Tilastokeskus
  10. Paikkala, Sirkka et al.: Suomalainen paikannimikirja, s. 141. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.
  11. Smedberg, Christine: Bilfärja börjar trafikera mellan Kaskö och Härnosand. Vasabladet, 23.9.2008. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.10.2008. (ruotsiksi)
  12. Minna Nikanderista Kaskisten uusi kaupunginjohtaja Kuntalehti. 23.11.2017. Viitattu 5.2.2018.
  13. Yle: Eduskuntavaalit 2011 tulospalvelu Yleisradio Oy.
  14. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.2.2018.
  15. Tebest, Teemo: Tässä ovat eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset – katso koko maan ja kuntien suurimmat veromaksajat Yle Uutiset. 1.11.2016. Yleisradio Oy. Viitattu 5.2.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  18. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaskinen.