Maalahti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maalahti
Malax
Maalahti.vaakuna.svg Maalahti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.malax.fi
Sijainti 62°56′40″N, 021°32′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Hallinnollinen keskus Maalahden kirkonkylä
Perustettu 1607
Kuntaliitokset Bergö (1973)
Petolahti (1973)
Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 525,41 km²
182:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 1 954,94 km²
46:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 521,30 km²
– sisävesi 4,11 km²
– meri ? km²
Väkiluku 5 532
162:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 10,61 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 57,8 %
– yli 64-v. 27,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 9,8 %
ruotsinkielisiä 85,2 %
– muut 5,0 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Mats Brandt
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP

21
6

Maalahti (ruots. Malax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.

Maalahden kunnassa asuu 5 532 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 954,94 km², josta 4,11 km2 on sisävesistöjä ja 1 429,53 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 10,61 asukasta/km2.

Kunta on kaksikielinen: 85,2 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 9,8 prosenttia suomea.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahdesta Vaasaan on 17 kilometriä, Muut naapurikunnat ovat Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari ja Närpiö.

Maalahden Natura-kohteita ovat Merenkurkun saaristo, Petolahdenjokisuisto, jonka laajat hiekkaiset rantaniityt ovat ruovikoitumassa, ja kolme keidassuoaluetta: Kajaneskogen, Sanemossen ja Kackurmossen.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden kyliä ovat Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Övermalax.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden kunnan alueelta on löytynyt useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, mm. röykkiöitä, kuppikiviä ja asuinpaikkoja.[8]

Maalahden seurakunta itsenäistyi Mustasaaresta vuonna seurakunnaksi 1607.[9]

Maalahden kirkko on Charles Bassin piirustusten mukaan 1828-1829 rakennettu puinen tasavartinen ristikirkko.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden kunnanjohtaja on Mats Brandt. Hänet valittiin tehtävään ensimmäisen kerran vuonna 2008.[10] Oltuaan välillä Ruotsissa töissä hän palasi kunnanjohtajaksi vuonna 2014.[11]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 21 on RKP:n hallussa ja loput kuusi SDP:llä kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Targa-moottoriveneitä valmistava Botnia Marin, maarakennusalan yritys Veljekset Hemming Oy ja sähköasennuksia PAV Oy Ab[12]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Maalahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 704
1985
  
5 807
1990
  
5 939
1995
  
5 823
2000
  
5 638
2005
  
5 542
2010
  
5 605
2015
  
5 545
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahdessa on neljä ruotsinkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta antavaa koulua. Yläkoulu (7.-9. luokat) on Korsnäsin kunnan kanssa yhteinen. Ruotsinkielisessä lukiossa on satakunta oppilasta. Suomenkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta annetaan yhdessä koulussa. Suomenkielinen koulu toimi Kolinan kyläkoululla lähellä Kurikan rajaa, mutta vuodesta 2015 se on toiminut samoisa tiloissa Övermalaxin ruotsnkielisen koulun kanssa.[14][15]

Sosiaali- ja perusterveyspalvelut järjestetään K5 kuntayhtymässä yhdessä Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kanssa.[16]

Nimen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan muodot Malax, Malax by, Madelax by (1491), Maalahti (1864). Nimi palautuu suomenkieliseen paikannimeen Madelaksi, joka sisältää kalannimityksen made. Maalahdesta Pohjanlahteen laskeva joki on nimeltään Maalahdenjoki, ruotsiksi Malax å. Yksi sen latvahaaroista Laihialla on edelleen nimeltään Madesjoki.

Kehitys lienee ollut, että ruotsalaiset asuttajat lainasivat keskiajalla nimen Madelaksi suomalaisilta ennen kuin äänne dh muuttui r:ksi seudun suomalaismurteissa. Ruotsalaismurteessa alkuosan dh putosi pois ja vokaali a piteni: made > maa. Myöhemmin suomalaiset lainasivat sanan takaisin, koska yhteys vanhaan Made-alkuiseen nimiryppääseen oli ehtinyt katketa. Lisäksi vanha muoto laksi, joka on säilynyt ruotsalaisissa lainanimissä muodossa lax, korvattiin myöhemmin kehittyneellä lahti-muodolla.[17]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden vaakuna 9.7.1982 asti
Pääartikkeli: Maalahden vaakuna

Kun Maalahteen oli yhdistetty Bergön ja Petolahden kunnat 1. tammikuuta 1973 ja Pirttikylän pohjoisosa Närpiöstä 1. tammikuuta 1975, Maalahden kunnanvaltuusto totesi 28. toukokuuta 1981 kunnan tarvitsevan itselleen uuden vaakunan. Työryhmän lähes vuoden kestäneen työskentelyn jälkeen sisäasiainministeriölle lähetettiin hyväksyttäväksi Karl-David Långbackan ehdotus, jossa kolme lukkopeltiä kuvaavat säästäväisyyttä sekä Maalahden, Petolahden ja Pohjois-Pirttikylän kunnanosia.

Tyviön aaltokuvio symboloi Bergön saaristoa. Aiheella on myös historiallinen tausta; Kaarle IX:n perustettua Maalahden kunnan 9. lokakuuta 1607, sen sinetti asetettiin kolmen lukon taakse, joiden avaimia säilyttivät eri henkilöt: yhtä maalahtelaiset, toista sulvalaiset ja kolmatta kirkkoherra. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1982.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Maalahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  8. MAALAHTI Järnåldersleden Suomen Muinaispolut. Viitattu 26.1.2018.
  9. Maalahden kirkko ja pappila RKY. Viitattu 26.1.2018.
  10. Mats Brandt ny kommundirektör i Malax Yle. 2008. Viitattu 22.1.2018.
  11. Mats Brandt tror på ett självständigt Malax Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
  12. Alueen Maalahti yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  14. Perusopetus ja lukio (ja alasivut) Malax.fi. Viitattu 24.2.2018.
  15. Maalahden ainoa suomenkielinen koulu haluaa säilyä Yle. 2015. Viitattu 24.2.2018.
  16. Tervetuloa K5-kuntayhtymään Kviisi. Viitattu 24.2.2018.
  17. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 254-255. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  18. Maalahden kunnanvaakunan selitys Viitattu 19. marraskuuta 2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]