Maalahti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maalahti
Malax
Maalahti.vaakuna.svg Maalahti.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°56′40″N, 021°32′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Vaasan seutukunta
Kuntanumero 475
Hallinnollinen keskus Maalahden kirkonkylä
Perustettu 1607
Kuntaliitokset Bergö (1973)
Petolahti (1973)
Pirttikylä (1973, osa)
Pinta-ala ilman merialueita 525,82 km²
182:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 1 954,94 km²
46:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 521,75 km²
– sisävesi 4,07 km²
– meri 1 429,12 km²
Väkiluku 5 475
160:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys 10,49 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 57,8 %
– yli 64-v. 27,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 9,8 %
– ruotsinkielisiä 85,2 %
– muut 5,0 %
Kunnallisvero 21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Jenny Malmsten (vt.)
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • SDP
21
6
www.malax.fi

Maalahti (ruots. Malax) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa.

Maalahden kunnassa asuu 5 475 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 954,94 km², josta 4,07 km2 on sisävesistöjä ja 1 429,12 km2 merialueita.[1] Väestötiheys on 10,49 asukasta/km2.

Kunta on kaksikielinen: 85,2 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 9,8 prosenttia suomea.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahdesta Vaasaan on 17 kilometriä, Muut naapurikunnat ovat Korsnäs, Kurikka, Laihia, Mustasaari ja Närpiö.

Maalahden Natura-kohteita ovat Merenkurkun saaristo, Petolahdenjokisuisto, jonka laajat hiekkaiset rantaniityt ovat ruovikoitumassa, ja kolme keidassuoaluetta: Kajaneskogen, Sanemossen ja Kackurmossen.[7]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden kyliä ovat Yttermalax, Långåminne, Åminne, Petolahti (Petalax), Pohjois-Pirttikylä (Norra Pörtom), Sorvari (Svarvar), Bergö, Nyby ja Övermalax.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Maalahdella oli 5 477 asukasta, joista 3 871 asui taajamissa, 1 590 haja-asutusalueilla ja 16 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Maalahden taajama-aste on 70,9 %.[8] Maalahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[9]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Maalahden kirkonkylä 2 915
2 Petolahti 571
3 Bergö 385

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden kunnan alueelta on löytynyt useita rautakautisia muinaisjäännöksiä, mm. röykkiöitä, kuppikiviä ja asuinpaikkoja.[10]

Maalahden seurakunta itsenäistyi Mustasaaresta vuonna seurakunnaksi 1607.[11]

Maalahden kirkko on Charles Bassin piirustusten mukaan 1828-1829 rakennettu puinen tasavartinen ristikirkko.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden kunnanjohtaja on Mats Brandt. Hänet valittiin tehtävään ensimmäisen kerran vuonna 2008.[12] Oltuaan välillä Ruotsissa töissä hän palasi kunnanjohtajaksi vuonna 2014.[13]

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista 21 on RKP:n hallussa ja loput kuusi SDP:llä kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Targa-moottoriveneitä valmistava Botnia Marin, maarakennusalan yritys Veljekset Hemming Oy ja sähköasennuksia PAV Oy Ab[14]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Maalahden väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 704
1985
  
 5 807
1990
  
 5 939
1995
  
 5 823
2000
  
 5 638
2005
  
 5 542
2010
  
 5 605
2015
  
 5 545
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Maalahdella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]

Nämä seurakunnat muodostavat Maalahden seurakuntayhtymän (ruots. Malax kyrkliga samfällighet).

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Maalahden alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahdessa on neljä ruotsinkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta antavaa koulua. Yläkoulu (7.-9. luokat) on Korsnäsin kunnan kanssa yhteinen. Ruotsinkielisessä lukiossa on satakunta oppilasta. Suomenkielistä vuosiluokkien 1–6 perusopetusta annetaan yhdessä koulussa. Suomenkielinen koulu toimi Kolinan kyläkoululla lähellä Kurikan rajaa, mutta vuodesta 2015 se on toiminut samoisa tiloissa Övermalaxin ruotsnkielisen koulun kanssa.[18][19]

Sosiaali- ja perusterveyspalvelut järjestetään K5 kuntayhtymässä yhdessä Korsnäsin, Närpiön, Kaskisten ja Kristiinankaupungin kanssa.[20]

Nimen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan muodot Malax, Malax by, Madelax by (1491), Maalahti (1864). Nimi palautuu suomenkieliseen paikannimeen Madelaksi, joka sisältää kalannimityksen made. Maalahdesta Pohjanlahteen laskeva joki on nimeltään Maalahdenjoki, ruotsiksi Malax å. Yksi sen latvahaaroista Laihialla on edelleen nimeltään Madesjoki.

Kehitys lienee ollut, että ruotsalaiset asuttajat lainasivat keskiajalla nimen Madelaksi suomalaisilta ennen kuin äänne dh muuttui r:ksi seudun suomalaismurteissa. Ruotsalaismurteessa alkuosan dh putosi pois ja vokaali a piteni: made > maa. Myöhemmin suomalaiset lainasivat sanan takaisin, koska yhteys vanhaan Made-alkuiseen nimiryppääseen oli ehtinyt katketa. Lisäksi vanha muoto laksi, joka on säilynyt ruotsalaisissa lainanimissä muodossa lax, korvattiin myöhemmin kehittyneellä lahti-muodolla.[21]

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden vaakuna 9.7.1982 asti
Pääartikkeli: Maalahden vaakuna

Kun Maalahteen oli yhdistetty Bergön ja Petolahden kunnat 1. tammikuuta 1973 ja Pirttikylän pohjoisosa Närpiöstä 1. tammikuuta 1975, Maalahden kunnanvaltuusto totesi 28. toukokuuta 1981 kunnan tarvitsevan itselleen uuden vaakunan. Työryhmän lähes vuoden kestäneen työskentelyn jälkeen sisäasiainministeriölle lähetettiin hyväksyttäväksi Karl-David Långbackan ehdotus, jossa kolme lukkopeltiä kuvaavat säästäväisyyttä sekä Maalahden, Petolahden ja Pohjois-Pirttikylän kunnanosia.

Tyviön aaltokuvio symboloi Bergön saaristoa. Aiheella on myös historiallinen tausta; Kaarle IX:n perustettua Maalahden kunnan 9. lokakuuta 1607, sen sinetti asetettiin kolmen lukon taakse, joiden avaimia säilyttivät eri henkilöt: yhtä maalahtelaiset, toista sulvalaiset ja kolmatta kirkkoherra. Uusi vaakuna otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1982.[22]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalahden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla bröllopsrätt (suom. hääruoka), suolasilakkaa ja perunaa valkokastikkeessa.[23]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Maalahti Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  8. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  9. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  10. ↑ MAALAHTI Järnåldersleden Suomen Muinaispolut. Viitattu 26.1.2018.
  11. ↑ Maalahden kirkko ja pappila RKY. Viitattu 26.1.2018.
  12. ↑ Mats Brandt ny kommundirektör i Malax Yle. 2008. Viitattu 22.1.2018.
  13. ↑ Mats Brandt tror på ett självständigt Malax Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
  14. ↑ Alueen Maalahti yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 3.3.2018.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  16. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta
  18. ↑ Perusopetus ja lukio (ja alasivut) Malax.fi. Viitattu 24.2.2018.
  19. ↑ Maalahden ainoa suomenkielinen koulu haluaa säilyä Yle. 2015. Viitattu 24.2.2018.
  20. ↑ Tervetuloa K5-kuntayhtymään Kviisi. Viitattu 24.2.2018.
  21. ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 254-255. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  22. ↑ Maalahden kunnanvaakunan selitys malax.fi. Viitattu 19. marraskuuta 2011.
  23. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 157. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maalahti&oldid=17951644”