Pohjanmaan maakunta
| Pohjanmaan maakunta Österbotten |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Historialliset läänit |
Pohjanmaan lääni (1634–1775) Vaasan lääni (1775–1997) Länsi-Suomen lääni (1997–2009) |
| Maakuntakeskus | Vaasa |
| Maakuntajohtaja | Kaj Suomela |
| Pinta-ala ilman merialueita |
7 578,88 km² 13:nneksi suurin 2021 |
| Kokonaispinta-ala |
17 833,98 km² 8:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 7 401,34 km² |
| – sisävesi | 177,54 km² |
| – meri | 10 255,10 km² |
| Väkiluku |
175 930 12:nneksi suurin 31.3.2022 [2] |
| – väestötiheys | 23,77 as./km² (31.3.2022) |
| Maakuntalaulu | Vaasan marssi |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | hirvi |
| – järvi | Luodonjärvi |
| – kala | siika |
| – kasvi | mesiangervo |
| – kivi | Vaasan graniitti |
| – lintu | tervapääsky |
| Lyhenne | FI-12 |
Pohjanmaa (ruots. Österbotten) on nykymaakunta Länsi-Suomessa. Se sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla Pohjanmaan historiallisen maakunnan lounaisosassa. Naapurimaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa pohjoisessa, Etelä-Pohjanmaa idässä ja Satakunta etelässä. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat. Yleisesti suomenkielessä termillä "Pohjanmaa" kuitenkin tarkoitetaan Etelä-Pohjanmaata, johon usein luetaan mukaan myös Pohjanmaan rannikkoseutu sekä Keski-Pohjanmaa.
Maakunta käsittää pääasiassa suomenruotsalaisten asuman osan historiallista Pohjanmaata. Lisäksi Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella ruotsia puhutaan Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakuntaan kuuluvista kunnista Laihia on vanhastaan suomenkielinen, toisista osa on ollut aiemmin yksikielisesti ruotsinkielisiä. Alueen vanhat rannikkokaupungit ovat jo vanhastaan olleet kaksikielisiä kuten nykyään useimmat muutkin kunnat. Kaksikielisistä kunnista ruotsinkieliset ovat enemmistönä muissa paitsi Vaasassa ja Kaskisissa. Vuonna 2013 koko maakunnan asukkaista 90 270 (50 %) oli ruotsinkielisiä, 80 755 (44,8 %) suomenkielisiä ja 9 359 (5,2 %) muunkielisiä.[3][4]
Suomenruotsalaisten puhekielessä Pohjanmaata kutsutaan usein nimellä Pampas. Nimitys juontuu Argentiinan pampa-aroista, jotka ovat tasaisia silmänkantamattomiin.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueet olivat muinaislöytöjen perusteella esikristillisenä aikana varsin harvaan asuttuja. Suuri osa nykyisestä Pohjanmaan metsä- ja viljelymaasta oli vielä meren alla. Ensimmäinen vakituinen asutus oli Kyröjoen alajokilaaksossa, nykyisen Vöyrin alueella. Kristillisen aikakauden alussa asutettiin Vöyrin lisäksi luultavasti myös Pedersören ja Munsalan alue.[6]
Asutuksen syntyminen Pohjanmaalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ruotsalaisten tulo Suomeen
Ensimmäisiä seurakuntia Pohjanmaalla olivat Mustasaaren ja Pedersören seurakunnat, joiden on katsottu olevan peräisin 1200-luvulta. Seuraavalla vuosisadalla syntyneeksi seurakunnaksi on mainittu Närpiö, jolloin myös Lapväärttin alue on asutettu. Katolisena aikana on syntynyt myös Kokkolan seurakunta. 1500-luvun alkuun mennessä oli perustettu myös Oravaisten seurakunta. Muut nykyisistä Pohjanmaan kunnista tulivat itsenäisen seurakunnan kannalta tarpeeksi tiheäksi asutetuiksi vasta uskonpuhdistuksen jälkeen.[6]
On arveltu, että siirtolaisuus Pohjanmaalle alkoi 1200-luvun lopussa ja 1300-luvun alkupuolella. Pohjanmaan siirtolaisia tuettiin Ruotsista käsin ja sisämaassa asuneiden suomalaisten kalalahdet ja -satamat annettiin heidän käyttöönsä.[7] Paikannimistä ja väestöstä päätelleen ruotsalaiset olivat paikoin alueen ensimmäisiä asukkaita. Suomalaista alkuperää olevaa nimistöä ovat pääasiassa vesistöjen, järvien, lahten ja saarten nimet, mikä viittaa siihen että sisäsuomalaiset kalastivat rannikolla, mutta eivät välttämättä asuneet siellä vakinaisesti. Ruotsinkieliset nimistö on kristillistä ja peräisin keskiajalta. Ruotsinkieliset paikannimet viittaavat lampaiden hoitoon. Asutuksen leviäminen tapahtui enimmäkseen jokilaaksoja pitkin.[8]
Ruotsalainen historiankirjoittaja Johannes Messenius oleskeli vuonna 1616 Vaasassa, tarkoituksenaan selvittää miten ruotsalaiset asukkaat olivat paikalle tulleet. Hän tutki vanhoja asiakirjoja ja tapasi paikallisia ruotsinkielisiä. Tutkimustensa perusteella hän näki Birger Jaarlin nousseen maihin Pohjanmaalla matkalla Hämeeseen samalla kukistaen vastarinnan ja asuttaen ruotsalaisia alueelle. Selvitystensä perusteella hän totesi: "Sinne, mistä väki oli karkotettu pois asetettiin ruotsalaiset talonpojat suomalaisten sekaan asumaan. Joka toisen kylän asukkaina, siellä siksi yhä elää ruotsalaisia. Heidän pitäjänkirkkonsa rakennettiin Mustasaareen sekä Pietarsaareen eikä siellä sitten enää epäjumalia palvottu. On kirkonmäillä markkinoita, usein joka vuosi."[9]
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykymaakunnassa on 14 kuntaa, joista kuusi on kaupunkeja. Kuntakeskusten sijainti käy ilmi oheisesta kartasta.
|
|
Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Aluemuutoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 2021.
Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykymaakunta jakautuu kolmeen seutukuntaan:
- Pietarsaaren seutukunta (Kruunupyy, Luoto, Pedersören kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy)
- Suupohjan rannikkoseutu (Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö)
- Vaasan seutukunta (Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Vöyri)
Lisäksi maakuntaan kuului vuonna 2021 lakkautettu Kyrönmaan seutukunta.
Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2017 Pohjanmaalla sijaitsi 54 taajamaa.[10] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
| # | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[11] |
|---|---|---|---|
| 1 | Vaasan keskustaajama | Vaasa 59 204 Mustasaari 8 486 |
67 690 |
| 2 | Pietarsaaren keskustaajama | Pietarsaari 18 920 Pedersören kunta 1 904 |
20 824 |
| 3 | Laihian kirkonkylä | Laihia 6 587 Vaasa 29 |
6 616 |
| 4 | Närpiön keskustaajama | Närpiö | 4 296 |
| 5 | Sundom-Sulva (Sundom) | Vaasa 2 334 Mustasaari 1 531 |
3 865 |
| 6 | Vähänkyrön kirkonkylä | Vaasa 2 605 Isokyrö 885 |
3 490 |
| 7 | Uudenkaarlepyyn keskustaajama | Uusikaarlepyy | 3 429 |
| 8 | Kolppi | Pedersören kunta | 3 101 |
| 9 | Maalahden kirkonkylä | Maalahti | 2 915 |
| 10 | Kristiinankaupungin keskustaajama | Kristiinankaupunki | 2 706 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan Pohjanmaan väkiluku jatkaa keskimääräistä nopeampaa kasvuaan. Ennusteen mukaan Pohjanmaalla on vuonna 2020 noin 188 000 ja vuonna 2030 noin 197 000 asukasta. Suuren osan Pohjanmaan kasvusta ennusteessa selittää Vaasan seudun nopea kasvu, mutta myös Pietarsaaren seudun ja Kyrönmaan ennustetaan kasvavan.[13]
Kristinusko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjanmaan pohjoisosissa, erityisesti Pietarsaaressa ja sitä ympäröivällä maaseudulla vaikuttaa voimakkaasti rauhansanalaisuuden ruotsinkielinen suunta. Rannikon alue on myös ruotsinkielisen evankelisuuden keskeistä kannatusaluetta. Herätysliikkeiden lisäksi Pohjanmaalla esiintyy rinnakkain myös useita vapaita suuntia.[14]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin työttömyys, huhtikuussa 2015 työttömyys oli 8,4 %, kun koko Suomen työttömyys oli 12,9%.[15]
Nimi ja vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Pohjanmaan vaakuna
Alue tunnettiin Vaasan rannikkoseutuna (ruots. Vasa kustregion) 28.2.1998 asti. Vaikka nykyinen maakunta käsittää vain lounaisosan historiallisesta Pohjanmaasta, nimi on identtinen. Näin ollen nimivalintaa on kritisoitu harhaanjohtavuudesta. Sekaannusten välttämiseksi sisäasiainministeriö ehdotti nimeksi muun muassa Rannikko-Pohjanmaata[16] (ruots. Kust-Österbotten), mutta alueen johto ei hyväksynyt tätä.
Pohjanmaan maakunta ei käytä tunnuksenaan historiallisen Pohjanmaan vaakunaa, vaan lähes kopio tästä onkin Pohjois-Pohjanmaan vaakunana. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnan vaakunassa ylin osa on pohjalaista kärppäaihetta ja alhaalla on Vaasan kaupungin vaakunasta peräisin oleva Vaasa-suvun tunnus, rynnäkkörisukimppu.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Österbottens svenska kommuner. Deras historia, traditioner och nutid. Helsinki: Tidnings- & Tryckeri-aktiebolagets trcykeri, 1900. (ruotsiksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 22.4.2022. Tilastokeskus. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ Väestö kielen mukaan 31.12.2013 PDF. Tilastokeskus.
- ↑ Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus: demography. Viitattu 4.1.2018.
- ↑ Fredrik Lång: Författarnas Österbotten (pdf) (Pampas eller Plattlandet) KulturÖsterbotten. Viitattu 17.12.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b Österbottens svenska kommuner 1900, s. 1
- ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 143–147. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010.
- ↑ Österbottens svenska kommuner 1900, s. 2
- ↑ Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 80. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.1.2018.
- ↑ http://www.pohjanmaa.fi/fi/d-V%C3%A4est%C3%B6-V%C3%A4est%C3%B6ennuste.aspx?docID=5010
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149, 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
- ↑ Työlisyyskatsaus - huhtikuu 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11.06.2015.
- ↑ Valtioneuvosto nimesi Suomen maakunnat Sisäasiainministeriön kotisivut
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjanmaan maakunta Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| Pietarsaaren seutukunta | Suupohjan rannikkoseutu | Vaasan seutukunta |
| Entiset seutukunnat Kyrönmaan seutukunta |
| ||||||||
| ||||||||