Bergö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bergö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Maalahti
Bergö.vaakuna.svg Bergö.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°58′30″N, 021°10′21″E
Lääni Vaasan lääni
Maakunta Pohjanmaa
Hallinnollinen keskus Bergö
Perustettu [1] 1908
– emäpitäjä Maalahti
Liitetty 1973
– liitoskunnat Maalahti
Petolahti
Bergö
– syntynyt kunta Maalahti
Pinta-ala  km²  [2]
(1.1.1972)
– maa 33,8 km²
Väkiluku 647  [1]
(1970)
väestötiheys 19,1 as./km²

Bergö [bärjö:] on entinen Suomen kunta Pohjanmaalla. Bergön kunta liitettiin vuonna 1973 Maalahteen. Bergö on nimensä mukaan saari, jonka ainut yhteys mantereeseen on nykyisin ympäri vuoden kulkeva lossi.

Bergön väkiluku oli itsenäisyyden loppuvaiheissa eli 31. joulukuuta 1970 yhteensä 647 henkeä; suurimmillaan se oli vuonna 1938, jolloin kunnassa asui 948 henkilöä. Kunnan maapinta-ala oli 33,8 km². Asukkaista 98 % oli ruotsinkielisiä vuonna 1970. Bergön naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Korsnäs, Maalahti ja Petolahti.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergön nimi oli alkujaan Vargö, mutta saaren ja kylän nimi muutettiin muotoon Bergö vuonna 1830, luultavasti sen takia, että suteen viittaava nimi katsottiin alentavaksi. Saaren nimi on dokumentoitu muun muassa 1546 (Wargö) ja 1552 (Vargöö).[3] Suomeksi on käytetty muotoa Susiluoto[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergön kirkon sankarihaudat

Bergön saaren historia ulottuu aina 1400-luvun loppupuolelle. 1500-luvulla saarella oli 9 taloa, ja noin 40 asukasta. Tällöin saarelle piti soutaa lihasvoimin. Kirkollisesti alun perin Mustasaareen kuulunut Bergö muodostettiin Maalahteen kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1652 ja kappeliseurakunnaksi vuonna 1848. Bergön seurakunta itsenäistyi vuonna 1908 ja sai ensimmäisen oman kirkkoherran vuonna 1911.[5] Seurakunta kuuluu nykyisin Maalahden seurakuntayhtymään ja Porvoon hiippakuntaan. Bergön saari sai lauttayhteyden 1962, jolloin kerran viikossa Vaasasta ajava vuorolaiva lopetti kulkemisensa. Tällöin lautta ajoi vain päiväsaikaan. 1996 Bergö sai vaijerilossin, joka kulkee 5.30 - 00.10 joka päivä ja tuon ajan ulkopuolella lossi on kutsuttavissa rannoilla olevilla napeilla.

Bergön kunta liitettiin vuonna 1973 Maalahteen. Toukokuussa 2007 bergölaiset esittivät saaren liittämistä Korsnäsin kuntaan, mutta valtionvarainministeriön kuntaosasto hylkäsi esityksen [6]lähde tarkemmin?[7]lähde tarkemmin?.

Bergön nähtävyyksiin kuuluu puukirkko, joka on vihitty käyttöön vuonna 1802.

Bergön kylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergön ainoa henkikirjakylä on sekin nimeltään Bergö.[8] Kylän sivukyliä ovat muun muassa Bredhällan, Holmen, Granön, Långön, Perisgrund ja Södersund.

Kylän pinta-ala on noin 4500 ha ja kylässä asuu runsaat 560 asukasta, joista 3 % on suomenkielisiä ja yhdellä prosentilla asukkaista on jokin muu äidinkieli.lähde?

Sekä nuoret että vanhat pitävät Bergötä houkuttelevana. Asukasluku on pysynyt suhteellisen vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kylässä on noin 60 työpaikkaa ja muualla työskentelevien osuus on noin 50 %.

Useimmat työpaikat löytyvät palvelualalta ja alkutuotannon osuus on selvästi vähentynyt. Vuonna 2003 kylässä oli noin 40 kokopäiväistä kalastajaa. Merivartioston ja luotsilaitoksen tarjoamat työpaikat ovat suurelta osin kadonneet, mutta Bergön lossiyhteys työllistää edelleen kuusi ihmistä.

Infrastruktuuri ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1996 aloitettiin Nyvägenin peruskorjaustyöt, jotka saatiin päätökseen seuraavana vuonna. Valtion tie Perisgrundista Bredhällaniin sai uuden päällysteen kesällä 1996. Ytterbådaniin rakennettiin uusi kalasatama, joka valmistui 1997. Pienvenesatama on Bredhällanissa, Perisgrundissa ja Bergön leirintäalueella Norrdundetissa. Näiden lisäksi kylässä on vierassatama lossisataman läheisyydessä. Bergö Båtklubb rf. huolehtii Bergön saariston veneväylistä.

Linja-autoyhteys Bergöstä Vaasaan ajetaan nykyisin vain kerran päivässä arkipäivisin. Kahdella kolmasosalla talouksista on mahdollisuus liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Suurin osa talouksista on jo liittynyt kaapeli-tv-verkostoon ja Petolahti-Bergö –paikallistelevisio lähettää ohjelmaa kahtena päivänä viikossa ja tekstitiedotteet näkyvät ympäri vuorokauden.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergön saarella on myös tapahtumia. Näistä muutama esimerkki ovat kesä- ja syysmarkkinat.

Palvelut ja asuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylän palvelut:

Osuuskauppa, kukka- ja lahjatavarapuoti, asiamiesposti, pankki, ala-aste, neuvola, kirkko, seurakuntatalo, sivukirjasto, päiväkoti, paloasema, kioski, vapaakirkkoseurakunta, urheilukenttä, uimaranta, valaistu hiihtolatu, kotiseutumuseo, kaksi kampaajaa, kodinhoitajia, veneveistämö, puuverstas, taksi, muutama kokoustila jne.

Kylässä on mökkivuokrausta yöpymistä varten ja ratsastuksesta kiinnostuneille on talli Stallet Wild West.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Bergön väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Bergön väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
637
1890
  
765
1900
  
765
1910
  
628
1920
  
664
1930
  
808
1940
  
824
1950
  
743
1960
  
686
1970
  
642
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Bergössä ei ollut lainkaan taajamia.[10] Nykyisin Bergön kirkonkylä on kuitenkin määritelty taajamaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilastotietoja Suomen kunnista toti.eu.com. Viitattu 10. helmikuuta 2008.
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 32) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  3. Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn (2001). Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 645
  4. Tietosanakirja. osa 9, palsta 650. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1919.
  5. Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (3. painos). Helsinki: Otava, 1962.
  6. http://www.malax.fi/fi/kungorelser/kommunindelning_5.html
  7. Bergön liittäminen Korsnäsiin hylättiin. Pohjalainen, 22.9.2009. Artikkelin verkkoversio.
  8. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 78. Porvoo: WS, 1967.
  9. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  10. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]