Vähäkyrö
| Vähäkyrö Lillkyro |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Vaasa |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Kyrönmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 942 |
| Hallinnollinen keskus | Vähänkyrön kirkonkylä |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2013 |
| – liitoskunnat |
Vaasa Vähäkyrö |
| – syntynyt kunta | Vaasa |
| Pinta-ala |
177,66 km² [1] (1.1.2012) |
| – maa | 175,67 km² |
| – sisävesi | 1,99 km² |
| Väkiluku |
4 727 [2] (31.12.2012) |
| – väestötiheys | 26,91 as./km² (31.12.2012) |
Vähäkyrö (ruots. Lillkyro) on entinen Suomen kunta, joka liitettiin vuoden 2013 alussa Vaasan kaupunkiin. Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasan kaupunkia 1. tammikuuta 2013.[3] Vähänkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi yhdistymissopimuksen 27. kesäkuuta 2011.[4] Kunta kuului Pohjanmaan maakuntaan ja Kyrönmaan seutukuntaan. Vähäkyrö oli yksikielisesti suomenkielinen ja asukkaita kunnassa oli lakkauttamishetkellä 4 727.[2] Kunnan pinta-ala oli 177,66 km2, josta 1,99 km2 vesistöjä, [1] ja väestötiheys 26,91 asukasta/km2. Vähänkyrön naapurikuntia olivat Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vöyri.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautakaudella Kyrönjoen suu sijaitsi Vähässäkyrössä. Alue oli suojainen sisäsaaristo, joka oli otollinen asutukselle. Rautakautista Vähääkyröä voi myös luonnehtia Pohjanmaan kaupalliseksi keskukseksi. Merkittäviä muinaisjäännösalueita on kunnan monessa osassa. Vanhin tunnettu rautakautinen esine on Pääkköönmäeltä vuonna 1837[5] löydetty, 100-luvulla valmistettu roomalainen viinikauha.[6] Merkittävimmät hautaröykkiökeskittymät ovat Perkiön ja Tervajoen kylissä. Erikoisimpiin muinaisjäännöksiin kuuluu niin kutsuttu Jättiläisen tie. Pohjanmaan ainoa viikinkiaikainen aarre- tai kätkölöytö on Vähänkyrön Housulanmäen rahalöytö.
Vähäkyrö perustettiin Isonkyrön saarnakuntahuoneena vuonna 1561 ja oli vuodesta 1593 Isonkyrön kappelina nimellä Alastaro. Vuonna 1607 siitä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta.[7] Vähänkyrön kivinen ristikirkko valmistui vuonna 1803. Sen kellotapuli on vuodelta 1767. Vähänkyrön kunta perustettiin vuonna 1868.[8]
Vuonna 1596 puhjenneeseen kansannousuun, nuijasotaan, osallistui myös suuri joukko vähäkyröläisiä talonpoikia. Sodan onneton loppu ja vuoden 1601 kato aiheuttivat Vähässäkyrössä monen talon autioitumisen. Suuren Pohjan sodan aikaisessa Napuen taistelussa 19. helmikuuta 1714 kaatui 144 vähäkyröläistä; menetys oli suurempi kuin minkään muun pitäjän nostoväen tappiot. Lisäksi Venäjälle vietiin vankeina 91 henkeä, ja Vähänkyrön on laskettu menettäneen tällöin yli 70 prosenttia asekuntoisesta miespuolisesta väestöstään.[9]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vähänkyrön läpi virtaa Kyrönjoki, jossa on hyviä kalastuspaikkoja, muun muassa Perkiönkoski ja Hiirikoski. Pääosa asutuksesta on sijoittunut nauhamaisesti Kyrönjoen varteen sen molemmin puolin. Vähäkyrö sijaitsee aivan lähellä meren rantaa; entisen kunnan luoteisrajalta on vain muutama kilometri Vassorfjärdenin pohjukkaan. Kyrönjoen laakson korkeus merenpinnasta on kirkonkylän länsipuolella vain kuutisen metriä ja kaakossa Isonkyrön rajalla 12 metriä. Maaston kohoumatkin ovat matalia ja enimmillään vain 15–17 metriä merenpintaa ylempänä.[9]
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Järvenkylä, Kalsila, Krekilä (Greggilä), Kuuttila, Merikaarto, Mullonkylä, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vähänkyrön eteläosan kautta kulkevat valtatie 16 ja Seinäjoki–Vaasa-rata.
Etäisyyksiä Vähästäkyröstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapua 60 km
Seinäjoki 55 km
Uusikaarlepyy 75 km
Vaasa 25 km
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vähäkyrö on perinteisesti tunnettu pläkkyreistä eli läkkipeltisepistä ja heidän tekemistään fyrryistä, lasten leluista, joissa pilliin puhaltamalla saa siipipyörän pyörimään. Fyrry on Vähänkyrön maakuntaesine, ja Vähänkyrön lempinimi onkin paikallismurteella Fyrrykyröö. 1950-luvulla Vähäkyrö tunnettiin myös emäntien sivuansioikseen ompelemista esiliinoista.[10][11]
Vähänkyrön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla riivinkropsu eli raastetusta perunasta tehty pannukakku.[12]
Tunnettuja vähäkyröläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jaakko Forsman, laki- ja valtiomies
- Heikki Hietanen, raviohjastaja
- Mikko Karppi, kirjailija, pikajuoksija
- Markus Lakaniemi, pesäpalloilija
- Arto Seppälä, kansanedustaja
- Erik Tulindberg, säveltäjä
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vähänkyrön suuralue (Vaasan kaupungin osa-alue)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Luukko, Armas. Etelä-Pohjanmaan keskiaika. Etelä-Pohjanmaan historia I.
- Meinander Carl Fredrik. Esihistoria. Etelä-Pohjanmaan historia I.
- Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Nimen taivutus
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
- ↑ Vaasa vaasa.fi.
- ↑ Kuntaliitos
- ↑ Savilahden koulumuseo Museo Pohjanmaa. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Taittonen, Reijo: "Vähäkyrö. Muinainen Kyrönjokisuisto"
- ↑ Vähäkyrö (Lillkyro) Biografiakeskus, SKS. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Lagerstedt, Ilpo: Nuijasodan vaikutus Etelä-Pohjanmaan asutukseen, s. 149. Books on Demand, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.8.2015).
- ↑ a b Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 456–459. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Fyrrykyrö tunnettiin pläkkyrien lisäksi essuista Yle Uutiset. 26.3.2010. Viitattu 16.12.2018.
- ↑ Mikä Fyrry? 9.9.2016. Fyrry-fiilismessut 2016. Viitattu 16.12.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 154. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vähäkyrö Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Vaasan palot | Vaasan palo |
| Teollisuuden historia | Onkilahden Konepaja – Vaasan puuvilla |
| Kuntaliitokset | Sulva – Vähäkyrö |
| Katso myös | Vaasan rannikkopatteristo - Vaasan senaatti - Vaasan sotavankileiri |
| Liikennekeskukset | Huutoniemen seisake - Mustasaaren rautatieasema - Vaasan lentoasema - Vaasan rautatieasema - Vaasan satama - Vaskiluodon rautatieasema - Wasalandian seisake |
| Päätiet |  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  -  - 
|
| Vaasan kautta kulkevat rautatiet | Vaasan rata |
| Keskustan kadut | Alatori · Aleksanterinkuja · Ajurinkatu · Asemakatu · Hietasaarenkatu · Hovioikeudenpuistikko · Itäinen Kasarmintori · Kasarminkatu · Kauppapuistikko · Kellosepänkatu · Kirjastonkatu · Kirjastonkuja · Kirkkopuistikko · Kirvesmiehenkatu · Klemetinkatu · Korsholmanpuistikko · Koulukatu · Lastenkodinkatu · Läntinen Kasarmintori · Museokatu · Pitkäkatu · Pikkukatu · Raastuvankatu · Rantakatu · Rauhankatu · Rautatienkatu · Rosteninkatu · Teräksenkuja · Tiilitehtaankatu · Tiilitehtaankuja · Vaasanpuistikko · Ylätori |
| Sillat | Vaskiluodon silta · Palosaaren silta · Sundomin silta |
| Korkeakoulut | Helsingin yliopisto · Novia · Vaasan ammattikorkeakoulu · Vaasan kesäyliopisto · Vaasan yliopisto · Svenska handelshögskolan · Åbo Akademi |
| Toiseen asteen oppilaitokset | Vaasan lyseon lukio · Vamia · Vasa gymnasium · Vasa övningsskola · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Aikuiskoulutus | Hanken Fortbildning · JAKK · Vaasan lyseon lukion aikuislinja · Vaasa-opisto · Vamia · Vasa Arbis · Yrkesakademin i Österbotten · Vasa svenska aftonläroverk |
| Peruskoulut | Hietalahden koulu · Huutoniemen koulu · Isolahden koulu · Keskuskoulu · Länsimetsän koulu · Merenkurkun koulu · Merikaarron koulu · Nummen koulu · Onkilahden koulu · Savilahden yhtenäiskoulu · Suvilahden koulu · Tervajoen koulu · Vaasan kristillinen koulu · Vaasan Rudolf Steiner-koulu · Vanhan Vaasan koulu · Variskan koulu · Vasa övningsskola · Vöyrinkaupungin koulu |
| Kaupunki ja hallinto | Vaasan hallinto-oikeus · Vaasan hovioikeus · kaupunginvaltuusto · vaakuna |
| Media | ̄Ahti - Folkviljan - Kansan Lehti - Kansan Ääni - Landsbygden - Nya Folkbladet - Pohjalainen - Pohjalainen 1889–1901 - Pohjalainen 1910–1915 - Pohjan Poika - Pohjanmaa - Pohjanmaan Kansa - Radio Vaasa - Raivaaja - Suupohjan Työmies - Työn Ääni - Vaasan Ikkuna - Vaasan Lehti (1880–1893) - Vaasan Lehti (1914–1915) - Vaasan Sanomat (1878–1881) - Vaasan Sanomat (1897–1899) - Vaasan Sanomat (1912–1913) - Vapaa Sana - Wasa Framåt - Wasa Nyheter - Wasa Tidning (1839–1855) - Wasa Tidning (1880–1898) - Wasa-Posten - Vaasan ylioppilaslehti - Vasabladet - Yle Radio Suomi Pohjanmaa - Österbotten - Österbottens Bondetidning - Österbottens Folkblad |
| Muuta Vaasaan liittyvää | ABB · KWH Group · Vaasanseudun Kehitys · Vacon · Wärtsilä |
| ||||||||