Vähäkyrö
|
Lillkyro |
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Vaasa |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Vaasan seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Liitetty | 2013 |
| – liitoskunnat | Vaasa Vähäkyrö |
| – syntynyt kunta | Vaasa |
| Pinta-ala | 177,66 km² [1] (1.1.2012) |
| – maa | 175,67 km² |
| – sisävesi | 1,99 km² |
| Väkiluku | 4 727 [2] (31.12.2012) |
| – väestötiheys | 26,91 as./km² (31.12.2012) |
Vähäkyrö (ruots. Lillkyro) on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Pohjanmaan maakunnassa. Se liittyi Vaasaan vuoden 2013 alussa.
Kunnassa asui lakkauttamishetkellä 4 727 ihmistä.[2] Sen pinta-ala oli 177,66 km2, josta 1,99 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 26,91 asukasta/km2. Vähänkyrön naapurikunnat olivat Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vöyri.
Sisällysluettelo
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautakaudella Kyrönjoen suu sijaitsi Vähässäkyrössä. Alue oli suojainen sisäsaaristo, joka oli otollinen asutukselle. Rautakautista Vähääkyröä voi myös luonnehtia Pohjanmaan kaupalliseksi keskukseksi. Merkittäviä muinaisjäännösalueita on kunnan monessa osassa. Vanhin tunnettu rautakautinen esine on Pääkköönmäeltä vuonna 1837[3] löydetty, 100-luvulla valmistettu roomalainen viinikauha.[4] Merkittävimmät hautaröykkiökeskittymät ovat Perkiön ja Tervajoen kylissä. Erikoisimpiin muinaisjäännöksiin kuuluu niin kutsuttu Jättiläisen tie. Pohjanmaan ainoa viikinkiaikainen aarre- tai kätkölöytö on Vähänkyrön Housulanmäen rahalöytö.
Vähäkyrö perustettiin Isonkyrön saarnakuntahuoneena vuonna 1561 ja oli vuodesta 1593 Isonkyrön kappelina nimellä Alastaro. Vuonna 1607 siitä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta.[5] Vähänkyrön kivinen ristikirkko valmistui vuonna 1803. Sen kellotapuli on vuodelta 1767. Vähästäkyröstä tuli itsenäinen kunta vuonna 1868.[6]
Vähänkyrön läpi virtaa Kyrönjoki, jossa on hyviä kalastuspaikkoja, muun muassa Perkiönkoski ja Hiirikoski.
Kunnanvaltuusto hyväksyi 27. kesäkuuta 2011 yhdistymissopimuksen Vaasan kaupungin kanssa. Yhdistyminen toteutui 1. tammikuuta 2013,[7] jolloin Vähästäkyröstä tuli Vaasan eksklaavi ilman yhteistä rajaa sen kanssa.
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Järvenkylä, Kalsila, Krekilä (Greggilä), Kuuttila, Merikaarto, Mullonkylä, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Luukko, Armas. Etelä-Pohjanmaan keskiaika. Etelä-Pohjanmaan historia I.
- Meinander Carl Fredrik. Esihistoria. Etelä-Pohjanmaan historia I.
- Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Nimen taivutus
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2012. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2013.
- ↑ Savilahden koulumuseo Museo Pohjanmaa. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Taittonen, Reijo: "Vähäkyrö. Muinainen Kyrönjokisuisto"
- ↑ Vähäkyrö (Lillkyro) Biografiakeskus, SKS. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Lagerstedt, Ilpo: Nuijasodan vaikutus Etelä-Pohjanmaan asutukseen, s. 149. Books on Demand, 2014. Teoksen verkkoversio (viitattu 16.8.2015).
- ↑ Kuntaliitos
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Isokyrö · Kaskinen · Korsnäs · Kristiinankaupunki · Kruunupyy · Laihia · Luoto · Maalahti · Mustasaari · Närpiö · Pedersöre · Pietarsaari · Uusikaarlepyy · Vaasa · Vöyri |
| Entiset kunnat Alaveteli · Bergö · Björköby · Jepua · Koivulahti · Lapväärtti · Maksamaa · Munsala · Oravainen · Petolahti · Pirttikylä · Purmo · Raippaluoto · Siipyy · Sulva · Teerijärvi · Tiukka · Uudenkaarlepyyn mlk · Vähäkyrö · Vöyri-Maksamaa · Ylimarkku · Ähtävä |
