Suomen maakunnat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maakunta voi tarkoittaa Suomessa 1900-luvulla muodostuneita nykymaakuntia tai historiallisia maakuntia. Nykymaakuntien rajat olivat epävirallisia ja osin rajoiltaan epäselviä, kunnes vuoden 1994 aluehallintouudistuksen yhteydessä yhdistettiin aiemmat maakuntaliitot ja seutukaavaliitot.

Historialliset maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen yhdeksän historiallista maakuntaa olivat Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Keskiajalla syntynyt hallinnollinen jako linnalääneihin vastasi melko pitkälle maakuntien rajoja. Linnaläänit korvattiin vuonna 1634 maaherrajohtoisilla siviililääneillä, jotka eivät enää täysin noudatelleet vanhaa maakuntajakoa. Tämän jälkeen historiallisilla maakunnilla ei enää ole ollut hallinnollista merkitystä, mutta niiden perinteet ovat säilyneet monin tavoin.

Nykymaakuntien muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etenkin taloudellisilla ja liikenteellisillä perusteilla muotoutui Suomeen 1900-luvulla uusi maakuntajako, niin sanotut uudet maakunnat tai nykymaakunnat. Maakuntien syntyyn vaikuttivat myös kotiseutuhengen herääminen, yhdistystoiminnan järjestäytyminen sekä alueellisen lehdistön synty. Nykymaakunnat ovat yleensä historiallisten maakuntien pienempiä osia kuten Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, tai ne ovat syntyneet kahden tai useamman historiallisen maakunnan raja-alueista kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa tai yhdistämällä, kuten Lappi (Lappi ja Peräpohjola, osa Pohjanmaata). Ennen vuotta 1994 niillä ei ollut selvää hallinnollista merkitystä eivätkä niiden rajat olleet kaikilta osin täsmällisiä. Maakuntahengen kasvaessa alettiin 1920-luvulta lähtien perustaa maakuntaliittoja, ensin Varsinais-Suomessa vuonna 1927 ja viimeisimpänä Päijät-Hämeessä vuonna 1967. 1960-luvulta alkaen maakuntiin muodostettiin alueellista suunnittelua varten erikseen myös seutukaavaliittoja.

Ennen vuotta 1994 nykymaakunnat Suomessa olivat epävirallisia ja niiden rajat poikkesivat vuonna 1994 virallistetusta maakuntajaosta.[1] Muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta erosi tuolloin Pohjanmaan maakunta, suuri osa sitä ennen Keski-Pohjanmaan maakunnaksi mielletystä alueesta liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan ja Uudenmaan maakunnasta jäi omaksi maakunnakseen Itä-Uudenmaan maakunta, joka sittemmin vuoden 2011 alusta liittyi jälleen Uuteenmaahan. Samoin maakuntaliittojen toimialueet ennen vuotta 1994 limittyivät myös päällekkäin ja niiden alueet saattoivat poiketa myös seutukaavaliittojen aluejaoista.

Toiminnallis-taloudelliset maakunnat vuodesta 1994[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen aluekehityslainsäädännön uudistuksen yhteydessä Suomi jaettiin 20:een niin sanottuun toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan.[2] Samalla aiemmat seutukaavaliitot ja maakuntaliitot yhdistettiin maakuntien liitoiksi. Kuntayhtymiä kutsutaan maakuntien liitoiksi, koska kaikkia yhdistysmuotoisia maakuntaliittoja ei lakkautettu. Tästä huolimatta Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala ovat ottaneet käyttöön maakuntaliitto-termin. Vuoden 1997 lääniuudistuksen ansiosta näiden uusien maakuntien rooli vahvistui entisestään. Lopullisesti nykyään voimassa oleva maakuntajako ja maakuntien nimet määriteltiin vuonna 1998 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista.[3] Vuonna 2011 maakuntajakoa muutettiin yhdistämällä alun perin seutukaavaliittojen aluejakojen perusteella muodostunut Itä-Uudenmaan maakunta Uudenmaan maakuntaan. Tämän jälkeen maakuntia on Suomessa 19.

Maakunnan alueella sijaitsevat kunnat muodostavat yhdessä maakunnan liiton, joka on luonteeltaan kuntien autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, joka ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla valtion suuntaan. Lain mukaan maakuntajohtajan johtama Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Valtionhallinnon alueellinen toimeenpanovalta ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat Suomessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ely-keskus) ja maakuntien liittojen tasolla. Näiden aluejaot ovat yhtenevät siten, että jokainen nykymaakunta kuuluu yhden aluehallintoviraston toimialueeseen joko yksin tai yhdessä toisten maakuntien kanssa.

Suomen 19 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto (Kainuussa kokeiltiin mallia 2004–2012). Muissa maakunnissa maakunnan liiton ylin päättävä elin maakuntavaltuusto on kunnanvaltuustojen nimittämä.

Maakunnilla on erilaisia tunnuksia kuten vaakunoita (joillain maakunnilla myös lippuja) sekä nimikkoeläimiä, -kasveja ja -kiviä. Näiden lisäksi maakunnilla on maakuntalauluja ja myös esimerkiksi maakuntaruokia.

Regions in Finland.svg

Suomen maakunnat
(historiallisten maakuntien rajat harmaalla)

maakunta
maakuntakeskus
asukas-
luku[4]
(30.6.2015)
as.luvun
ennuste
2040
(2012)[5]
maapinta-
ala[6]
(km²)
väestö-
tiheys
(as./km²)
(2015)
Coat of arms of Åland.svg Ahvenanmaa Maarianhamina &&&&&&&&&&028926.&&&&0028 926 Green Arrow Up.svg 36 876 &&&&&&&&&&&01553.01700001 553,17 &&&&&&&&&&&&&018.060000018,6
Etelä-Karjala.vaakuna.svg Etelä-Karjala Lappeenranta &&&&&&&&&0131218.&&&&00131 218 Red Arrow Down.svg 127 797 &&&&&&&&&&&05329.01100005 329,11 &&&&&&&&&&&&&024.060000024,6
Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki &&&&&&&&&0193224.&&&&00193 224 Green Arrow Up.svg 201 977 &&&&&&&&&&013443.046000013 443,46 &&&&&&&&&&&&&014.040000014,4
Etelä-Savo.vaakuna.svg Etelä-Savo Mikkeli &&&&&&&&&0151036.&&&&00151 036 Red Arrow Down.svg 136 576 &&&&&&&&&&014257.053000014 257,53 &&&&&&&&&&&&&010.060000010,6
Kainuu.vaakuna.svg Kainuu Kajaani &&&&&&&&&&078894.&&&&0078 894 Red Arrow Down.svg 73 159 &&&&&&&&&&021499.048000021 499,48 &&&&&&&&&&&&&&03.06700003,67
Kanta-Häme.vaakuna.svg Kanta-Häme Hämeenlinna &&&&&&&&&0175206.&&&&00175 206 Green Arrow Up.svg 200 256 &&&&&&&&&&&05198.04500005 198,45 &&&&&&&&&&&&&033.070000033,7
Keski-Pohjanmaa.vaakuna.svg Keski-Pohjanmaa Kokkola &&&&&&&&&&068970.&&&&0068 970 Green Arrow Up.svg 73 089 &&&&&&&&&&&05019.03600005 019,36 &&&&&&&&&&&&&013.070000013,7
Keski-Suomi Coat of Arms.svg Keski-Suomi Jyväskylä &&&&&&&&&0274799.&&&&00274 799 Green Arrow Up.svg 293 756 &&&&&&&&&&016702.092000016 702,92 &&&&&&&&&&&&&016.050000016,5
Kymenlaakson maakunnan vaakuna.svg Kymenlaakso Kouvola &&&&&&&&&0179442.&&&&00179 442 Red Arrow Down.svg 171 969 &&&&&&&&&&&05148.07300005 148,73 &&&&&&&&&&&&&034.090000034,9
Lapin maakunnan vaakuna.svg Lappi Rovaniemi &&&&&&&&&0180887.&&&&00180 887 Straight Line Steady.svg 182 380 &&&&&&&&&&092660.037000092 660,37 &&&&&&&&&&&&&&01.09500001,95
Pirkanmaa.vaakuna.svg Pirkanmaa Tampere &&&&&&&&&0504265.&&&&00504 265 Green Arrow Up.svg 575 875 &&&&&&&&&&012585.049000012 585,49 &&&&&&&&&&&&&040.010000040,1
Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Pohjanmaa Vaasa &&&&&&&&&0180802.&&&&00180 802 Green Arrow Up.svg 202 706 &&&&&&&&&&&07752.0400007 752,04 &&&&&&&&&&&&&023.030000023,3
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg Pohjois-Karjala Joensuu &&&&&&&&&0164827.&&&&00164 827 Red Arrow Down.svg 160 807 &&&&&&&&&&017761.083000017 761,83 &&&&&&&&&&&&&&09.02800009,28
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.svg Pohjois-Pohjanmaa Oulu &&&&&&&&&0405916.&&&&00405 916 Green Arrow Up.svg 447 782 &&&&&&&&&&035508.041000035 508,41 &&&&&&&&&&&&&011.040000011,4
Pohjois-Savo.vaakuna.svg Pohjois-Savo Kuopio &&&&&&&&&0247792.&&&&00247 792 Red Arrow Down.svg 243 597 &&&&&&&&&&016768.029000016 768,29 &&&&&&&&&&&&&014.080000014,8
Päijät-Häme.vaakuna.svg Päijät-Häme Lahti &&&&&&&&&0201850.&&&&00201 850 Green Arrow Up.svg 219 893 &&&&&&&&&&&05124.03600005 124,36 &&&&&&&&&&&&&039.040000039,4
Satakunta.vaakuna.svg Satakunta Pori &&&&&&&&&0223604.&&&&00223 604 Red Arrow Down.svg 218 542 &&&&&&&&&&&07819.09600007 819,96 &&&&&&&&&&&&&028.060000028,6
Uusimaa.vaakuna.svg Uusimaa Helsinki &&&&&&&&01612342.&&&&001 612 342 Green Arrow Up.svg 1 908 752 &&&&&&&&&&&09096.09100009 096,91 &&&&&&&&&&&&0177.&&&&00177
Varsinais-Suomen.vaakuna.svg Varsinais-Suomi Turku &&&&&&&&&0472911.&&&&00472 911 Green Arrow Up.svg 509 109 &&&&&&&&&&010662.059000010 662,59 &&&&&&&&&&&&&044.040000044,4

Entiset maakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten maakuntaliittojen ja seutukaavaliittojen rajoissa ennen vuotta 1994, myös maakuntien rajoissa vuoden 1994 jälkeen on tapahtunut vähäisiä muutoksia lähinnä yksittäisten kuntien kohdalla, jos esim. kuntaliitos on tapahtunut toisessa maakunnassa olevaan kuntaan. Myös yksi kokonainen maakunta on vuoden 1994 jälkeen hävinnyt, kun Itä-Uudenmaan maakunta vuoden 2011 alusta liittyi osaksi Uudenmaan maakuntaa.

maakunta
olemassa
maakuntakeskus
asukas-
luku
(31.10.2010)
maapinta-
ala, km²
(2010)
väestö-
tiheys
(as./km²)
Itä-Uusimaa.vaakuna.svg Itä-Uusimaa 1998–2010 Porvoo 94 353 2 701,84 34,9

Maakuntien tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakunnilla on joukko enemmän tai vähemmän virallisia ja vakiintuneita maakuntatunnuksia. Näistä vanhimpia ja ehkä tärkeimpiä ovat maakuntavaakunat ja maakuntalaulut. Näiden ohella maakunnille on valittu muun muassa nimikkolajeja kuten maakuntakukkia, -eläimiä ja -kaloja sekä lisäksi muun muassa maakuntakivet ja maakuntajärvet.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vertaa esimerkiksi Palomäki, Mauri: On the concept and delimitation of the present-day provinces in Finland. Acta Geographica 20. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1967. (englanniksi)
  2. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931135
  3. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980147
  4. Ennakkoväkiluku alueittain, kesäkuu 2015 30.6.2015. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2015.
  5. Väestöennuste 2009 iän ja sukupuolen mukaan alueittain 2009 - 2040 Tilastokeskus.
  6. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]