Ihmisoikeudet Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomi
Coat of arms of Finland.svg

Osa politiikan artikkelisarjaa:
Suomen politiikka


Teemasivu:Politiikka
 n  k  m 

Ihmisoikeudet Suomessa määritellään Suomen laeissa ja asetuksissalähde? sekä kansainvälisissä sopimuksissa. Ihmisoikeuksiin kuuluvat esimerkiksi oikeus elämään, henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja, omaisuuden suoja, sananvapaus, mielipiteenvapaus, uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus, liikkumisvapaus ja järjestäytymisen vapaus sekä oikeus avioliittoon, äänioikeus, oikeus työhön ja toimeentuloon, perusopetukseen, terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä välttämättömään sosiaaliturvaan.

Vuosina 1993-2008 Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia päätöksiä kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä.[1]

Henkilökohtaiset vapausoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapausoikeudet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen samoin kuin liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja ja yhdistysvapaus sekä omaisuuden suoja.[2]

Kuolemanrangaistus Suomessa oli voimassa varsin kauan, joskaan sitä ei pantu vuoden 1825 jälkeen toimeen muulloin kuin sodan tai poikkeustilan aikana, viimeksi jatkosodan aikana vuonna 1944. Rauhanaikainen kuolemanrangaistus poistui lopullisesti Suomen laista vuonna 1949 ja sodanaikainen vuonna 1972.[3]

Suomen vankiloissa on kolmisentuhatta vankia, joista ulkomaalaisia 500-600. Vankiloiden välillä on tasoeroja. Oikeusasiamiehen kanslia tarkistaa vankiloita ja haastattelee vankeja säännöllisesti estääkseen julmaa kohtelua.[4]

Poliittiset oikeudet ja vapaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittisiin oikeuksiin kuuluvat muun muassa äänioikeus, sananvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistysvapaus.

Vuoden 2016 lehdistön vapautta kuvaavassa indeksissä Suomi sijoittui parhaalle sijalle.[5]

Yhdistysvapauteen on puututtu lähinnä uusnatsististen yhdistysten kohdalla. 1970-luvulla lakkautettiin neljä fasistista yhdistystä Pariisin rauhansopimuksen nojalla. Vuonna 2016 Poliisihallitus jätti tuomioistuimelle kanteen uusnatsistisen Vastarintaliikkeen lakkauttamisesta vuoden 2017 alkupuolella.[6]

Tasa-arvo-oikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tasa-arvo Suomessa

Tasa-arvo-oikeuksiin kuuluvat muun muassa rodullinen, sukupuolellinen ja uskonnollinen yhdenvertaisuus.

Näiden välillä voi joskus olla vastakkainasettelua: esimerkiksi naispappeuden vastustajat ovat katsoneet, että sukupuolten tasa-arvon ulottaminen pappeuteen loukkaa heidän henkilökohtaista uskonnonvapauttaan.[7]

Sukupuolten välisessä tasa-arvossa on puhuttu paljon naisten ja miesten palkkaeroista ja työelämän sukupuolittumisesta. Suomessa yleinen palkkaero sukupuolten välillä oli kansainvälistä keskiarvoa (17.6 %) matalampi, eli 15,2 prosenttia. Myös naisten määrä ylimmässä johdossa on Suomessa kansainvälistä keskiarvoa parempi, mutta Suomessakin vielä kolme neljästä ylimmän johdon jäsenestä on miehiä.[8]

Saamelaisten asema alkuperäiskansana ja kulttuuri-itsehallinto on tunnustettu Suomen perustuslaissa.[9] Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana "oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan". Sen lisäksi perustuslaissa turvataan saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto, jota toteuttaa Saamelaiskäräjät. Saamelaisalue kattaa Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän Vuotson paliskunnan alueen. Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992, kun säädettiin saamelaisten kielilaki. Uusi kielilaki tuli voimaan 2004.[10]

Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta nro. 169, koska kysymys saamelaisten maaoikeuksista Suomessa on edelleen selvittämättä.[11][12]

Suomen pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa ohjaavat ulkomaalaislaki ja EU:n direktiivit. Perustuslaissa on lisäksi Suomen ratifioimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti määritelty palauttamiskielto, jos henkilöä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu loukkaava kohtelu.[13]

Vuonna 2008 turvapaikanhakijoita saapui maahan 4 035 henkilöä, oleskeluluvan sai 908 henkeä. Kiintiöpakolaisia saapui 749 henkilöä.[13]

Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen perustuslaki takaa kansalaisten oikeuden välttämättömään perustoimeentuloon, myös työttömyyden, sairauden ja vanhuuden aikana, ja oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaaliset oikeudet on turvattu EU:n peruskirjassa sekä sitoutumisessa YK:n ILO:n ja Euroopan neuvoston sopimuksiin. Sopimusten perusteella Suomella on muun muassa velvollisuus kehittää sosiaaliturvaansa resurssiensaselvennä puitteissa.[14]

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1993-2008 Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT)enemmän langettavia päätöksiä kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä. Suomi sai 15 vuodessa 74 langettavaa päätöstä. Samaan aikaan Ruotsi on todettiin 22 kertaa, Norja 19 kertaa, Tanska 9 kertaa ja Islanti 6 kertaa.[1]

Suomi oli saanut ainakin neljä tuomiota vuonna 2008 Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) heinäkuussa 2008. Yhdessä näistä Suomi rikkoi ihmisoikeussopimusta, koska vakuutusoikeuteen valittanut ei saanut nähdä oikeudelle toimitettuja lääkärinlausuntoja ennen tuomiota. EIT:n mukaan todisteet on aina näytettävä kaikille jutun osapuolille tasapuolisuuden vuoksi.[15] Helsingin ja Turun hallinto-oikeuksien veronkorotuksen oikeudenkäynneistä puuttui suullinen käsittely.[16]

Vuonna 2014 EIT antoi 12 Suomea koskevaa päätöstä, niistä 8 oli vapauttavia, neljässä todettiin ainakin yksi rikos. Näistä kaksi liittyi kahteen tuomioon samasta rikoksesta, yksi perhe- ja yksityiselämän kunnioittamiseen ja yksi oikeuskäsittelyn kestoaikaan. Samana vuonna naapurimaista Norjan neljä tapausta ratkesivat 2-2 ja Ruotsin 6 vapautusta - 2 tuomiota. Venäjä todettiin syylliseksi 122:ssa 126:sta käsitellystä tapauksesta.[17]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ihmisoikeustilanteessa on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) mukaan edelleen parannettavaa. Ihmisoikeusneuvosto kehottaa Suomea tehostamaan syrjinnän vastaisia toimia. Vuonna 2008 julkaistussa määräaikaistarkastelussa huomautettiin erityisesti etnisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asemasta. Ihmisoikeusneuvosto on suositellut Suomelle esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäiskansojen asemaa koskevan yleissopimuksen hyväksymistä ja allekirjoittamista.[18].

Alkuperäiskansat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi lupasi vuonna 2006 Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä hakiessaan ratkaista saamelaisten maaoikeudet. Suomi on neuvoston jäsen, mutta maaoikeuksia ei ole ratkaistu. Kiista on jatkunut 50 vuotta. Saamelaisrekisteriin on kirjattu 9 300 saamelaissukuista henkilöä. Rekisteriin pääsystä on kiistaa. Metsähallituksen hakkuut vaarantavat monien saamelaisten elinkeinoa, poronhoitoa. Toisaalta metsätyöpaikkojen pelätään vähenevän mikäli hakkuita rajoitetaan.[19]

Seksuaalirikoslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnesty Internationalin mukaan Suomen seksuaalirikoslaki ei ole kansainvälisen oikeuden mukainen. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan raiskauksen määritelmä on, ettei uhri anna suostumusta seksiin. Suomen määritelmässä on olennaista fyysisen väkivallan käyttö ja uhrin kyky vastustaa raiskaajaa. Esimerkiksi jos uhri ei unen tai humalan vuoksi kykene puolustautumaan, Suomen lain mukaan kyse ei ole raiskauksesta vaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa oikeuskäsittely ei ole uhrin vastuulla. Amnestyn mukaan Suomen laki velvoittaa uhrin päättämään, onko kyse rikoksesta. Amnestyn mukaan rikoksen tekijän rankaiseminen on valtion eikä rikoksen uhrin tehtävä. Amnesty suosittelee, että seksuaalirikoksista tehtäisiin virallisen syytteen alaisia rikoksia.[20]

Ihmiskauppa kiellettiin Suomen rikoslaissa vuonna 2004. Uhrien apujärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Vuoden 2009 lopussa prostituutiossa rikosnimike muuttui parituksesta ihmiskaupaksi, mikä paransi uhrien asemaa.[21]

Naisten asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kuoli vuosina 2000-2004 väkivaltaan keskimäärin 39 naista vuodessa, joista keskimäärin 17 parisuhdeväkivallan seurauksena. Sekä naisten väkivaltakuolemien yleensä, että parisuhdeväkivaltakuolemien trendi oli laskeva. [22] Amnesty Internationalin Suomen johtajan Frank Johanssonin mukaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tulisi vähentää asenteiden muutoksella. Ongelma tulisi tunnustaa ja tunnistaa, uhrien ja tekijöiden tukipalveluja tulisi laajentaa, ja lainsäädännöllä tulisi ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä aseiden saatavuutta, Johansson esittää.[23]

Lasten asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 sijoitettiin kiireellisesti 4 202 lasta, määrä kasvoi 6,6 prosenttia vuodesta 2012. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodesta 2005 lähtien. Huostassa olleiden lasten määrä 10 735 pysyi edellisen vuoden tasolla. Kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden 2013 aikana sijoitettuna 18 022 lasta ja nuorta.[24] Lastensuojelujärjestelmä sisältää epäkohtia ja vakavia oikeusturvaongelmia. Eduskunnan oikeusasiamies nosti joulukuussa 2013 lastensuojelun ja lapsiasioiden käsittelyn puutteet yhdeksi vakavista suomalaisista perus- ja ihmisoikeusongelmista.

Vuonna 2008 voimaan tulleen lastensuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti huomiota siihen, ettei uudessa laissa selvitetty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen havaitsemien ongelmien ehkäisemistä. Hän ehdotti, että lapsen ja vanhemman välisen suhteen suoja ja huoltajan oikeudet tulisi ottaa paremmin huomioon. [25]

Uskonnottomien oikeudet ja syrjintä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaisa Virkkunen tutki pro gradu -tutkielmassaan 32 uskonnottoman nuoren kokemuksia. Virkkusen mukaan nuorten kokema uskonnottomuudesta johtuva syrjintä ja kiusaaminen oli ollut vähäistä ja rajoittunut enimmäkseen alakouluikään.[26]

Elämänkatsomustiedon opetukseen voivat osallistua ne oppilaat, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Elämänkatsomustietoa opiskelevien määrä oli vuonna 2008 kolme prosenttia kaikista Suomen koululaisista. Uskontokuntiin kuulumattomia koululaisia on erään arvion mukaan kaikista oppilaista noin 10–15 prosenttia.[26]lähde?

Kirkon ja valtion ero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton.[27] Suomessa on kirkon ja valtion eron kannattajien mielestä kaksi valtiokirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko (jotka itse kutsuvat itseään kansankirkoiksi), jotka tulisi muuttaa nykytilanteen vastustajien mielestä tavallisiksi yhdistyksiksi. Rahoituksensa kirkkojen tulisi hoitaa kuten muutkin yhdistykset, eikä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tulisi olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia. Tätä ajaa muun muassa Vapaa-ajattelijain liitto.[28]

Jumalanpilkkalait[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 tuli voimaan Suomen rikoslain 17 luvun 10 § uskonrauhan rikkomisesta. Lain mukaan uskonrauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy mikäli[29] ”julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.” Uskonnonvapauslain 2 §:n mukaisesti uskonnollisella yhdyskunnalla tarkoitetaan evankelis-luterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai rekisteröityä uskonnollista yhdyskuntaa.[30] Vapaa-ajattelijain liitto on arvostellut rikosnimikettä tarpeettomana, koska muut lait suojelevat uskonnon harjoittamista häiritsemiseltä.[31]

Siviilipalveluksesta kieltäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnesty International on ilmoittanut pitävänsä siviilipalveluksesta kieltäytyviä totaalikieltäytyjiä mielipidevankeina, siviilipalveluksen rangaistuksenomaisen pidemmän palvelusajan ja syrjivyyden johdosta.[32]

Tiedonsaantivapaus ja Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EFFI ja kansanedustaja Jyrki J. Kasvi ovat myös ilmaisseet huolensa pyrkimyksistä laajentaa sensuuria muille alueille, muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön ehdotusta nettipokeri-sivustojen suodattamiseksi.[33] ÄKT puolestaan harkitsi oikeusjutun nostamista The Pirate Baytä vastaan velvoittaakseen operaattoreita estämään pääsyn sinne. Euroopan unionin turvallisuuskomissaari Franco Frattini on toistuvasti ehdotellut EU-laajuista terroristien, rasististen ja väkivaltaan kiihottavien sivujen sensurointia. Eduskuntapuolueet ovat kuitenkin suhtautuneet varauksella ehdotuksiin ja ainoastaan oikeuden päätöksellä, ei siis salaisilla listoilla, tapahtuvat estot ovat saaneet rajallista kannatusta.[34][35][36][37]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomi polkee ihmisoikeuksia Iltalehti. 2009. Viitattu 8.1.2017.
  2. Perusoikeudet Eduskunnan oikeusasiamies. Viitattu 5.1.2017.
  3. Laki kuolemanrangaistuksen poistamisesta rangaistusjärjestelmästä 5.5.1972/343.
  4. Vankiloiden oloissa eroja – Mikkelin uusitussa vankilassa keskivertoa parempi tilanne Yle. 3.11.2016. Viitattu 7.1.2017.
  5. Ranking 2016 Reporters without Borders. Viitattu 7.1.2017.
  6. Vastarintaliikkeen lakkauttaminen tekisi uusnatsien propagandasta laitonta Yle. 22.12.2016. Viitattu 7.1.2017.
  7. Leimio, Marko: Uskonnon- ja omantunnonvapaus sekä yhdenvertaisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappeuskysymyksessä. Helsingin yliopisto, pro gradu, 2014. URN:NBN:fi:hulib-201508063093. Teoksen verkkoversio (viitattu 7.1.2017).
  8. Miesten ja naisten palkkaero on 17,6% - mutta samoissa tehtävissä ero katoaa lähes täysin Talouselämä. 28.6.2016. Viitattu 7.1.2017.
  9. Suomen perustuslaki (731/1999), 17 §:n 3. mom Finlex. Viitattu 9.4.2010.
  10. Magga, Anne-Maria: Saamelaiset Suomessa 1.2.2012. Magma. Viitattu 25.2.2012.
  11. ”Lappia uhkaa sotatila, jos ILO-sopimus hyväksytään” Yle Uutiset. 18.4.2013. Viitattu 18.11.2013.
  12. Kitti, Jouni: Saamelaisalueen maanomistuskiistasta Suomessa (Arkistoitu sivu) Alkukoti. 7/2005. Viitattu 18.11.2013.
  13. a b Maahanmuuton faktat tiedettävä, Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen, sisäasiainministeriö HS 17.8.2009 C5
  14. Maija Sakslin (Kelan tutkija, Ihmisoikeusliiton varapuheenjohtaja): Riittävä sosiaaliturva kuuluu ihmisoikeuksiin, Helsingin Sanomat 21.7.2008 A2, HS Arkisto (maksullinen). Sanoma News.
  15. Vakuutusoikeus pimitti todisteita valittajalta, Ihmisoikeustuomioistuin määräsi Suomen maksamaan korvauksia, Helsingin Sanomat 30.7.2008 A8
  16. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta Suomelle kaksi tuomiota, Helsingin Sanomat 23.7.2008 A6
  17. The Court’s statistics for 2014 (s. 10-11) European Court of Human Rights. 2015. Viitattu 8.1.2017.
  18. http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=1&d=33991 YK löysi parannettavaa Suomen ihmisoikeuksista
  19. Ylä-Lapin maaoikeuskiista uhkaa jälleen pitkittyä, Helsingin Sanomat 15.11.2008 A9
  20. Amnesty moittii Suomen rikoslain raiskauspykäliä, Helsingin Sanomat 17.9.2008 A8
  21. Suomi ei tunnista ihmiskauppaa 22.1.2010 C5
  22. Heiskanen, Markku & Piispa, Minna: ”VIII Tulosten pohdintaa”, Naisiin kohdistunut väkivalta 2005, s. 145-146. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI, 2006. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.1.2010).
  23. Frank Johansson: Espoon surmien ytimestä paljastuu naisiin kohdistuva väkivalta. (mielipidekirjoitus) Helsingin Sanomat, 11.1.2010, s. C5. Sanoma News. HS Arkisto (maksullinen) Viitattu 21.1.2010.
  24. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Helsinki: thl.fi. Viitattu 13.11.2014.
  25. Lokakuun liike 2014. Tampere: lokakuunliike.com. Viitattu 13.10.2014.
  26. a b Aaro Vaismaa: Uskonnottomana koulumaailmassa ja yhteiskunnassa (mielipidekirjoitus) 31.8.2009. Suomen humanistiliitto. Viitattu 18.11.2009.
  27. Vapaa-ajattelijain liitto ry 2009. Tampere: Uskomaton.fi. Viitattu 3.7.2009.
  28. Vapaa-ajattelijain liitto ry 2009. Tampere: Uskomaton.fi. Viitattu 29.6.2009.
  29. Rikoslaki 19.12.1889/39 Finlex. Edita. Viitattu 8.9.2009.
  30. I-SHO:2008:6 Uskonrauhan rikkominen – Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate 3.7.2008. Suomen Asianajajaliitto. Viitattu 8.9.2009.
  31. Hartikainen, Erkki: Tieteellinen maailmankatsomus. Liite: Vapaa-ajattelijain liiton kannanotto. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1980.
    Vainio, Janne: Jumalanpilkan maallinen paluu Vapaa ajattelija. 4/2005. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 8.9.2009.
  32. Aseistakieltäytyjäliitto
  33. Poliisi sensuroi suomalaisen internetsivuston YLE. 13.2.2008. Viitattu 16.2.2008. Finnish
  34. Yle, 16.1.2008, Alaikäisille halutaan rahapelikielto
  35. Reuters, 10.9.2007,Web search for bomb recipes should be blocked: EU
  36. Tietokone, 7.2.2008, Hyökkäyksestä toipuva ÄKT jatkaa Pirate Bay -taistelua
  37. Tietokone, 4.2.2008, Selvitys: Web-sensuuri saa kannatusta puoluejohtajilta