Tulevaisuusvaliokunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tulevaisuusvaliokunta (TuV) on eduskunnan valiokunnista nuorin. Se perustettiin alun perin tilapäiseksi vuonna 1993. Taustalla vaikuttivat 167 kansanedustajan allekirjoittama kansanedustaja Eero Paloheimon (vihr.) aloite sekä kansanedustaja Martti Tiurin (kok.) aktiivisuus. Tulevaisuusvaliokunnan asema vakinaistettiin uuden perustuslain myötä vuonna 2000.

Muista valiokunnista poiketen tulevaisuusvaliokunta ei osallistu päivittäiseen lainsäädäntötyöhön. Sen sijaan tulevaisuusvaliokunta tarkastelee pitkän aikavälin kysymyksiä tulevaisuusnäkökulmasta. Valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston eduskunnalle kerran vaalikaudessa antamaan tulevaisuusselontekoon. Valiokunta käsittelee siten asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden kehitystekijöihin ja kehitysmalleihin. Valiokunta suorittaa tulevaisuuden tutkimiseen, myös sen menetelmäkysymyksiin, liittyvää selvitystyötä.

Lisäksi tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä itse valitsemiaan aiheita pitkän ja keskipitkän tähtäimen näkökulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskusteluun. Tulevaisuusvaliokunta toimii myös parlamentaarisena elimenä, joka suorittaa teknologiakehityksen ja teknologian arviointia yhteiskunnallisen vaikutusten näkokulmasta.

Tulevaisuusvaliokunta antoi valtioneuvoston ilmastostrategian selontekoon vuonna 2001 lausunnon, jonka mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulevaisuudessa siedettäväksi edellyttää todella radikaaleja toimia ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä 60–80 prosentilla seuraavien vuosikymmenien aikana.[1]

Tulevaisuusvaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Jäsenet ovat kansanedustajia.

Esimerkkejä tulevaisuusvaliokunnan viime vuosina käsittelemistä aiheista:

  • Energia 2010 - Delfoi-paneelitutkimus tulevaisuuden energiavalinnoista (2001)
  • Uusiutuvat energialähteet vuoteen 2030 Suomessa (2002)
  • Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa (2003)
  • Ihmisen perimän ja kantasolujen tutkimuksen haasteet päätöksenteolle (2003)
  • Suomalaisen tietoyhteiskuntamallin tulevaisuus (2004)
  • Terveydenhoidon tulevaisuus (2005)
  • Sosiaalinen pääoma ja tietotekniikka lasten ja nuorten tulevaisuuden riskien kannalta
  • Väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta - Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko)

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevaisuusvaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.

Jäsen Puolue Vaalipiiri
Bella Forsgrén (varapuheenjohtaja) Vihreät Keski-Suomi
Harry Harkimo Liike Nyt Uusimaa
Katja Hänninen Vasemmistoliitto Oulu
Ilkka Kanerva Kokoomus Varsinais-Suomi
Ville Kaunisto Kokoomus Kaakkois-Suomi
Pihla Keto-Huovinen Kokoomus Uusimaa
Mikko Kärnä Keskusta Lappi
Joonas Könttä Keskusta Keski-Suomi
Antti Lindtman SDP Uusimaa
Aki Lindén SDP Varsinais-Suomi
Markus Lohi Keskusta Lappi
Merja Mäkisalo-Ropponen SDP Savo-Karjala
Mauri Peltokangas Perussuomalaiset Vaasa
Piritta Rantanen SDP Keski-Suomi
Ville Vähämäki Perussuomalaiset Oulu
Peter Östman Kristillisdemokraatit Vaasa

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue Puheenjohtaja vuosi
Vihreät Eero Paloheimo 1993–1995
Kokoomus Martti Tiuri 1996–2003
Jyrki Katainen 2003–2007
Paula Risikko 2007
Marja Tiura 2007–2011
SDP Päivi Lipponen 2011–2015
RKP Thomas Blomqvist 2015[2]
Carl Haglund 2015–2016[3]
Thomas Blomqvist 2016–2018
Stefan Wallin 2018–2019
Anna-Maja Henriksson 2019
Joakim Strand 2019–

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]