Suomen presidentinvaali 2018

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen presidentinvaali 2018
Suomi
2012 ←
28. tammikuuta 2018
→ 2024

  Pekka Haavisto 2x3.jpg MerjaKyllönenPresidentiksi2 cropped.jpg
Ehdokas Pekka Haavisto Merja Kyllönen
Puolue Vihreät Vasemmistoliitto

  Matti Vanhanen 2008-05-29.jpg Nils Torvalds MEP, Strasbourg - Diliff.jpg
Ehdokas Matti Vanhanen Nils Torvalds
Puolue Keskusta RKP

Presidentti ennen vaaleja

Sauli Niinistö
Kansallinen Kokoomus

Uusi presidentti

tiedotetaan myöhemmin

Suomen presidentinvaali 2018 järjestettäneen 28. tammikuuta 2018. Vaaleissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Istuva presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut tavoittelevansa jatkokautta. Virallisesti ehdokkaiksi on asetettu Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (RKP) ja Matti Vanhanen (kesk.).

Ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykylainsäädännön mukaan presidentinvaali järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli 28. tammikuuta 2018 ja mahdollinen toinen vaali kaksi viikkoa myöhemmin sunnuntaina 11. helmikuuta. Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys on 17.−23.1.2018 ja toisen kierroksen ennakkoäänestys 31.1.−6.2.2018.[1][2][3]

Eduskunta suunnitteli kaikkien valtiollisten vaalien siirtämistä huhtikuun kolmannelle sunnuntaille,[4][5] mutta presidetinvaalit jäivät lopulta uudistuksen ulkopuolelle. Sen sijaan maakuntavaalit 2018 järjestetään presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä.[6]

Mielipidetiedustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2015 kyselyn, jonka mukaan 65 % kantansa päättäneistä vastaajista äänestäisi Sauli Niinistöä, jos hän olisi ehdolla vuoden 2018 vaaleissa. Toiseksi eniten kannatusta sai vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi 15 %. Mikäli Niinistö ei olisi ehdolla, Haavistoa olisi äänestänyt 32 %, keskustan Juha Sipilää 21 %, Alexander Stubbia 9 % ja Timo Soinia 6 % vastanneista. Kyselyn virhemarginaali oli 3,2 prosenttiyksikköä.[7]

Sen jälkeen, kun Niinistö toukokuussa 2017 kertoi tavoittelevansa jatkokautta, Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella uuden mielipidekyselyn. Kyselyn tuloksen perusteella Niinistö saisi 72 prosenttia äänistä, Haavisto 12 prosenttia, Matti Vanhanen 3 prosenttia, Eero Heinäluoma 3 prosenttia, Merja Kyllönen 2 prosenttia, Sampo Terho 1 prosenttia, Sari Essayah 1 prosenttia ja Anna-Maja Henriksson 0 prosenttia. 5 prosenttia ilmoitti, ettei osannut sanoa, 2 prosenttia aikoi äänestää jotakuta muuta ja 1 prosentti vastasi, että ei aio äänestää. Mikäli Niinistön ja Haaviston välillä järjestettäisiin toinen kierros, 76 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Niinistöä ja 19 prosenttia Haavistoa. Kyselyn virhemarginaali oli 2,5 prosenttiyksikköä.[8]

Lähde Kyselyaika Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG Pekka Haavisto 2x3.jpg Plenum toppmotet. Nordiska Radet session i Helsingfors 29.10.2012 (1) (cropped).jpg Matti Vanhanen 2008.jpg Merja Kyllönen.jpg Sampoterhoeurovaaliväittely2014sanomataloDSCN3350.JPG Sari Essayah (cropped).jpg Nils Torvalds MEP, Strasbourg - Diliff.jpg
Niinistö
 val.yhd.
Haavisto
Vihr.
Heinäluoma
SDP
Vanhanen
Kesk
Kyllönen
VAS
Terho
PS
Essayah
KD
Torvalds
RKP
Joku muu En osaa sanoa
Tietoykkönen 30.5.–1.6.2017 62 % 11 % 3 % 1 % 2 % 1 % 0 % 1 % 7 % 12 %
Taloustutkimus Toukokuu 2017 72 % 12 % 3 % 3 % 2 % 1 % 1 % 2 % 5 %
TNS Huhtikuu 2017 66 % 19 % 5 % 4 % 3 % 1 % 1 %
Taloustutkimus Joulukuu 2015 65 % 15 % 9 % 11 %

Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Vanhanen, keskustan ehdokas.

Keskusta päätti maaliskuussa 2016, että puolue valitsisi presidenttiehdokkaan jo kesäkuun 2016 puoluekokouksessa[9], mikä on Suomen oloissa poikkeuksellisen aikaisin[10]. Pian tämän jälkeen entinen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi ja luopuvansa ehdokkuuden vuoksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.[11]

Jo ennen Vanhasen ilmoitusta keskustan mahdollisena presidenttiehdokkaana oli pidetty jotakuta keskustalaisista pääministereistä: Vanhasta, Anneli Jäätteenmäkeä, Esko Ahoa tai Juha Sipilää[7], tai elinkeinoministeri Olli Rehniä[12]. Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä olisi 21 % kannatuksella toiseksi suosituin ehdokas, mikäli istuva presidentti Sauli Niinistö ei asetu ehdolle.[7] Sipilä kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta.[9] Myös vuoden 2012 presidenttiehdokas, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi ja ilmoitti tukevansa Sauli Niinistöä.[13] Jäätteenmäkeä keskustan puoluejohto oli pyytänyt ehdokkaaksi jo vuoden 2012 vaaleihin, mistä Jäätteenmäki tuolloin kieltäytyi.[14] Vuoden 2018 vaaleja Euroopan parlamentin varapuhemiehenä toimiva Jäätteenmäki kommentoi maaliskuussa 2016 sanomalla, ettei presidenttiys ole hänen "esityslistallaan".[15] Olli Rehn kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[16] Juha Sipilä kieltäytyi ehdokkuudesta maaliskuussa 2016.[9]

Vanhanen nimitettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa Seinäjoella sunnuntaina 12. kesäkuuta 2016 ilman vastaehdokkaita.[17]

Kristillisdemokraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisdemokraattien keskuudessa puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin on toivottu asettuvan ehdolle. Puolue päättää ehdokkaansa puoluekokouksessaan.[18] Se järjestetään 18.–19. elokuuta 2017 Seinäjoella.[19]

Niinistön ehdokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta valitsijayhdistyksen kautta.

Ensimmäistä kauttaan istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi helmikuussa 2015, että ilmoittaa mahdollisista jatkoaikeistaan noin vuosi ennen vaaleja.[20] Iltalehden joulukuussa 2015 teettämän kyselyn mukaan 71 % äänestysikäisistä suomalaisista haluaisi Niinistön asettuvan uudelleen ehdolle.[21] Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan Niinistö saisi 65 % äänistä, mikäli asettuu ehdolle.[7] Mikäli Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, suosituin kokoomuslainen IS:n tutkimuksessa olisi ollut kyselyn tekoajankohtana puolueen puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb, joka olisi saanut 9 % äänistä.[7] Niinistö pyrki ensimmäiselle kaudelle kokoomuksen ehdokkaana.

Niinistö ilmoitti maanantaina 29. toukokuuta 2017 pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.[22] Suomi 2024 -nimisen kampanjayhdistyksen tulee kerätä vähintään 20 000 kannattajakorttia ehdokkuutta varten.[23] Tiistaina 30. toukokuuta Niinistön erityisavustaja Pete Pokkinen nimitettiin Niinistön kampanjapäälliköksi. Samana päivänä avattiin Niinistön vaalikampanjan verkkosivut, Twitter-tili ja Facebook-sivu. Kannattajakorttien keruu aloitettiin virallisesti sunnuntaina 4. kesäkuuta.[24]

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti Niinistön ilmoituksen jälkeen, että kokoomus asettuu tukemaan Niinistöä ylimääräisessä puoluekokouksessa tai puoluevaltuustossa syksyyn mennessä.[25]

Perussuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini oli puolueen presidenttiehdokkaana vuoden 2006 ja 2012 vaaleissa, mutta ilmoitti marraskuussa 2014 Apu-lehden haastattelussa, ettei enää asettuisi ehdolle presidentinvaaleissa.[26] Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan Soinia olisi äänestänyt kaksi prosenttia kantansa ilmaisseista, mikäli Sauli Niinistö asettuu ehdolle, ja kuusi prosenttia, jos Niinistö ei olisi asettunut.[7] Soini toisti kieltäytymisensä huhtikuussa 2016.[27]

Soinin kieltäydyttyä presidenttiehdokkuudesta huhtikuussa 2016 Vantaan kaupunginvaltuutettu Juha Malmi ilmoitti tavoittelevansa ehdokkuutta.[28]

Jari Lindström kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[29] Jussi Halla-aho kieltäytyi joulukuussa 2016 ja totesi, että perussuomalaisten ei välttämättä kannata asettaa tähän vaaliin omaa ehdokastaan.[30] Maria Lohela kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta toukokuussa 2017.[31]

Maaliskuussa 2017 Soini ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta kesäkuun puoluekokouksessa, ja Sampo Terho ilmoittautui ehdolle hänen seuraajakseen ja totesi, että uuden puheenjohtajan tulisi olla myös presidenttiehdokas.[32] Ennen Soinin lähtöilmoitusta puolustusministeri Jussi Niinistö oli lokakuussa 2016 sanonut harkitsevansa presidenttiehdokkuuden tavoittelua,[33] mutta ilmoitti maaliskuussa 2017 tukevansa puheenjohtajaksi ja presidenttiehdokkaaksi Terhoa.[34] Terho ilmoitti, että olisi ollut mahdollisesti käytettävissä presidenttiehdokkaaksi vaikka ei tulisikaan valituksi puolueensa puheenjohtajaksi.[35]

Perussuomalaisten miesjärjestö Perusäijät esitti toukokuussa 2017 Laura Huhtasaarta puolueen presidenttiehdokkaaksi.[36] Huhtasaari kertoi kesäkuussa harkitsevansa ehdokuutta ja lupasi päättä asiasta kesän sisällä.[37]

Jyväskylän puoluekokouksessa 11. kesäkuuta perussuomalaiset päättivät, että presidenttiehdokkaan valinta jätetään puoluevaltuuston päätettäväksi. [38] Puoluekokouksen jälkeen puolueen puheenjohtaja Halla-aho totesi, että presidentti Sauli Niinistö oli ottanut kyseenalaisella tavalla kantaa puolueen puheenjohtajavalintaan ja että perussuomalaisten presidenttivalinta asettuu nyt hieman uuteen valoon.[39]

RKP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nils Torvalds on RKP:n presidenttiehdokas.

Helmikuussa 2017 europarlamentaarikko Nils Torvalds totesi, että ”jos parempaa ehdokasta ei löydy”, hän katsoo velvollisuudekseen asettua ehdolle, mutta toivoi, että puolue löytäisi naisehdokkaan taktisista syistä.[40] Maaliskuussa 2017 Torvalds kertoi harkitsevansa presidenttiehdokkuutta ja ilmoitti toukokuussa 2017 tavoittelevansa sitä. Torvaldsia spekuloitiin jo aiemmin puolueen ehdokkaaksi.[41] Toukokuussa 2017 Torvalds oli ainoa, joka oli ilmoittanut tavoittelevansa ehdokkuutta, jolloin puoluehallitus esitti häntä tehtävään ja puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti tukevansa Torvaldsia myös henkilökohtaisesti.[42]

Carl Haglund ja Stefan Wallin kieltäytyivät ehdokkuudesta. Myös Astrid Thorsia spekuloitiin puolueen ehdokkaaksi, mutta hän ei ottanut asiaan kantaa.[41]

RKP valitsi Nils Torvaldsin presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 11. kesäkuuta 2017 Helsingissä.[43]

SDP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi huhtikuussa 2016, ettei ollut harkinnut eikä tule harkitsemaan presidenttiehdokkuutta.[44]

Varhaisissa veikkailuissa SDP:n todennäköisenä ehdokkaana pidettiin entistä eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa[45][46][47], joka kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[48] Myöhemmin kannatusta sai etenkin puolueen entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen,[49][48] joka kieltäytyi ehdokkuudesta helmikuussa 2017.[50] Kun Heinäluoman kannattama Urpilainen kieltäytyi, Heinäluoman nimi palasi keskusteluihin. Hän lupasi harkita asiaa, mutta kesäkuussa 2017 ilmoitti, ettei halua presidenttiehdokkaaksi.[51]

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esiintyi ehdokasspekulaatioissa jo edellisten vaalien alla, mutta kieltäytyi tuolloin ja ilmoitti myös helmikuussa 2016 ettei hae SDP:n presidenttiehdokkuutta.[52][53] Myös pitkäaikaisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan ehdokkuutta on spekuloitu usein, mutta hän on useasti todennut, ettei aio ikinä asettua ehdolle presidentiksi.[54] Heinäluoman kieltäydyttyä Tuomioja ehdotti kesäkuussa 2017, että SDP ei asettaisi omaa ehdokasta vaan tukisi Niinistön uudelleenvalintaa, jota ovat kannattaneet myös mm. Lasse Lehtinen ja Mikael Jungner.[55] Puheenjohtaja Rinne on sanonut, että SDP tulee nimittämään oman ehdokkaansa. [56] Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ehdotti puolueen ehdokkaaksi demarinuorten puheenjohtajaa Mikkel Näkkäläjärveä.[57]

Huhtikuussa 2017 Raimo Ilaskivi ennakoi, että entinen presidentti Tarja Halonen aikoo pyrkiä uudelleen presidenttiehdokkaaksi.[58]

Kesäkuussa 2017 SDP ilmoitti, että puolueen ehdokasasettelu alkaa 12. kesäkuuta ja päättyy 26. kesäkuuta.[59] Tämän jälkeen ehdokasspekulaatioissa esille nousivat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Sanna Marin. [60]

Feldt-Ranta, Haatainen ja Paatero ilmoittivat 21. kesäkuuta 2017 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta. Jäsenäänestys järjestetään elokuussa ja SDP:n puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta 2. syyskuuta.[61]

Vasemmistoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merja Kyllönen, Vasemmistoliiton ehdokas.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi toukokuussa 2016 olevansa kiinnostunut Vasemmistoliiton presidenttiehdokkuudesta.[62] Puolueen väistyvä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi kesäkuussa 2016 voivansa harkita presidenttiehdokkuutta, jos häntä pyydettäisiin tehtävään.[63] Puolueen puheenjohtajaksi nousemassa ollut Li Andersson taas totesi kesäkuussa 2017 pitävänsä ”äärimmäisen epätodennäköisenä”, että hänestä tulisi puolueen presidenttiehdokas.[64]

Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö esitti tammikuussa 2017 Arhinmäkeä puolueen presidenttiehdokkaaksi ja suositti ehdokkaan asettamista jo maaliskuussa, jolloin presidentinvaalikampanja tukisi puoluetta kuntavaaleissa.[65] Helmikuussa 2017 Kyllönen vahvisti olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[66] Puolueen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen piirit esittivät häntä tehtävään.[67] Uudenmaan piiri ehdotti, että presidenttiehdokas olisi valittu vasta kuntavaalien jälkeen, jotta Arhinmäki voisi hakea tehtävään.[68] Arhinmäki oli Vasemmistoliiton ehdokas Helsingin pormestariksi.[67] Puheenjohtaja Li Andersson halusi kuitenkin, että ehdokas valitaan jo ennen kuntavaaleja.[68] Maaliskuussa 2017 Arhinmäki ilmoitti, ettei ole keväällä valmis presidenttiehdokkaaksi, koska keskittyi kuntavaaleihin ja pormestariehdokkuuteensa.[69]

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi Kyllösen ehdokkaaksi lauantaina 18. maaliskuuta 2017. Tehtävään ei ollut muita hakijoita.[70]

Vihreät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Haavisto, vihreiden ehdokas.

Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan edellisissä vaaleissa toiseksi tullut vihreiden Pekka Haavisto olisi myös näissä presidentinvaaleissa toiseksi suosituin ehdokas istuvan presidentin Sauli Niinistön jälkeen ja saisi 15 % äänistä, mikäli Niinistö asettuu ehdolle. Jos Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, Haavisto olisi saanut vaaleissa 32 % äänistä.[7]

Ville Niinistö kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[71]

Pekka Haavisto ilmoitti helmikuussa 2017 olevansa valmis puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[72] Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsi Haaviston puolueen presidenttiehdokkaaksi yksimielisesti Lohjalla helmikuussa 2017.[73]

Mahdolliset muut ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Petri Hirvimäki, jyväskyläläinen kansalaisaktiivi, joka on ilmoittanut olevansa perustamansa Unitas kansanliikkeen (vuoteen 2014 E-liike.net) ehdokas.[74]
  • Ilja Janitskin,[75] MV-lehden päätoimittaja. Suomi Ensin -yhdistys on ilmoittanut tukevansa häntä.
  • Paavo Väyrynen, ilmoitti kesäkuussa 2017, että harkitsee presidenttiehdokuutta valitsijayhdistyksen kautta. Perusteluksi Väyrynen ilmoittaa syyksi presidentti Niinistön aktiivisen linjan EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä.[76]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Presidentinvaali Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  2. Vuosina 2015-2030 toimitettavat säännönmukaiset vaalit Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  3. Aikataulut - Vaalit.fi www.vaalit.fi. Viitattu 5.6.2017.
  4. Kansanvallalle vakioviikonloppu HS.fi. 30.12.2013. Viitattu 12.1.2015.
  5. Puoluesihteerit siirtäisivät kunta- ja presidentinvaaleja Maaseudun Tulevaisuus. 25.10.2013. Viitattu 12.1.2016.
  6. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien yhteydessä Valtiovarainministeriö. Viitattu 5.6.2017.
  7. a b c d e f g Varjus, Seppo: IS-tutkimus: Niinistö ottaisi presidentinvaalissa rökälevoiton Iltasanomat.fi. 9.1.2016. Viitattu 12.1.2016.
  8. Lehto, Mika: Tästä aukeaa presidenttipeli – Niinistö murskaavan ylivoimainen IS:n presidenttikyselyssä 1.6.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 1.6.2017.
  9. a b c Keskustalta yllätysveto: Presi­dent­tieh­dokas jo kesällä – Sipilä kieltäytyy Suomenmaa. 15.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  10. Presidenttipelin avaaja haluaa vaikuttaa muihin HS.fi. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  11. http://yle.fi/uutiset/matti_vanhanen_luopuu_eduskuntaryhman_puheenjohtajuudesta_keskittyy_presidenttiehdokkuuteen/8751213
  12. Demarien presidenttipeli pyörii: Heinäluoma vai Urpilainen? Iltalehti. 23.2.2016. Viitattu 23.2.2016.
  13. Väyrynen pettyi liberaaliin puoluejohtoon ja jättäytyy puolueen hallinnosta – ”En aio puuttua puolueen asioihin” Helsingin Sanomat. 25.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
  14. Anneli Jäätteenmäki ei asetu keskustan presidenttiehdokkaaksi YLE uutiset. 29.8.2011. Viitattu 7.4.2015.
  15. Markkanen, Kristiina: Anneli Jäätteenmäki Suomen vaikeasta taloustilanteesta: ”On aina niin helppo säästää toisten menoista” Ilta-Sanomat. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  16. Olli Rehn ei lähde presidenttikisaan Iltalehti. 3.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  17. Gråsten, Hanna: Matti Vanhasesta yksimielisesti keskustan presidenttiehdokas 12.6.2016. Iltalehti. Viitattu 25.4.2017.
  18. Auvinen, Pirjo & Pilke, Antti: Niinistön ehdokkuus sähköisti ilmapiirin, SDP:n Heinäluoma panttaa yhä kantaansa 30.5.2017. Yleisradio. Viitattu 30.5.2017.
  19. Puoluekokous 18. – 19.8.2017 Seinäjoella Kristillisdemokraatit. Viitattu 31.5.2017.
  20. Päivinen, Elina: Presidentti Niinistö: Jatkohalut julki noin vuosi ennen vaaleja Yle Uutiset. 28.2.2015. Viitattu 12.1.2016.
  21. IL-analyysi: Kolme miljoonaa haluaa Niinistön taas ehdolle 5.12.2015. Iltalehti. Viitattu 5.12.2015.
  22. Virkkunen, Jussi: Sauli Niinistö hakee jatkokautta presidenttinä – mittauttaa suosionsa yhdistyksen avulla Yle Uutiset. 29.5.2017. Yleisradio. Viitattu 29.5.2017.
  23. Tikka, Juha-Pekka: Näin Sauli Niinistön kannattajakortit kerätään, yhdistyksiä tuleekin tavallaan kaksi 29.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 29.5.2017.
  24. Koljonen, Tarja: Niinistön taakse rakentuu kansanliike. Aamuposti, 31.5.2017, s. 12.
  25. Orpo: Kokoomus nimeää Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen 29.5.2017. Keskisuomalainen. Viitattu 29.5.2017.
  26. Kallioniemi, Eija: Timo Soini: En lähde enää presidenttiehdokkaaksi Apu.fi. 27.11.2014. Viitattu 12.1.2016.
  27. Timo Soini ei lähde presidenttiehdokkaaksi Iltalehti. 14.4.2016. Viitattu 15.4.2016.
  28. Salonen, Juha: Yllätysnimi pyrkii persujen presidenttiehdokkaaksi – "Tämä tuli vähän puun takaa" 4.5.2016. Vantaan Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  29. Schauman, Satu: Hänestäkö PS:n presidenttiehdokas? "En missään nimessä sulje pois" 24.6.2016. Verkkouutiset. Viitattu 31.5.2017.
  30. Hartikainen, Jarno: Jussi Halla-aho HS:lle: Lähden todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi 30.12.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  31. Demokraatti: Puhemies Lohela ei pyri PS:n presidenttiehdokkaaksi 11.5.2017. Iltalehti. Viitattu 11.5.2017.
  32. Perussuomalaisten Sampo Terho ilmoittautui puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  33. MTV Uutisextra tänään: Puolustusministeri Niinistö harkitsee presidenttiehdokkuutta mtv.fi. Viitattu 7.11.2016.
  34. Jussi Niinistö ei ole mukana perussuomalaisten puheenjohtajakisassa Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  35. Rajala, Ossi: Monella puolueella presidenttiehdokas selvillä 29.5.2017. Hämeenlinna: Hämeen Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  36. Mäki-Lohiluoma, Juho: PerusÄijät pyytää Laura Huhtasaarta perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi 20.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 1.6.2017.
  37. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari harkitsee presidenttiehdokuutta Yle.
  38. Mattila, Sanni: Perussuomalaiset lykkäsi päätöksen presidenttikisasta puoluevaltuuston päätettäväksi - äänestys ohi 11.6.2017. Iltalehti. Viitattu 11.6.2017.
  39. Halla-aho: Loikkauksessa on suurta historiallista ironiaa – kuittaili Soinille 13.6.2017. MTV. Viitattu 15.6.2017.
  40. Lehtinen, Tapio: Torvalds valmis RKP:n ehdokkaaksi presidenttikilpaan: "Jos parempaa ehdokasta ei löydy" 22.2.2017. Pohjalainen. Viitattu 29.5.2017.
  41. a b Mäki-Lohiluoma, Juho: Nils Torvalds asettuu ehdolle RKP:n presidenttiehdokkaaksi 6.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 29.5.2017.
  42. Kurki-Suonio, Ossi: Voisiko KD tukea Sauli Niinistöä presidentiksi? Sari Essayah väisti kysymyksen 30.5.2017. Uusi Suomi. Viitattu 6.6.2017.
  43. RKP:n presidenttiehdokkaaksi valittiin europarlamentaarikko Nils Torvalds Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 11.6.2017.
  44. Lehtonen, Marko-Oskari: Antti Rinne ei lähde presidenttiehdokkaaksi 15.4.2016. Iltalehti. Viitattu 5.6.2017.
  45. Demarin ex-vetäjä: Heinäluoma tähtää presidentiksi Ilta-Sanomat. 8.3.2013. Viitattu 1.9.2013.
  46. Tasavallan presidentti Heinäluoma Seura. 28.3.2013. Viitattu 12.1.2016.
  47. Eero Heinäluoma Radio Deissä: ”Presidentinvaali on tehtävä josta ei voi kieltäytyä” Seurakuntalainen. 5.12.2014. Viitattu 2.4.2015.
  48. a b SDP:n Eero Heinäluoma ei pyri presidentiksi – ehdottaa Urpilaista Yle Uutiset. 20.6.2016. Viitattu 20.6.2016.
  49. Demarinuorten puheenjohtaja Näkkäläjärvi: Urpilainen SDP:n presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 30.5.2016. Viitattu 30.5.2016.
  50. Demokraatti: Jutta Urpilainen ei lähde Sdp:n presidenttiehdokkaaksi Ilta-Sanomat. 23.2.2017. Viitattu 23.2.2017.
  51. Blencowe, Annette: Heinäluoma ei lähde SDP:n presidenttiehdokkaaksi – "Sosialidemokraattien sukset sojottavat kovin moniin eri suuntiin" 5.6.2017. Yleisradio. Viitattu 5.6.2017.
  52. Erkki Liikanen haluaa jatkaa Suomen Pankissa Iltasanomat.fi. 7.3.2009. Viitattu 7.4.2015.
  53. Erkki Liikanen yhteiskuntasopimuksesta käytävistä neuvotteluista: ”Nyt tarvitaan tekoja!” 23.2.2016. Yle. Viitattu 22.2.2016.
  54. Tuomioja ei lähde ikinä presidenttiehdokkaaksi Taloussanomat. 25.5.2008. Viitattu 7.4.2015.
  55. Sdp:n presidenttipakka sekaisin – Tuomioja tukisi Sauli Niinistöä, Jaakonsaari Pekka Haavistoa tai demarinuorten Mikkel Näkkäläjärveä Helsingin Sanomat. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  56. SDP:n presidenttipakka sekaisin Helsingin Sanomat. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  57. Sdp:n presidenttipakka sekaisin – Tuomioja tukisi Sauli Niinistöä, Jaakonsaari Pekka Haavistoa tai demarinuorten Mikkel Näkkäläjärveä Helsingin Sanomat. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  58. ”Tarja Halosen kampanja on jatkunut jo pitkään” - Politiikan veteraani ennakoi jättiyllätystä ehdokasasetelmiin 29.4.2017. Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2017.
  59. SDP asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin - - Rinne odottaa ehdokkuudesta kiinnostuneita 8.6.2017. Iltalehti. Viitattu 8.6.2017.
  60. Sdp laittaa päälle tehohaun presidenttikisaan – Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta harkitsevat 8.6.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.6.2017.
  61. Myös Sirpa Paatero lähtee Sdp:n presidenttiehdokkaaksi – aiemmin kisaan ilmoittautuivat Maarit Feldt-Ranta ja Tuula Haatainen HS Politiikka. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.6.2017.
  62. Pihlajasaari, Jouni: Presidenttiehdokkuus kiinnostaa Kyllöstä 1.5.2016. Pohjalainen. Viitattu 5.6.2017.
  63. Arhinmäki harkitsee presidenttiehdokkuutta – jos pyydetään 10.6.2016. MTV. Viitattu 31.5.2017.
  64. Li Andersson haluaa Suomeen vihervasemmistolaisen hallituksen 6.6.2016. Turun Sanomat. Viitattu 5.6.2017.
  65. Herttuainen, Auli: Uudenmaan Vasemmistoliitto: Paavo Arhinmäki presidenttiehdokkaaksi 17.1.2017. Uudenmaan Vasemmistoliitto. Viitattu 30.5.2017.
  66. Merja Kyllönen pohti presidenttiehdokkuutta puoli vuotta: Olen käytettävissä Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  67. a b Vasemmistoliitto valitsee puolueelle presidenttiehdokkaan – Merja Kyllönen vahvoilla 18.3.2017. Keskisuomalainen. Viitattu 30.5.2017.
  68. a b Kyllönen presidenttiehdokkaaksi: "Paha voittaa, jos hyvät eivät tee mitään" 18.3.2017. Iltalehti. Viitattu 30.5.2017.
  69. Niilola, Merja: Paavo Arhinmäelle koetetaan raivata tilaa presidentinvaaleihin 16.3.2017. Yleisradio. Viitattu 31.5.2017.
  70. Koivisto, Matti: Europarlamentaarikko Merja Kyllönen valittiin vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi 18.3.2017. Yleisradio. Viitattu 25.4.2017.
  71. Vihreille presidenttiehdokas vielä tänä vuonna Yle Uutiset. 21.5.2016. Viitattu 21.5.2016.
  72. Pekka Haavisto lähtee presidenttikilpaan – "Suomen turvallisuudesta tärkeä keskustella" Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  73. Tolkki, Kristiina: Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto: Emme tarvitse uusia viholliskuvia 12.2.2017. Yleisradio. Viitattu 25.4.2017.
  74. Arto Luukkanen: Dosentti, jakso 67 (Dosentti haastattelee seuraavan vuoden aikana systemaattisesti kaikkia vuonna 2018 käytävien presidentivaalien ehdokkaita. Sarjan aloittaa Unitas-kansanliikkeen ehdokas Petri Hirvimäki. Miksi hän haluaa presidentiksi?) AlfaTV. 28.11.2016. Viitattu 9.1.2017.
  75. Vaasan Suomi ensin -mielenosoituksessa kymmeniä osallistujia Pohjalainen.fi. 12.01.2017. Viitattu 24.1.2017.
  76. Määritä nimeke! Yle Uutiset Kotimaa. Väyrynen harkitsee sittenkin presidenttiehdokkuuttab. Viitattu 21.6.2017.