Suomen presidentinvaali 2018

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen presidentinvaali 2018
Suomi
2012 ←
28. tammikuuta 2018
→ 2024

  TuulaHaatainenPaasitorniPoliittisenHistorianKlubi2015 DSCN4220 (4) cropped.jpg Pekka Haavisto 2x3.jpg Laura Huhtasaari.jpg
Ehdokas Tuula Haatainen Pekka Haavisto Laura Huhtasaari
Puolue Sosiaalidemokraatit Vihreät Perussuomalaiset

  MerjaKyllönenPresidentiksi2 cropped.jpg MSC16 Hildenbrand 2000x1191px Quote-Niinistoe.jpg Nils Torvalds MEP, Strasbourg - Diliff.jpg
Ehdokas Merja Kyllönen Sauli Niinistö Nils Torvalds
Puolue Vasemmistoliitto Valitsijayhdistys RKP

  Matti Vanhanen 2008-05-29.jpg
Ehdokas Matti Vanhanen
Puolue Keskusta



Virassa oleva presidentti

Sauli Niinistö
Kokoomus

Suomen presidentinvaalin 2018 vaalipäivä on 28. tammikuuta 2018.[1] Vaaleissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Istuva presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut tavoittelevansa jatkokautta. Virallisesti ehdokkaiksi on asetettu Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (r.) ja Matti Vanhanen (kesk.).

Ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykylainsäädännön mukaan presidentinvaali järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli 28. tammikuuta 2018 ja mahdollinen toinen vaali kaksi viikkoa myöhemmin sunnuntaina 11. helmikuuta. Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys on 17.−23.1.2018 ja toisen kierroksen ennakkoäänestys 31.1.−6.2.2018.[2][3][4]

Eduskunta suunnitteli kaikkien valtiollisten vaalien siirtämistä huhtikuun kolmannelle sunnuntaille,[5][6] mutta presidentinvaalit jäivät lopulta uudistuksen ulkopuolelle.

Maakuntavaalit 2018 oli tarkoitus järjestää presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä,[7] mutta maakuntauudistuksen lykkäytyessä maakuntavaalit siirrettiin myöhemmäksi.[8]

Mielipidetiedustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2015 kyselyn, jonka mukaan 65 % kantansa päättäneistä vastaajista äänestäisi Sauli Niinistöä, jos hän olisi ehdolla vuoden 2018 vaaleissa. Toiseksi eniten kannatusta sai vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi 15 %. Mikäli Niinistö ei olisi ehdolla, Haavistoa olisi äänestänyt 32 %, keskustan Juha Sipilää 21 %, Alexander Stubbia 9 % ja Timo Soinia 6 % vastanneista. Kyselyn virhemarginaali oli 3,2 prosenttiyksikköä.[9]

Sen jälkeen, kun Niinistö toukokuussa 2017 kertoi tavoittelevansa jatkokautta, Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella uuden mielipidekyselyn. Kyselyn tuloksen perusteella Niinistö saisi 72 prosenttia äänistä, Haavisto 12 prosenttia, Matti Vanhanen 3 prosenttia, Eero Heinäluoma 3 prosenttia, Merja Kyllönen 2 prosenttia, Sampo Terho 1 prosenttia, Sari Essayah 1 prosenttia ja Anna-Maja Henriksson 0 prosenttia. 5 prosenttia ilmoitti, ettei osannut sanoa, 2 prosenttia aikoi äänestää jotakuta muuta ja 1 prosentti vastasi, että ei aio äänestää. Mikäli Niinistön ja Haaviston välillä järjestettäisiin toinen kierros, 76 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Niinistöä ja 19 prosenttia Haavistoa. Kyselyn virhemarginaali oli 2,5 prosenttiyksikköä.[10]

Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde Kyselyaika Otanta Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG Pekka Haavisto 2x3.jpg TuulaHaatainenPaasitorniPoliittisenHistorianKlubi2015 DSCN4220 (3).JPG Matti Vanhanen 2008.jpg Merja Kyllönen.jpg Laura Huhtasaari.jpg Paavo Väyrynen 2009.jpg Nils Torvalds MEP, Strasbourg - Diliff.jpg
Niinistö
 val.yhd.
Haavisto
VIHR
Haatainen
SDP
Vanhanen
KESK
Kyllönen
VAS
Huhtasaari
PS
Väyrynen
val.yhd.
Torvalds
RKP
Joku muu En osaa sanoa
Tietoykkönen 10.–11.10.2017 1 000 60 % 10 % 3 % 2 % 3 % 4 % 1 % 0 % 2 % 14 %
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 76 % 14 % 1 % 2 % 2 % 3 % 1 % 1 %
TNS 4.–14.9.2017 944 68 % 13 % 3 % 2 % 2 % 3 % 10 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 60 % 12 % 3 % 2 % 4 % 2 % 1 % 5 % 9 %
Tietoykkönen 30.5.–1.6.2017 1 023 62 % 11 % 1 % 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % 7 % 12 %
Taloustutkimus Toukokuu 2017 1 365 72 % 12 % 3 % 2 % 7 % 5 %
TNS Huhtikuu 2017 66 % 19 % 4 % 3 % 1 %
Taloustutkimus Joulukuu 2015 976 65 % 15 % 9 % 11 %

Toinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinistö–Haatainen
Lähde Kyselyaika Otanta Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG TuulaHaatainenPaasitorniPoliittisenHistorianKlubi2015 DSCN4220 (3) (cropped).JPG En osaa sanoa
Niinistö
val.yhd.
Haatainen
SDP
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 94 % 6 %
TNS 4.–14.9.2017 944 85 % 6 % 9 %
Niinistö–Haavisto
Lähde Kyselyaika Otanta Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG Pekka Haavisto 2x3.jpg En osaa sanoa
Niinistö
val.yhd.
Haavisto
VIHR
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 82 % 18 %
TNS 4.–14.9.2017 944 77 % 16 % 7 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 70 % 22 % 8 %
Taloustutkimus Toukokuu 2017 1 365 76 % 19 % 5 %
Niinistö–Huhtasaari
Lähde Kyselyaika Otanta Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG Laura Huhtasaari.jpg En osaa sanoa
Niinistö
val.yhd.
Huhtasaari
PS
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 96 % 4 %
TNS 4.–14.9.2017 944 87 % 4 % 9 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 87 % 7 % 6 %
Niinistö–Kyllönen
Lähde Kyselyaika Otanta Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG Merja Kyllönen.jpg En osaa sanoa
Niinistö
val.yhd.
Kyllönen
VAS
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 94 % 6 %
Niinistö–Vanhanen
Lähde Kyselyaika Otanta Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG Matti Vanhanen 2008-05-29.jpg En osaa sanoa
Niinistö
val.yhd.
Vanhanen
KESK
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 96 % 4 %
TNS 4.–14.9.2017 944 89 % 3 % 8 %

Vanhemmat kyselyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinistö–Feldt-Ranta
Lähde Kyselyaika Otanta Sauli Niinistö Senate of Poland 2015.JPG Maarit Feldt-Ranta.jpg En osaa sanoa
Niinistö
val.yhd.
Feldt-Ranta
SDP
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 81 % 9 % 10 %

Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Vanhanen, keskustan ehdokas.

Keskusta päätti maaliskuussa 2016, että puolue valitsisi presidenttiehdokkaan jo kesäkuun 2016 puoluekokouksessa[11], mikä on Suomen oloissa poikkeuksellisen aikaisin[12]. Pian tämän jälkeen entinen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi ja luopuvansa ehdokkuuden vuoksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.[13]

Jo ennen Vanhasen ilmoitusta keskustan mahdollisena presidenttiehdokkaana oli pidetty jotakuta keskustalaisista pääministereistä: Vanhasta, Anneli Jäätteenmäkeä, Esko Ahoa tai Juha Sipilää[9], tai elinkeinoministeri Olli Rehniä[14]. Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä olisi 21 % kannatuksella toiseksi suosituin ehdokas, mikäli istuva presidentti Sauli Niinistö ei asetu ehdolle.[9] Sipilä kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta.[11] Myös vuoden 2012 presidenttiehdokas, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi ja ilmoitti tukevansa Sauli Niinistöä.[15] Jäätteenmäkeä keskustan puoluejohto oli pyytänyt ehdokkaaksi jo vuoden 2012 vaaleihin, mistä Jäätteenmäki tuolloin kieltäytyi.[16] Vuoden 2018 vaaleja Euroopan parlamentin varapuhemiehenä toimiva Jäätteenmäki kommentoi maaliskuussa 2016 sanomalla, ettei presidenttiys ole hänen "esityslistallaan".[17] Olli Rehn kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[18] Juha Sipilä kieltäytyi ehdokkuudesta maaliskuussa 2016.[11]

Vanhanen nimitettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa Seinäjoella sunnuntaina 12. kesäkuuta 2016 ilman vastaehdokkaita.[19]

Niinistön ehdokkuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta valitsijayhdistyksen kautta.

Kokoomuksen ehdokkaana edellisissä vaaleissä ensimmäiselle kaudelleen valittu istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi helmikuussa 2015, että ilmoittaa mahdollisista jatkoaikeistaan noin vuosi ennen vaaleja.[20] Iltalehden joulukuussa 2015 teettämän kyselyn mukaan 71 % äänestysikäisistä suomalaisista haluaisi Niinistön asettuvan uudelleen ehdolle.[21] Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan Niinistö saisi 65 % äänistä, mikäli asettuu ehdolle.[9] Mikäli Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, suosituin kokoomuslainen IS:n tutkimuksessa olisi ollut kyselyn tekoajankohtana puolueen puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb, joka olisi saanut 9 % äänistä.[9] Niinistö pyrki ensimmäiselle kaudelle kokoomuksen ehdokkaana.

Niinistö ilmoitti maanantaina 29. toukokuuta 2017 pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.[22] Suomi 2024 -nimisen kampanjayhdistyksen tulee kerätä vähintään 20 000 kannattajakorttia ehdokkuutta varten.[23] Kannattajakorttien keruu aloitettiin virallisesti sunnuntaina 4. kesäkuuta.[24]

Kannattajakortteja on kerätty mm. kesätapahtumissa sekä pysyvissä keräyspisteissä, joita on perustettu eri puolille Suomea sekä ulkomaille mm. Fuengirolaan.[25] Korttienkeruukampanja on käyttänyt sloganina ”Minä rakastan tätä maata” -lausetta, jonka Niinistö lausui ehdokkaaksi ilmoittautuessaan 29. toukokuuta 2017.[26][27] Kortteja kerätään ainakin elokuun viimeiseen viikonloppuun asti, jolloin ne kerätään ja lasketaan. Suomen Kuvalehden toimittaja Salla Vuorikoski arvioi elokuun puolessavälissä, että 20 000 kannattajakorttia on ”todennäköisesti ollut kasassa jo hyvän aikaa”.[28]

Kun Niinistö oli ilmoittanut aikeistaan asettua valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti, että kokoomus asettuu tukemaan Niinistöä ylimääräisessä puoluekokouksessa tai puoluevaltuustossa syksyyn mennessä.[29] Kokoomus ei virallisesti rahoita Niinistöä tukevaa liikettä, mutta tukee sitä käytännössä: kunnallisjärjestöt ovat esimerkiksi maksaneet kannattajakorttien kerääjien telttapaikkoja.[28]

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi arveltiin etukäteen etenkin puolueen puheenjohtajaa Sari Essayahia tai entistä puheenjohtajaa Päivi Räsästä. Essayah ei kommentoinut ajatusta ehdokkuudestaan. Räsänen totesi elokuussa 2017, että ei ole pyrkimässä kilpailuun presidenttiehdokkuudesta, mutta jos puoluehallitus esittäisi häntä tehtävään, hän harkitsisi vakavasti.[30] Puoluekokouksessa Seinäjoella 19. elokuuta kristillisdemokraatit päättivät asettua tukemaan vaaleissa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä.[31]

Siniseen eduskuntaryhmään kuuluva eduskunnan puhemies Maria Lohela ilmoitti elokuussa 2017 kannattavansa istuvan presidentin Sauli Niinistön jatkokautta. Hän totesi, että oman ehdokkaan asettaminen Siniselle tulevaisuudelle ”olisi tosi iso työ” ja piti mahdollisena, että ryhmä asettuisi tukemaan Niinistöä.[32] Myös Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala ilmoitti elokuussa kannattavansa tasavallan presidentti Niinistön jatkokautta.[33] Syyskuussa 2017 ryhmän kansanedustajat Kimmo Kivelä ja Martti Mölsä kertoivat henkilökohtaisesti kannattavansa Sauli Niinistön jatkokautta. Myös Lea Mäkipää piti todennäköisenä, että hän asettuu tukemaan Niinistön uudelleenvalintaa.[34] Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi syyskuussa allekirjoittaneensa Sauli Niinistön kannattajakortin, mutta totesi, että ryhmä päättää loppuvuonna omasta linjastaan presidentinvaalissa ja että hän ei aio sitä ennen ottaa ryhmäjohtajana asiaan kantaa.[35]

Sauli Niinistön kampanja julkaisi 25. syyskuuta kannattajakorttien lukumäärän, joka on yhteensä 156 000[36].

Presidentin kanslia tiedotti lokakuussa 2017 Niinistön ja puolisonsa Jenni Haukion odottavan ensimmäistä yhteistä lastaan, jonka laskettu aika on helmikuussa 2018.[37]

Perussuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laura Huhtasaari, perussuomalaisten ehdokas.

Perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini oli puolueen presidenttiehdokkaana vuoden 2006 ja 2012 vaaleissa, mutta ilmoitti marraskuussa 2014 Apu-lehden haastattelussa, ettei enää asettuisi ehdolle presidentinvaaleissa.[38] Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan Soinia olisi äänestänyt kaksi prosenttia kantansa ilmaisseista, mikäli Sauli Niinistö asettuu ehdolle, ja kuusi prosenttia, jos Niinistö ei olisi asettunut.[9] Soini toisti kieltäytymisensä huhtikuussa 2016.[39]

Soinin kieltäydyttyä presidenttiehdokkuudesta huhtikuussa 2016 Vantaan kaupunginvaltuutettu Juha Malmi ilmoitti tavoittelevansa ehdokkuutta.[40] Puoluekokouksen jälkeen hän ilmoitti pettyneensä puolueen asemoitumista oikeistolaiseksi ja siihen, kuinka moni puolueessa kannatti istuvan presidentin uudelleenvalintaa. Malmi erosi puolueesta heti puoluekokouksen jälkeen sunnuntaina.[41]

Jari Lindström kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[42] Jussi Halla-aho kieltäytyi joulukuussa 2016 ja totesi, että perussuomalaisten ei välttämättä kannata asettaa tähän vaaliin omaa ehdokastaan.[43] Maria Lohela kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta toukokuussa 2017.[44] Juho Eerola ehdotti joulukuussa 2016 puolueen presidenttiehdokkaaksi Teuvo Hakkaraista.[45] Hakkarainen kieltäytyi kesäkuussa 2017.[46]

Maaliskuussa 2017 Soini ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta kesäkuun puoluekokouksessa, ja Sampo Terho ilmoittautui ehdolle hänen seuraajakseen ja totesi, että uuden puheenjohtajan tulisi olla myös presidenttiehdokas.[47] Ennen Soinin lähtöilmoitusta puolustusministeri Jussi Niinistö oli lokakuussa 2016 sanonut harkitsevansa presidenttiehdokkuuden tavoittelua,[48] mutta ilmoitti maaliskuussa 2017 tukevansa puheenjohtajaksi ja presidenttiehdokkaaksi Terhoa.[49] Terho ilmoitti, että olisi ollut mahdollisesti käytettävissä presidenttiehdokkaaksi vaikka ei tulisikaan valituksi puolueensa puheenjohtajaksi.[50]

Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa 2017 Halla-aho voitti puheenjohtajanvaalissa Terhon ja puolue päätti jättää presidenttiehdokkaan valinnan puoluevaltuuston päätettäväksi.[51] Kokouksen jälkimainingeissa mm. Terho, Soini, Niinistö, Lohela ja Lindström erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja liittyivät Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmään.

Puoluekokouksen jälkeen Halla-aho totesi, että presidentti Sauli Niinistö oli ottanut kyseenalaisella tavalla kantaa puolueen puheenjohtajavalintaan ja että perussuomalaisten presidenttivalinta asettuu nyt hieman uuteen valoon.[52] Heinäkuussa Halla-aho totesi, ettei puolue tue Niinistön jatkokautta.[53]

Heinäkuussa 2017 Tom Packalén kertoi harkitsevansa pyrkimistä puolueen presidenttiehdokkaaksi.[53]

Perussuomalaisten miesjärjestö Perusäijät esitti toukokuussa 2017 puolueen presidenttiehdokkaaksi Laura Huhtasaarta,[54] joka kertoi kesäkuussa harkitsevansa ehdokkuutta ja lupasi päättää asiasta kesän aikana.[55] Elokuussa 2017 puoluehallitus päätti esittää puoluevaltuustolle, että Huhtasaari valittaisiin puolueen presidenttiehdokkaaksi.[56] Puoluevaltuusto valitsi Huhtasaaren puolueen presidenttiehdokkaaksi ilman vastaehdokkaita kokouksessaan 23. syyskuuta 2017.[57]

RKP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nils Torvalds, RKP:n ehdokas.

Helmikuussa 2017 europarlamentaarikko Nils Torvalds totesi, että ”jos parempaa ehdokasta ei löydy”, hän katsoo velvollisuudekseen asettua ehdolle, mutta toivoi, että puolue löytäisi naisehdokkaan taktisista syistä.[58] Maaliskuussa 2017 Torvalds kertoi harkitsevansa presidenttiehdokkuutta ja ilmoitti toukokuussa 2017 tavoittelevansa sitä. Torvaldsia spekuloitiin jo aiemmin puolueen ehdokkaaksi.[59] Toukokuussa 2017 Torvalds oli ainoa, joka oli ilmoittanut tavoittelevansa ehdokkuutta, jolloin puoluehallitus esitti häntä tehtävään ja puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ilmoitti tukevansa Torvaldsia myös henkilökohtaisesti.[60]

Carl Haglund ja Stefan Wallin kieltäytyivät ehdokkuudesta. Myös Astrid Thorsia spekuloitiin puolueen ehdokkaaksi, mutta hän ei ottanut asiaan kantaa.[59]

RKP valitsi Nils Torvaldsin presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 11. kesäkuuta 2017 Helsingissä.[61]

SDP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuula Haatainen, SDP:n ehdokas.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi huhtikuussa 2016, ettei ollut harkinnut eikä tule harkitsemaan presidenttiehdokkuutta.[62]

Varhaisissa veikkailuissa SDP:n todennäköisenä ehdokkaana pidettiin entistä eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa[63][64][65], joka kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[66] Myöhemmin kannatusta sai etenkin puolueen entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen,[67][66] joka kieltäytyi ehdokkuudesta helmikuussa 2017.[68] Kun Heinäluoman kannattama Urpilainen kieltäytyi, Heinäluoman nimi palasi keskusteluihin. Hän lupasi harkita asiaa, mutta kesäkuussa 2017 ilmoitti, ettei halua presidenttiehdokkaaksi.[69]

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esiintyi ehdokasspekulaatioissa jo edellisten vaalien alla, mutta kieltäytyi tuolloin ja ilmoitti myös helmikuussa 2016 ettei hae SDP:n presidenttiehdokkuutta.[70][71] Myös pitkäaikaisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan ehdokkuutta on spekuloitu usein, mutta hän on useasti todennut, ettei aio ikinä asettua ehdolle presidentiksi.[72] Heinäluoman kieltäydyttyä Tuomioja ehdotti kesäkuussa 2017, että SDP ei asettaisi omaa ehdokasta vaan tukisi Niinistön uudelleenvalintaa, jota ovat kannattaneet myös mm. Lasse Lehtinen ja Mikael Jungner.[73] Puheenjohtaja Rinne on sanonut, että SDP tulee nimittämään oman ehdokkaansa. [74] Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ehdotti puolueen ehdokkaaksi demarinuorten puheenjohtajaa Mikkel Näkkäläjärveä.[75]

Huhtikuussa 2017 Raimo Ilaskivi ennakoi, että entinen presidentti Tarja Halonen aikoo pyrkiä uudelleen presidenttiehdokkaaksi.[76]

Kesäkuussa 2017 SDP ilmoitti, että puolueen ehdokasasettelu alkaa 12. kesäkuuta ja päättyy 26. kesäkuuta.[77] Tämän jälkeen ehdokasspekulaatioissa esille nousivat kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen, Sirpa Paatero ja Sanna Marin. [78]

Feldt-Ranta, Haatainen ja Paatero ilmoittivat 21. kesäkuuta 2017 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta. Jäsenäänestys järjestettiin elokuussa ja Tuula Haatainen valittiin SDP:n presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa 2. syyskuuta äänin 8 050 (48,36 %). Maarit Feldt-Ranta sai 7 013 (42,13 %) ja Sirpa Paatero sai 1 438 (8,64 %) äänistä. Jäsenvaalin äänestysprosentti oli 48,11 %.[79]

Sininen tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä irtaantuneiden Sininen tulevaisuus ei osallistunut vuoden 2015 eduskuntavaaleihin, joten sen tulisi kerätä 20 000 kannattajakorttia presidenttiehdokkaan asettamiseksi. Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo kertoi heinäkuussa 2017, että ryhmä päättää luultavasti syksyllä, asettaako se oman presidenttiehdokkaansa.[80] Lokakuussa puolueeksi rekisteröitynyt ryhmä kertoi, ettei se aseta omaa ehdokastaan presidentinvaaliin.[81]

Vasemmistoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merja Kyllönen, Vasemmistoliiton ehdokas.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi toukokuussa 2016 olevansa kiinnostunut Vasemmistoliiton presidenttiehdokkuudesta.[82] Puolueen väistyvä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi kesäkuussa 2016 voivansa harkita presidenttiehdokkuutta, jos häntä pyydettäisiin tehtävään.[83] Puolueen puheenjohtajaksi nousemassa ollut Li Andersson taas totesi kesäkuussa 2017 pitävänsä ”äärimmäisen epätodennäköisenä”, että hänestä tulisi puolueen presidenttiehdokas.[84]

Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö esitti tammikuussa 2017 Arhinmäkeä puolueen presidenttiehdokkaaksi ja suositti ehdokkaan asettamista jo maaliskuussa, jolloin presidentinvaalikampanja tukisi puoluetta kuntavaaleissa.[85] Helmikuussa 2017 Kyllönen vahvisti olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[86] Puolueen Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen piirit esittivät häntä tehtävään.[87] Uudenmaan piiri ehdotti, että presidenttiehdokas olisi valittu vasta kuntavaalien jälkeen, jotta Arhinmäki voisi hakea tehtävään.[88] Arhinmäki oli Vasemmistoliiton ehdokas Helsingin pormestariksi.[87] Puheenjohtaja Li Andersson halusi kuitenkin, että ehdokas valitaan jo ennen kuntavaaleja.[88] Maaliskuussa 2017 Arhinmäki ilmoitti, ettei ole keväällä valmis presidenttiehdokkaaksi, koska keskittyi kuntavaaleihin ja pormestariehdokkuuteensa.[89]

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi Kyllösen ehdokkaaksi lauantaina 18. maaliskuuta 2017. Tehtävään ei ollut muita hakijoita.[90]

Vihreät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Haavisto, vihreiden ehdokas.

Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan edellisissä vaaleissa toiseksi tullut vihreiden Pekka Haavisto olisi myös näissä presidentinvaaleissa toiseksi suosituin ehdokas istuvan presidentin Sauli Niinistön jälkeen ja saisi 15 % äänistä, mikäli Niinistö asettuu ehdolle. Jos Niinistö ei olisi asettunut ehdolle, Haavisto olisi saanut vaaleissa 32 % äänistä.[9]

Ville Niinistö kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[91]

Pekka Haavisto ilmoitti helmikuussa 2017 olevansa valmis puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[92] Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsi Haaviston puolueen presidenttiehdokkaaksi yksimielisesti Lohjalla helmikuussa 2017.[93]

Muut ehdokkaiksi pyrkivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Petri Hirvimäki, jyväskyläläinen kansalaisaktiivi, joka on ilmoittanut olevansa perustamansa Unitas kansanliikkeen (vuoteen 2014 E-liike.net) ehdokas.[94]
  • Ilja Janitskin,[95] MV-lehden päätoimittaja. Suomi Ensin -yhdistys on ilmoittanut tukevansa häntä. Kannattajakorttien keräystä hoitaa Tiina Keskimäki, joka arvioi elokuussa 2017, että ”ei varmasti olla vielä lähelläkään sitä 20 000 korttia”.[28]
  • Paavo Väyrynen ilmoitti kesäkuussa 2017, että harkitsee presidenttiehdokkuutta valitsijayhdistyksen kautta ja ilmoitti 15. heinäkuuta aloittavansa kannattajakorttien keräämisen. Perusteluksi Väyrynen ilmoittaa syyksi presidentti Niinistön aktiivisen linjan EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä.[96] Samalla Väyrynen luopui kansalaispuolueen puheenjohtajuudesta.[97] Kannattajakorttien keräystä hoitaa Seppo Hauta-aho, joka arvioi elokuussa 2017, että kortteja oli kerätty 1 000–2 000.[28]

Vaalikampanjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Haavisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on ilmoittanut tavoitteekseen, että Suomen tulee edistää kansainvälistä rauhaa ja vakautta tukemalla YK:ta, rauhanturvaamista, siviilikriisinhallintaa ja rauhanprosesseja sekä puuttumalla kriisien alkusyihin. Haavisto kertoi vastustavansa viholliskuvien luomista, leimaamista ja syrjintää.[93]

Haavisto aloitti kampanjansa vierailemalle keväällä ja kesällä 2017 eri tilaisuuksissa. Hänen kampanjapäällikkönsä on Riikka Kämppi.[28] Virallinen kampanjan avaustilaisuus pidettiin 20. syyskuuta 2017 Helsingissä.[98]

Laura Huhtasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kannataa Euroopan unionista ja Schengen-alueesta eroa. Hän on myös kannatanut tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Hän pitää Pariisin ilmastosopimusta EU-sovelletuksella Suomelle "katastrofaalisena".

Merja Kyllönen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen on ilmoittanut vaaliteemoikseen rauhan ja tavallisten ihmisten arjen. Hän haluaa käydä presidentinvaalien yhteydessä arvokeskustelua.[90]

Kyllösen kampanja alkaa marraskuussa 2017.[28]

Sauli Niinistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö erityisavustaja Pete Pokkinen nimitettiin Niinistön kampanjapäälliköksi ja Niinistön vaalikampanjan verkkosivut, Twitter-tili ja Facebook-sivu avattiin tiistaina 30. toukokuuta 2017.[24] Vaalityö Niinistön puolesta alkoi kesäkuussa kannattajakorttien keräämisellä valitsijayhdistystä varten, mutta Pokkisen mukaan varsinainen kampanja, jolloin Niinistö alkaa itse osallistua kampanjatoimintaan, alkaa joulukuussa.[28]

Nils Torvalds[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds on määritellyt kampanjansa osaksi pyrkimystä saada Suomelle vapaamielisempi kieli- ja kulttuuripolitiikka.[99]

Matti Vanhanen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen asetettiin ehdokkaista ensimmäisenä ehdolle. Hän ilmoitti haluavansa tarjota mahdollisuuden perusteelliselle keskustelulle ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mikä ei ollut mahdollista, kun Vanhanen oli edellisen kerran ehdolla presidentiksi vuoden 2006 vaalissa toimiessaan samaan aikaan pääministerinä. Hän on kertonut varsinaisen kampanjansa alkavan loppusyksyllä 2017.[100]

Vanhanen ilmoitti vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ja olevansa Paasikiven–Kekkosen linjalla. Hän kertoi kannattavansa Suomen ja Ruotsin pitämistä sotilasliittojen ulkopuolella, jotta Venäjän ei tarvitsisi pitää Suomea uhkana itselleen.[100]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aikataulut Vaalit.fi. 19.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 12.10.2017. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
  2. Presidentinvaali Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  3. Vuosina 2015-2030 toimitettavat säännönmukaiset vaalit Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  4. Aikataulut - Vaalit.fi www.vaalit.fi. Viitattu 5.6.2017.
  5. Kansanvallalle vakioviikonloppu HS.fi. 30.12.2013. Viitattu 12.1.2015.
  6. Puoluesihteerit siirtäisivät kunta- ja presidentinvaaleja Maaseudun Tulevaisuus. 25.10.2013. Viitattu 12.1.2016.
  7. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien yhteydessä Valtiovarainministeriö. Viitattu 5.6.2017.
  8. STT: Maakuntavaalit siirtyvät tammikuulta Yle Uutiset. Viitattu 18.7.2017.
  9. a b c d e f g Varjus, Seppo: IS-tutkimus: Niinistö ottaisi presidentinvaalissa rökälevoiton Iltasanomat.fi. 9.1.2016. Viitattu 12.1.2016.
  10. Lehto, Mika: Tästä aukeaa presidenttipeli – Niinistö murskaavan ylivoimainen IS:n presidenttikyselyssä 1.6.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 1.6.2017.
  11. a b c Keskustalta yllätysveto: Presi­dent­tieh­dokas jo kesällä – Sipilä kieltäytyy Suomenmaa. 15.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  12. Presidenttipelin avaaja haluaa vaikuttaa muihin HS.fi. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  13. http://yle.fi/uutiset/matti_vanhanen_luopuu_eduskuntaryhman_puheenjohtajuudesta_keskittyy_presidenttiehdokkuuteen/8751213
  14. Demarien presidenttipeli pyörii: Heinäluoma vai Urpilainen? Iltalehti. 23.2.2016. Viitattu 23.2.2016.
  15. Väyrynen pettyi liberaaliin puoluejohtoon ja jättäytyy puolueen hallinnosta – ”En aio puuttua puolueen asioihin” Helsingin Sanomat. 25.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
  16. Anneli Jäätteenmäki ei asetu keskustan presidenttiehdokkaaksi YLE uutiset. 29.8.2011. Viitattu 7.4.2015.
  17. Markkanen, Kristiina: Anneli Jäätteenmäki Suomen vaikeasta taloustilanteesta: ”On aina niin helppo säästää toisten menoista” Ilta-Sanomat. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  18. Olli Rehn ei lähde presidenttikisaan Iltalehti. 3.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  19. Gråsten, Hanna: Matti Vanhasesta yksimielisesti keskustan presidenttiehdokas 12.6.2016. Iltalehti. Viitattu 25.4.2017.
  20. Päivinen, Elina: Presidentti Niinistö: Jatkohalut julki noin vuosi ennen vaaleja Yle Uutiset. 28.2.2015. Viitattu 12.1.2016.
  21. IL-analyysi: Kolme miljoonaa haluaa Niinistön taas ehdolle 5.12.2015. Iltalehti. Viitattu 5.12.2015.
  22. Virkkunen, Jussi: Sauli Niinistö hakee jatkokautta presidenttinä – mittauttaa suosionsa yhdistyksen avulla Yle Uutiset. 29.5.2017. Yleisradio. Viitattu 29.5.2017.
  23. Tikka, Juha-Pekka: Näin Sauli Niinistön kannattajakortit kerätään, yhdistyksiä tuleekin tavallaan kaksi 29.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 29.5.2017.
  24. a b Koljonen, Tarja: Niinistön taakse rakentuu kansanliike. Aamuposti, 31.5.2017, s. 12.
  25. Sauli Niinistön presidenttikampanja perusti kannattajakorttien pysyviä keräyspisteitä Verkkouutiset. Viitattu 7.8.2017.
  26. Sauli Niinistö 2018 Sauli Niinistö 2018. Viitattu 7.8.2017.
  27. Näkökulma: Niinistöstä tulee mieleen Kekkonen - "Minä rakastan tätä maata" on imelä slogan Viitattu 7.8.2017.
  28. a b c d e f g Vuorikoski, Salla: Presidenttikampanjasta tulossa tiiviimpi kuin koskaan: Vaaleihin alle puoli vuotta – Ehdokkaita etsitään yhä 11.8.2017. Suomen Kuvalehti. Viitattu 11.8.2017.
  29. Orpo: Kokoomus nimeää Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen 29.5.2017. Keskisuomalainen. Viitattu 29.5.2017.
  30. Kunnas, Kristiina: Päivi Räsänen ”harkitsee vakavasti presidenttiehdokkuutta” vasta sitten, jos KD:n puoluejohto esittää häntä ehdokkaaksi 7.8.2017. KD Lehti. Viitattu 7.8.2017.
  31. Tuomo Väliaho: Kristillisdemokraatit asettuvat Sauli Niinistön taakse presidentinvaaleissa 19.8.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.8.2017.
  32. Tikka, Juha-Pekka: Maria Lohela allekirjoitti Sauli Niinistön kannattajakortin 6.8.2017. Verkkouutiset. Viitattu 8.8.2017.
  33. Niemistö, Elina: Uuden vaihtoehdon Saarakkala tukee Niinistöä jatkokaudelle 8.8.2017. Yleisradio. Viitattu 9.8.2017.
  34. Tikka, Juha-Pekka: Sinisten kansanedustajia Sauli Niinistön tueksi 5.9.2017. Verkkouutiset. Viitattu 6.9.2017.
  35. Tikka, Juha-Pekka: Sinisten ryhmäjohtaja allekirjoitti Sauli Niinistön kannattajakortin - ”ei kannanotto” 6.9.2017. Verkkouutiset. Viitattu 6.9.2017.
  36. Sauli Niinistön kannattajakortteja kerätty yli 150 000 Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2017.
  37. Hiiro, Jukka; Teittinen, Paavo: Presidentti Niinistö ja Jenni Haukio saavat lapsen – ”Lasta on useiden vuosien ajan odotettu” Helsingin Sanomat. 9.10.2017. Viitattu 9.10.2017.
  38. Kallioniemi, Eija: Timo Soini: En lähde enää presidenttiehdokkaaksi Apu.fi. 27.11.2014. Viitattu 12.1.2016.
  39. Timo Soini ei lähde presidenttiehdokkaaksi Iltalehti. 14.4.2016. Viitattu 15.4.2016.
  40. Salonen, Juha: Yllätysnimi pyrkii persujen presidenttiehdokkaaksi – "Tämä tuli vähän puun takaa" 4.5.2016. Vantaan Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  41. Hietanen, Risto: Valtuutettu Juha Malmi erosi perussuomalaisista 13.6.2017. Helsingin Uutiset. Viitattu 7.7.2017.
  42. Schauman, Satu: Hänestäkö PS:n presidenttiehdokas? "En missään nimessä sulje pois" 24.6.2016. Verkkouutiset. Viitattu 31.5.2017.
  43. Hartikainen, Jarno: Jussi Halla-aho HS:lle: Lähden todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi 30.12.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  44. Demokraatti: Puhemies Lohela ei pyri PS:n presidenttiehdokkaaksi 11.5.2017. Iltalehti. Viitattu 11.5.2017.
  45. Eerola, Juho: Teuvo presidentiksi WordPress. 30.12.2016. Viitattu 7.7.2017.
  46. Mattila, Sanni: PS:n Teuvo Hakkarainen itsevarmana: "Otan puolueen toisen varapuheenjohtajan paikan" 10.6.2017. Iltalehti. Viitattu 7.7.2017.
  47. Perussuomalaisten Sampo Terho ilmoittautui puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  48. MTV Uutisextra tänään: Puolustusministeri Niinistö harkitsee presidenttiehdokkuutta mtv.fi. Viitattu 7.11.2016.
  49. Jussi Niinistö ei ole mukana perussuomalaisten puheenjohtajakisassa Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  50. Rajala, Ossi: Monella puolueella presidenttiehdokas selvillä 29.5.2017. Hämeenlinna: Hämeen Sanomat. Viitattu 30.5.2017.
  51. Mattila, Sanni: Perussuomalaiset lykkäsi päätöksen presidenttikisasta puoluevaltuuston päätettäväksi - äänestys ohi 11.6.2017. Iltalehti. Viitattu 11.6.2017.
  52. Halla-aho: Loikkauksessa on suurta historiallista ironiaa – kuittaili Soinille 13.6.2017. MTV. Viitattu 15.6.2017.
  53. a b Summanen, Kasperi: Tom Packalén ei myönnä olevansa perussuomalaisten kyselyn suosikki presidenttiehdokkaaksi 21.7.2017. Verkkouutiset. Viitattu 21.7.2017.
  54. Mäki-Lohiluoma, Juho: PerusÄijät pyytää Laura Huhtasaarta perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi 20.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 1.6.2017.
  55. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari harkitsee presidenttiehdokkuutta Yle.
  56. Virkkunen, Jussi: Perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi esitetään Laura Huhtasaarta 4.8.2017. Yleisradio. Viitattu 5.8.2017.
  57. Jarno Virtanen & Hannu Tikkala: Laura Huhtasaari valittiin perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 23.9.2017. Viitattu 23.9.2017.
  58. Lehtinen, Tapio: Torvalds valmis RKP:n ehdokkaaksi presidenttikilpaan: "Jos parempaa ehdokasta ei löydy" 22.2.2017. Pohjalainen. Viitattu 29.5.2017.
  59. a b Mäki-Lohiluoma, Juho: Nils Torvalds asettuu ehdolle RKP:n presidenttiehdokkaaksi 6.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 29.5.2017.
  60. Kurki-Suonio, Ossi: Voisiko KD tukea Sauli Niinistöä presidentiksi? Sari Essayah väisti kysymyksen 30.5.2017. Uusi Suomi. Viitattu 6.6.2017.
  61. RKP:n presidenttiehdokkaaksi valittiin europarlamentaarikko Nils Torvalds Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 11.6.2017.
  62. Lehtonen, Marko-Oskari: Antti Rinne ei lähde presidenttiehdokkaaksi 15.4.2016. Iltalehti. Viitattu 5.6.2017.
  63. Demarin ex-vetäjä: Heinäluoma tähtää presidentiksi Ilta-Sanomat. 8.3.2013. Viitattu 1.9.2013.
  64. Tasavallan presidentti Heinäluoma Seura. 28.3.2013. Viitattu 12.1.2016.
  65. Eero Heinäluoma Radio Deissä: ”Presidentinvaali on tehtävä josta ei voi kieltäytyä” Seurakuntalainen. 5.12.2014. Viitattu 2.4.2015.
  66. a b SDP:n Eero Heinäluoma ei pyri presidentiksi – ehdottaa Urpilaista Yle Uutiset. 20.6.2016. Viitattu 20.6.2016.
  67. Demarinuorten puheenjohtaja Näkkäläjärvi: Urpilainen SDP:n presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 30.5.2016. Viitattu 30.5.2016.
  68. Demokraatti: Jutta Urpilainen ei lähde Sdp:n presidenttiehdokkaaksi Ilta-Sanomat. 23.2.2017. Viitattu 23.2.2017.
  69. Blencowe, Annette: Heinäluoma ei lähde SDP:n presidenttiehdokkaaksi – "Sosialidemokraattien sukset sojottavat kovin moniin eri suuntiin" 5.6.2017. Yleisradio. Viitattu 5.6.2017.
  70. Erkki Liikanen haluaa jatkaa Suomen Pankissa Iltasanomat.fi. 7.3.2009. Viitattu 7.4.2015.
  71. Erkki Liikanen yhteiskuntasopimuksesta käytävistä neuvotteluista: ”Nyt tarvitaan tekoja!” 23.2.2016. Yle. Viitattu 22.2.2016.
  72. Tuomioja ei lähde ikinä presidenttiehdokkaaksi Taloussanomat. 25.5.2008. Viitattu 7.4.2015.
  73. Sdp:n presidenttipakka sekaisin – Tuomioja tukisi Sauli Niinistöä, Jaakonsaari Pekka Haavistoa tai demarinuorten Mikkel Näkkäläjärveä Helsingin Sanomat. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  74. SDP:n presidenttipakka sekaisin Helsingin Sanomat. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  75. Sdp:n presidenttipakka sekaisin – Tuomioja tukisi Sauli Niinistöä, Jaakonsaari Pekka Haavistoa tai demarinuorten Mikkel Näkkäläjärveä Helsingin Sanomat. 5.6.2017. Viitattu 5.6.2017.
  76. ”Tarja Halosen kampanja on jatkunut jo pitkään” - Politiikan veteraani ennakoi jättiyllätystä ehdokasasetelmiin 29.4.2017. Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2017.
  77. SDP asettaa oman ehdokkaan presidentinvaaleihin - - Rinne odottaa ehdokkuudesta kiinnostuneita 8.6.2017. Iltalehti. Viitattu 8.6.2017.
  78. Sdp laittaa päälle tehohaun presidenttikisaan – Tuula Haatainen ja Maarit Feldt-Ranta harkitsevat 8.6.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.6.2017.
  79. Se on Tuula Haatainen! – SDP:n presidenttiehdokas ratkesi jäsenäänestyksen perusteella Demokraatti.fi. Viitattu 2.9.2017.
  80. Uuden vaihtoehdon lähtö presidentinvaaleihin on vielä auki – Vaatimus kerätä 20 000 kannattajakorttia voi nostaa kynnystä Ilta-Sanomat. 16.7.2017. Viitattu 7.8.2017.
  81. Rautanen, Sari: Sinisten ensimmäisestä puoluekokouksesta Tampereella ei odoteta spektaakkelia: "Jos paikalle tulee sen verran ihmisiä, että saamme järjestäydyttyä, se on jo hyvä" 16.10.2017. Aamulehti. Viitattu 16.10.2017.
  82. Pihlajasaari, Jouni: Presidenttiehdokkuus kiinnostaa Kyllöstä 1.5.2016. Pohjalainen. Viitattu 5.6.2017.
  83. Arhinmäki harkitsee presidenttiehdokkuutta – jos pyydetään 10.6.2016. MTV. Viitattu 31.5.2017.
  84. Li Andersson haluaa Suomeen vihervasemmistolaisen hallituksen 6.6.2016. Turun Sanomat. Viitattu 5.6.2017.
  85. Herttuainen, Auli: Uudenmaan Vasemmistoliitto: Paavo Arhinmäki presidenttiehdokkaaksi 17.1.2017. Uudenmaan Vasemmistoliitto. Viitattu 30.5.2017.
  86. Merja Kyllönen pohti presidenttiehdokkuutta puoli vuotta: Olen käytettävissä Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  87. a b Vasemmistoliitto valitsee puolueelle presidenttiehdokkaan – Merja Kyllönen vahvoilla 18.3.2017. Keskisuomalainen. Viitattu 30.5.2017.
  88. a b Kyllönen presidenttiehdokkaaksi: "Paha voittaa, jos hyvät eivät tee mitään" 18.3.2017. Iltalehti. Viitattu 30.5.2017.
  89. Niilola, Merja: Paavo Arhinmäelle koetetaan raivata tilaa presidentinvaaleihin 16.3.2017. Yleisradio. Viitattu 31.5.2017.
  90. a b Koivisto, Matti: Europarlamentaarikko Merja Kyllönen valittiin vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi 18.3.2017. Yleisradio. Viitattu 6.8.2017.
  91. Vihreille presidenttiehdokas vielä tänä vuonna Yle Uutiset. 21.5.2016. Viitattu 21.5.2016.
  92. Pekka Haavisto lähtee presidenttikilpaan – "Suomen turvallisuudesta tärkeä keskustella" Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  93. a b Tolkki, Kristiina: Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto: Emme tarvitse uusia viholliskuvia 12.2.2017. Yleisradio. Viitattu 6.8.2017.
  94. Arto Luukkanen: Dosentti, jakso 67 (Dosentti haastattelee seuraavan vuoden aikana systemaattisesti kaikkia vuonna 2018 käytävien presidentivaalien ehdokkaita. Sarjan aloittaa Unitas-kansanliikkeen ehdokas Petri Hirvimäki. Miksi hän haluaa presidentiksi?) AlfaTV. 28.11.2016. Viitattu 9.1.2017.
  95. Vaasan Suomi ensin -mielenosoituksessa kymmeniä osallistujia Pohjalainen.fi. 12.01.2017. Viitattu 24.1.2017.
  96. Korkki, Jari: Väyrynen harkitsee sittenkin presidenttiehdokkuutta Yle Uutiset. 21.6.2017. Yleisradio. Viitattu 21.6.2017.
  97. Paavo Väyrynen lähtee presidenttikisaan – tarvitsee 20 000 kannattajakorttia Verkkouutiset. Viitattu 15.7.2017.
  98. Olli Waris: Haavisto piikitteli Niinistöä Kekkos-vertauksella: "Miten presidentti voidaan valita ilman vaalikampanjaa?" Iltalehti.fi. 20.9.2017. Viitattu 23.9.2017.
  99. Koivisto, Matti: RKP:n presidenttiehdokkaaksi valittiin europarlamentaarikko Nils Torvalds 11.6.2017. Yleisradio. Viitattu 6.8.2017.
  100. a b Korkki, Jari: Matti Vanhanen presidenttiehdokkaaksi 12.6.2016. Yleisradio. Viitattu 6.8.2017.