Krimin kriisi 2014

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Krimin alueen kriisistä seurauksena Ukrainan vallankumoukselle 2014. Itä-Ukrainan sota käsittelee Krimin kriisin leviämisen seurauksia Itä-Ukrainaan.
Krimin kriisi
Osa Ukrainan vallankumousta 2014
  Krim ja Sevastopol  Ukraina   Venäjä
  Krim ja Sevastopol
  Ukraina
   Venäjä
Päivämäärä:

23. helmikuuta 2014 – 19. maaliskuuta 2014
Kansainvälisen oikeuden kannalta kriisi ei ole ohi, sillä Venäjän miehitys Ukrainaan laillisesti kuuluvalla alueella jatkuu.

Paikka:

Krim, Ukraina

Casus belli:

Ukrainan vallankumous

Lopputulos:

Krimin liittäminen osaksi Venäjää (de facto, tekninen lopputulos)
Juridisesti kriisi ei ole ohi, sillä Venäjän oikeutta Krimiin ei ole kansainvälisesti tunnustettu, vaan Venäjä miehittää de jure laittomasti Ukrainalle kuuluvaa Krimin aluetta.

Aluemuutokset:

Krim osaksi Venäjää

Vaikutukset:
  • Venäjän interventio Krimille
  • Ukraina asetti liikekannallepanon
  • Krimin kansanäänestys
  • Krimin liittäminen Venäjään
  • Itä-Ukrainan sota
  • Yhdysvaltain ja EU:n talouspakotteet Venäjälle
  • Krimin talouden alamäki
  • Tataarien aseman huononeminen
Osapuolet

Krimin tasavalta Krim

  • Krimin tasavalta Krimin hallitus
  • Krimin tasavalta Krimin itsepuolustusjoukot
  • Berkutista eronneita poliiseja

Venäläismyönteiset:

  • Venäjämieliset militantit
  • Venäjän yhtenäisyyspuolue
  • Yön Sudet
  • Flag of Kuban People's Republic.svg Kubanin kasakat

Valtiot:
Venäjän lippu Venäjä

Muut:

Ukraina Ukraina

Poliittiset puolueet:

Muut:

  • Flag of the Crimean Tatar people.svg Mejlis (Krimin tataarit)
  • hallituksen tukijoita (mm. Oikea sektori)
Komentajat

Venäjä:

Tappiot

Loukkaantunut: useita

Kuollut:

  • 1 upseeri
  • 1 varusmies
  • 1 siviili

4–5 siviiliä kuollut

Krimin niemimaa.
Venäjänkieliset asukkaat Ukrainassa (2001).
Tunnuksettomia Venäjän sotilaita, "pieniä vihreitä miehiä", Krimillä 28. helmikuuta 2014.

Krimin kriisi oli yhteenotto, jossa Venäjä irrotti Krimin niemimaan Ukrainasta ja liitti sen itseensä. Toimi oli Venäjän vastaveto Ukrainan vallankumoukseen. Samana keväänä yhteenotto laajeni Itä-Ukrainaan ja johti Itä-Ukrainan sotaan. Länsimaat tuomitsivat Venäjän toimet Krimillä, ja asettivat maalle talouspakotteita.

Tapahtumien eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainassa tapahtui 22. helmikuuta 2014 vallankumous. Uusi parlamentti yritti kumota venäjän kielen alueellisen aseman[1][2]. Tämä herätti Krimin enemmistökansassa venäläisissä raivoa[3]. Toisaalta Venäjän hallitus päätti seuraavana päivänä miehittää Krimin[4]. Krimin pääkaupungissa Sevastopolissa oli sekä uutta hallitusta tukeva että vastustava mielenosoitus 23. helmikuuta 2014. Hallitusta vastaan protestoivat venäläismieliset vaativat Venäjää suojelemaan Krimin venäjänkielisiä uusilta vallanpitäjiltä. Kummankin osapuolen protestit jatkuivat seuraavina päivinä. Hallitusta vastaan protestoineissa oli muun muassa Putinia tukenut moottoripyöräjengi Yön sudet[5][6] ja muita Venäjältä tulleita kansallismielisiä. Pian venäläismieliset vaativat Krimin itsenäisyyttä. Venäjä jakoi Krimin venäläisille passeja[7]. 26. helmikuuta Krimin pääkaupungissa Simferopolissa puhkesi yhteenottoja venäläis- ja ukrainalaismielisten välillä. Aseistautuneet miehet valtasivat yöllä Krimin alueparlamentin[8][9]. Näiden mukana oli Itä-Ukrainasta myöhemmin tunnettu venäläinen tedustelupalvelu-upseeri ja nationalisti Igor Girkin[10]. 27. helmikuuta venäläiset miehittivät Sevastopolin lentokentän avoimesti ja Simferopoliin ilmestyi äkkiä tunnuksettomia sotilaita, "pieniä vihreitä miehiä", jotka olivat Venäjän erikoisjoukkoja. Krimin johto pyysi 1. maaliskuuta Venäjältä apua[11][12], ja Venäjän parlamentti antoi Putinille tämän pyynnöstä käyttää Ukrainassa olevia venäjän asevoimia[13]. Venäjän joukot valtasivat käytännössä taisteluitta viikon sisään Krimin tärkeimmät hallintorakennukset ja armeijan tukikohtia[14]. Krimillä olevista Ukrainan vähäisistä, huonosti varustetuista asejoukoista ei olisi ollut vastusta Venäjän armeijalle[15]. Ukraina ei halunnut taistella Krimistä, koska halusi välttää yhteenottoa Venäjän kanssa, sillä Venäjä valmistautui laajamittaiseen tunkeutumiseen manner-Ukrainaan, mikäli Ukraina vastustaisi Krimin miehitystä.[16]

Ukrainalaiset vetäytyivät Krimiltä pääosin taisteluitta maalis-huhtikuussa 2014[17]. Krimin kasarmien valtaus jatkui seuraavina viikkoina, ja Ukraina vetäytyi Krimiltä.

Venäläissotilaiden miehittämä, siten päätösvallaton Krimin alueparlamentti päätti ja Krimin uusi venäläismielinen hallinto järjesti 16. maaliskuuta laittoman[18][19] ja luotettavuudeltaan kyseenalaisen[19] kansanäänestyksen, jonka mukaan 96,6 % äänioikeutensa käyttäneistä krimiläisistä äänesti Venäjään liittymisen puolesta. Äänestysprosentti oli Venäjän alueelle nimittämän hallinnon äänestyskomission mukaan 83,1 %.[20] Tämän myötä Venäjä liitti Krimin itseensä. Putin kiitti Venäjän armeijaa.

Venäjä teki niin, koska katsoi Krimin ja sen Sevastopolin laivastotukikohdan kuuluvan itselleen historiallisista syistä[21].[22]. Venäjä halusi puolustaa Krimin venäläisiä Ukrainan kansalliskiihkoa vastaan. Venäjä haluaisi vastata Ukrainan lännettämiseen vallankumouksella[23], venäläisvastaisen hallituksen nousuun ja Naton laajenemiseen[24], ja näyttää olevansa suurvalta.

Ukraina, länsimaat ja YK:n yleiskokouksen enemmistö tuomitsivat sekä kansanäänestyksen että liitoksen laittomina.[25][26] Kriisin takia Venäjän ja länsivaltojen välit menivät huonoimmiksi sitten kylmän sodan.[27][28]. Länsi asetti Venäjälle Krimin takia talouspakotteet. Venäläismieliset kapinalliset ja Venäjältä lähetetyt tunnuksettomat sotilaat aloittivat välittömästi Krimin kriisiä seuranneen Itä-Ukrainan kriisin.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krimillä asuu 2,3 miljoonaa ja Krimin autonomisessa tasavallassa 1,9 miljoonaa asukasta. Suurin kaupunki on Sevastopol.

Koko Ukrainassa suurin osa kansasta puhuu sekä ukrainaa että venäjää. Kotikieleksi ilmoittaa ukrainan 40 %. Etnisesti ukrainalaisena itseään pitää 64 % ja venäläisenä 34 %. Lisäksi alueella asuu muita pienempiä ryhmiä (muun muassa tataareja).[29]

Krimin niemimaan asukkaat 2001 väestönlaskennassa.

Vuonna 2001 pidetyssä väestölaskennassa etnisesti venäläiseksi laskettiin 58 % koko Krimin kahden miljoonan asukkaasta. Sevastopolissa kaupungin 340 000 asukkaasta etnisesti venäläisiä on 70 %, ukrainalaisia 24 % ja tataareja 12 %. [30]

Vladimir Putinin entinen taloudellinen pääneuvonantaja vuosilta 2000–2005, Andrei Illarionov, kertoi syyskuussa 2014, että Ukrainan sotaa suunniteltiin 11 vuotta Venäjän kenraalikunnan keskuudessa.[31] Myöhemmin venäläinen Novaja gazeta ilmoitti helmikuussa 2015 saaneensa haltuunsa asiakirjan, jonka mukaan Venäjällä oli valmis suunnitelma Krimin ja Itä-Ukrainan haltuunotosta jo aiemman presidentin Viktor Janukovytšin aikana. Siinä esitetään, että venäjämielinen Janukovytš oli jo menettänyt otettaan. Asiakirjassa esitellään askel askeleelta etenevä suunnitelma Krimin niemimaan ja Ukrainan itäosan haltuunotosta sekä Venäjä-myönteisen hengen luomisesta, joka vastasi pitkälti sittemmin nähtyä toimintaa. Asiakirja toimitettiin Putinille helmikuun alussa 2014, ja Janukovytš syrjäytettiin vallasta helmikuun lopussa.[32]

Kriisin alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläismielinen protesti Krimillä helmikuussa 2014.

Ukrainassa alkoi marraskuussa 2013 euromyönteinen protestointi maan venäläismyönteistä hallitusta vastaan.

Tammikuussa 2014 Sevastopoliin perustettiin venäläismieliset paikalliset "itsepuolustusjoukot"[33].

Krimin parlamentti kokoontui ylimääräiseen kokoukseen 21. helmikuuta, tataarijohtaja Mustafa Dzhemilevin mukaan kutsumaan Venäjän joukot Krimille. Kun euromyönteiset kaatoivat presidentti Janukovitsin Ukrainan vallankumouksessa 22. helmikuuta, Venäjän johto keskusteli asiasta seuraavana yönä pitkään, jonka päätteeksi presidentti Putin sanoi, että Krim on otettava meille. Seuraavina päivinä Krimin Ukrainaa ja Venäjää tukevat mielenosottajat tappelivat keskenään.[34]

Yön sudet organisoivat venäläismielisten itsepuolustusjoukkoja. Venäjän armeijan sotilassaattue näkyi Krimillä 23. helmikuuta.[35]

24. helmikuuta muun muassa uuskasakat vaativat protestissaan venäjän kansalaisen valitsemista Sevastopolin kaupunginjohtajaksi. 25. helmikuuta mielenosoittajat saartoivat Krimin parlamentin, ja samana päivänä venäjän kansalainen Alexei Tsaly valittiin Sevastopolin pormestariksi.[36]

26. helmikuuta venäläismieliset protestoijat ja tataarimielenosoittajat heittelivät kivillä ja pulloilla toisiaan.[37] Venäjän joukot perustivat tuona päivänä tarkastuspisteen Sevastopolin ja Simferopolin väliselle valtatielle.lähde?

Venäjän tunnistamattomiksi naamioituneet erikoisjoukot valtasivat Simferopolissa 27. helmikuuta paikallisen parlamentin ja hallituksen.[38][39] Venäjää puhuneet valtaajat ampuivat aluksi rakennuksen sisään ja vallattuaan sen nostivat Venäjän lipun rakennuksen salkoon.[40]

Osaksi syynä mielenosoituksiin oli Ukrainan parlamentin säätämä laki ukrainan kielen muuttamisesta maan ainoaksi viralliseksi kieleksi.[41][42] Tämän lain voimaan tulo kuitenkin torjuttiin, kun Ukrainan virkaatekevä presidentti Turtšynov käytti veto-oikeuttaan, eikä vahvistanut lakia.[43][44]

28. helmikuuta Venäjän armeija marssi Simferopolin lentokentälle ja Putinia tukeva moottoripyöräkerho Yön sudet aukaisi tiet sinne.[45]

Venäjän interventio Krimille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnuksettomat aseistautuneet sotilaat – joiden presidentti Vladimir Putin myöhemmin myönsi olleen venäläissotilaita[46] – tukenaan panssaroituja ajoneuvoja ottivat Simferopolin ja Sevastopolin Belbekin lentoaseman haltuunsa 28. helmikuuta. Samana päivänä Ukrainan yli johto sai viestin Venäjältä, jonka mukaan Ukrainan on annettava Krimin niemimaa Venäjälle ilman vastarintaa, jotta verenvuodatukselta ja koko Ukrainan valtaukselta vältyttäisiin.[47] Myöhemmin samana päivänä joukot vetäytyivät lentokentiltä, mutta Belbekin lentoasemalta vallattiin yksittäinen kiitotie ja lentoliikenne keskeytyi kyseisellä kentällä. Ukraina syytti valtauksista Venäjää.[48] Venäjä kiisti rikkoneensa Ukrainan kanssa solmimiaan sopimuksia, jotka koskevat Venäjän laivaston läsnäoloa Krimillä. Se torjui Ukrainan neuvottelupyynnön pitäen Krimin tapahtumia seurauksina maan sisäisille tapahtumille.[49]

Krimin autonomisen tasavallan vasta nimitetty pääministeri Sergei Aksjonov ilmoitti ottaneensa alueen kaikki asevoimat komentoonsa. Pääministeri pyysi Venäjältä tukea Krimin konfliktin rauhoittamiseksi, mihin Venäjä on vastannut myöntävästi. Ukrainan hallitus ei ole tunnustanut Aksjonovin asemaa.[50] Aksjonov edustaa pientä Venäjälle myötämielistä puoluetta, joka sai neljä prosenttia äänistä edellisissä aluevaaleissa.[51][52]

Venäjän presidentti Vladimir Putin pyysi maansa parlamentin, liittokokouksen ylähuoneelta eli federaationeuvostolta luvan aseelliseen voimankäyttöön Krimillä. Federaationeuvosto puolestaan pyysi presidentti Putinia vakauttamaan Krimin tilanteen keinolla millä hyvänsä. Se hyväksyi Putinin pyynnön.[53] Federaationeuvostossa käydyissä keskusteluissa esitettiin lopunajan seurauksia, jos Venäjä epäonnistuisi ”fasistisen uhan” leviämisessä rajoillaan sekä syytettiin länsimaiden johtajia Ukrainan tilanteen lietsomisessa.[54] Harkovassa ja Donetskissa oli yhteenottoja venäläisaktivistien ja nykyhallinnon välillä ja useita ihmisiä on loukkaantunut.[53] Venäläisjoukkojen määrän arvioitiin kasvatetun 15 000 sotilaaseen maaliskuun alkuun mennessä.[55]

Ukrainan toimea hoitava presidentti Oleksandr Turtšynov ilmoitti saman päivän illalla Ukrainan armeijan olevan valmiustilassa. Seuraavana aamuna 2. maaliskuuta Ukraina määräsi sotilasjoukkojen liikekannallepanon.[56] Pääministeri Arsen Avakov on lausunut sotilaallisen yhteenoton johtavan sotaan ja kaikkien suhteiden katkeamiseen Moskovaan.[53] Myöhemmin sunnuntaina pääministeri syytti Venäjää sodan julistamisesta Ukrainalle.[57]

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto käsitteli Krimin kriisiä. Kokous päättyi ilman päätöslauselmaa. Venäjällä on veto-oikeus turvallisuusneuvostossa.[58] Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Kanada ilmoittivat peruneensa osallistumisen G8-maiden Sotšissa Venäjällä toukokuussa pidettävän kokouksen valmisteluihin toistaiseksi.[55] Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry uhkasi Venäjää G8-jäsenyyden menettämisellä.[59] Nato piti Venäjän toimia koko Euroopan rauhan uhkana.[60] Turvallisuusneuvosto kokoontui hätäkokoukseen myös juuri ennen Krimin kansanäänestystä, jossa oli tarkoitus saada äänestyksen merkityksettömäksi toteava päätöslauselma. Venäjä esti päätöslauselman veto-oikeudellaan. Kiina jätti länsimaiden toiveiden mukaisesti äänestämättä.[61]

Venäjän media uutisoi Ukrainan tapahtumista propagandamaisen yksipuolisesti.[62] Venäläisissä pääviestimissä käytettiin tyypillisiä sotapropagandan keinoja. Totalitaarin viestinnän turvaamiseksi esimerkiksi Krimillä katkaistiin kolmen ukrainalaisen televisiokanavan lähetykset maaliskuun alkupäivinä. Tilalla lähetettiin venäläisiä televisiokanavia. Krimin aluehallinto pyrki muutenkin vaientamaan kriittisiä puheenvuoroja. Esimerkiksi poliisi ei suojellut toimittajia, jolloin aseistetut ryhmät pääsivät uhkailemaan, keskeyttämään toimittajien työn ja takavarikoimaan toimittajien työkaluja. Vastaavasti Ukrainassa Venäjän television lähetykset katkaistiin.[63][64]

Maaliskuun 3. päivänä Ukraina kertoi, että Venäjän Mustanmeren laivasto tekisi hyökkäyksen Krimin joukkoja kohtaan mikäli nämä eivät antaudu. Mustanmeren laivasto ja myöhemmin myös Venäjän puolustusministeriö kiisti väitteen. Ukrainan rajaviranomaiset kertoivat Venäjän tuoneen lisäjoukkoja Krimille. Venäjän joukot valtasivat lauttasataman Kertšin kaupungissa ja sieltä oli pääministeri Dimitri Medvedevin mukaan tarkoitus rakentaa silta Venäjän puolelta Ukrainaan 2010 tehdyn sopimuksen mahdollistamana. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijoita saapui Ukrainaan. YK:n oli tarkoitus pitää uusi hätäkokous vielä samana iltana Venäjän pyynnöstä.[65]

Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi 4. maaliskuuta ensimmäistä kertaa Krimin tapahtumia konfliktin puhjettua. Putin sanoi ettei Venäjällä ole intresseissä sotilaalliseen voimankäyttöön Krimillä, mutta piti sitä viimeisenä vaihtoehtona eikä sen liittäminen Venäjään ole suunnitelmissa. Hän tuolloin vielä kiisti, että venäläisjoukot olisivat vallanneet Krimin vaan kyseessä olisi paikalliset ”itsepuolustusjoukot”. Samaan aikaan Venäjä nosti omien sotilaskohteiden valmiutta. Putin luonnehti Ukrainan vallankumousta perustuslain vastaiseksi ja piti Viktor Janukovitšia edelleen maan virallisena, mutta asemansa menettäneenä presidenttinä. Putin lupasi taloudellista tukea Krimille.[66]

Aseistautunut joukko pidätti YK:n lähettilään lyhyeksi ajaksi Simferopolissa Krimillä.[67] Venäläissotilaat estivät Etyjin tarkkailijoiden pääsyn Krimin tarkastuspisteellä.[68] Venäjä ei ole myöntänyt sotilaidensa estäneensä tarkkailijoita. Myöhemmin presidentti Putin ja Etyjin sveitsiläisedustajat pääsivät kuitenkin sopuun, että tarkkailijoita voidaan päästää Ukrainaan.[69]

Krimin alueparlamentti hyväksyi yksipuolisen päätöksen, että Venäjän joukot ovat ainoa hyväksytty aseellinen voima Krimillä. Seurauksena ukrainalaisia joukkoja kohdellaan miehittäjinä.[70]

10. maaliskuuta Krimin pääministeri Sergei Aksjonov kertoi niemimaan perustaneen oman armeijan, joka liitetään mahdollisesti Venäjän armeijaan jos tulevassa kansanäänestyksessä krimiläiset päättävät liittyä Venäjään. Ukrainan pääministeri Jatsenjuk vei konfliktin käsiteltäväksi YK:n turvallisuusneuvostoon.[71] Venäjä lupasi Krimille 40 miljardin ruplan (790 miljoonaa euroa) suuruisen yritystuen.[72]

15. maaliskuuta Ukrainan rajaviranomaiset ilmoittivat venäläisten maahanlaskujoukkojen tunkeutuneen pitkälle Arabatinkynnäälle sekä tuoneen joukkoja jo Strelkovojen (Strilkoven) kylän lähistölle, eli kynnään pohjoisosiin Ukrainan Hersonin alueen puolelle (45.898°N, 34.886°E ).[73]

Toimien perustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän presidentti Vladimir Putin katsoi, että Krimin johdon tarkoituksena on toimillaan suojella alueen väestön etuja.[74] Alueella vierailleen Etyjin vähemmistövaltuutetun, Astrid Thorsin, mukaan Etyjin valtuuskunta ei löytänyt todisteita venäläisväestöön kohdistuvasta väkivallasta tai heidän oikeuksiensa loukkaamisesta. Sen sijaan Thors katsoi, että uhka kohdistui tosiasiallisesti ja erityisesti ukrainalaisiin ja Krimin tataareihin.[75]

Putinin puhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti 18. maaliskuuta puheen Krimin kansanäänestyksen jälkeen Kremlissä valtiollisen duuman jäsenille, liittoneuvoston jäsenille, Venäjän alueiden johtajille ja kansalaisyhteiskunnan edustajille.[76]

Suomalaisasiantuntijat luonnehtivat puhetta uhmakkaaksi, kansallismieliseksi ja vailla sovintoa olevaksi. Lisäksi puheessa haikailtiin Neuvosto-imperiumin aikakauteen.[77][78]

Puheessaan Putin kertoi äänestyksen tapahtuneen täydessä sopusoinnussa demokratian menettelytapojen kansainvälisen oikeuden normien kanssa ja piti tulosta täydellisen vakuuttavana. Putinin mukaan krimiläisistä äänioikeutetuista yli 96 prosenttia äänesti liittymisestä Venäjään. Hän mainitsi Vladimir Suuren ottaneen kristillisen kasteen Krimillä ja Krimin liittämisestä vuonna 1783 osaksi Venäjää. Puhuja mainitsi tataarien kokemat julmuudet muiden neuvostokansojen ohella. Putin sanoi Venäjän suhtautuvan kunnioittaen jokaiseen kansallisuuteen ja ehdotti venäjää, ukrainaa ja krimintataaria alueen virallisiksi kieliksi. Hän mainitsi Nikita Hruštšovin päätöksen liittää Krim ja liittokaupunki Sevastopol Ukrainaan ja korosti ettei krimiläisiltä itseltään kysytty liittämisestä. Putin näki Neuvostoliiton äkillisen hajoamisen, kansojen hajaantumisen ja dramaattisten seurausten myötä Krimin tulleen ryöstetyksi Venäjältä ja Venäjän olleen voimaton puolustamaan etujaan Krimin suhteen. Putin sanoi puheessaan 2000-luvun alkupuolella Ukrainan presidentti Leonid Kutšman vaatineen edistämään rajanvetoprosessia, Venäjä oli Putinin mukaan ikään kuin tunnustanut Krimin osaksi Ukrainaa, mutta neuvotteluja tarkemmasta rajanvedosta ei käyty. Hyvien suhteiden vuoksi Venäjä tuli Putinin mukaan vastaan myös monimutkaiseksi luonehditun Asovanmeren ja Kertšinlahden vesialueiden osalta.[76]

Puheessa Putin esitti Ukrainan kehittyneen 20 vuoden ajan alueen venäläisille haitalliseksi riistämällä historiallisen muistin, jopa äidinkielen ja alistaneen pakkoassimiloinnin kohteeksi. Hän ymmärsi ukrainalaisten kyllästyneen maan huonoihin johtajiin ja Maidanin mielenosoittajien rauhanmielistä vastustusta korruptiota, tehotonta valtionhallintoa ja köyhyyttä vastaan. Hän kuitenkin tulkitsi vallankumouksen myötä valtaan nousseiden olevan nationalisteja, uusnatseja, venäläisten vihaajia, antisemiitejä ja Stepan Banderan aatteellisiä perillisiä, jotka olivat valmiita terroriin, murhiin ja omaisuuden tuhoamiseen. Putin suomi Ukrainan uuden hallituksen päätöstä virallistaa ukrainan kieli ainoaksi viralliseksi kieleksi ja venäjänkielisten uuden hallinnonvastustajien vainoamista. Presidentin mukaan Venäjän oli pakko vastata krimiläisten hätään ja avunpyyntöön. Hän ihmetteli puheessaan länsieurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten kollegoiden syytöksiä kansainvälisten oikeuksien rikkomisesta Krimillä ja väitti venäläisjoukkojen olleen jo etukäteen alueella sopimusten mukaisesti. Hän huomautti krimiläisten vedonneen YK:n peruskirjan mukaisesti itsemääräämisoikeuteensa, kuten Ukrainakin teki aikanaan erotessaan Venäjästä. Lisäksi Putin mainitsi Kosovon itsenäistymisen olleen länsimaiden hyväksymä ja länsimaiden toimivan kaksoisstandardein. Hän kiitti krimiläisiä itsepuolustusjoukkoja ja ukrainalaisia sotilaita siitä, ettei alueella ole tullut kuolonuhreja. Hän kiitti myös Intian hillittyä asennetta asiaan.[76]

Ukrainan kansaa Putin kiitti ja toivoi sen ymmärtävän, että Venäjä ei tuota vahinkoa tai loukkaa kansallistunnetta, sekä varoitti niitä, jotka pelottelevat Venäjällä. Ukrainalaisten hän katsoi olevan samaa kansaa venäläisten kanssa. Putin sanoi, että venäläisiä ja venäjänkielisiä maa tulee puolustamaan. Krimiä Putin piti puheessaan yhteisenä omaisuutena ja toivoi sen saavuttavan rauhan ja koki alueen tarvitsevan vakaan suvereniteetin. Putin sanoi, että tänään sellaisena suvereniteettina voi toimia ainoastaan Venäjä ja että Ukrainassa ei ole edelleenkään legitiimiä toimeenpanovaltaa, joten Putinin mukaan Ukrainassa ei ole ketään kenen kanssa Venäjä voisi keskustella. Ukrainan mahdollisen Nato-jäsenyyden Putin näki uhkaksi Etelä-Venäjälle. Hän näki kansanäänestyksen kysymysasettelussa Krimin ja Sevastopolin johdon ja lainsäädäntöelinten kansanedustajien asettuneen ryhmäkuntaisten ja poliittisten intressien yläpuolelle ja asettaneen toimintansa kulmakiveksi yksinomaan ihmisten todelliset edut. Muunlaisen äänestystuloksen hän näki johtavan vain väliaikaiseen johtoon. Putin esitti venäläisten näkemyksenä ne kyselytulokset, joiden mukaan 95 prosenttia kannattaa venäläisten puolustamista Krimillä, 86 prosenttia pitää Krimiä edelleen Venäjään kuuluvana ja 92 prosenttia haluaa Krimin liitettävän Venäjään.[79]

Krimin liittäminen Venäjään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanäänestyksen jälkeen 18. maaliskuuta presidentti Putin ja myöhemmin duuma hyväksyi päätöksen liittää Krim Venäjään.[80] Ukraina ja länsimaat tuomitsivat kansanäänestyksen laittomana ja Krimin liittämisen Venäjään.[25][26][20][81][82] 21. maaliskuuta Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi yksimielisesti Krimin liittämisen Venäjään.[83]

18. maaliskuuta varusmies kuoli ja kapteeni loukkaantui Simferopolissa olevaan tukikohtaan tehdyssä iskussa. Ukrainan pääministeri arvioi tilanteen muuttuneen ampumisen myötä poliittisesta sotilaalliseksi.[84] Samana päivänä löytyi kadonneen tataarin Reshat Ametovin ruumis, jossa oli väkivallanmerkkejä.[85] Seuraavana päivänä joihinkin ukrainalaistukikohtiin tunkeuduttiin. Valtaajia olivat venäläismieliset joukot ja naamioituneet venäläissotilaat. Ukrainan hallitus suunnittelee vetävänsä sotajoukot pois Krimiltä.[86]

Kriisin pitkittyessä Saksan liittokansleri Angela Merkel luonnehti, että jännitteet Venäjään ovat johtaneet siihen ettei G8-maita käytännössä enää ole. Ryhmään kuuluu nyt sen perustajajäsenet (G7-maat) Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ranska, Italia, Japani ja Kanada.[87] Yhdysvallat asetti lisäpakotteita merkittäville venäläisille talousvaikuttajille. Venäjä vastasi tähän vastapakotteilla. Pakotteet kohdistuivat vaikutusvaltaisimpiin republikaani- ja demokraattipoliitikkoihin.[88]

Kuukausi venäläisjoukkojen siirrosta Krimille Putin myönsi ensimmäistä kertaa näiden olleen venäläisiä eikä paikallisia itsepuolutusjoukkoja.[46][89] Hän vieraili 9. toukokuuta venäläisten juhlapäivänä voitonpäivänä Krimillä ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun alue oli liitetty Venäjään.[90]

Puheiden koveneminen heinäkuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan uusi presidentti Petro Porošenko on ollut yhteydessä presidentti Putiniin samalla kun Itä-Ukrainassa on menossa Ukrainan armeijan tykistöhyökkäys itäosien separatisteja vastaan. Venäjän ja Ukrainan sekä Ranskan ja Saksan ulkoministerit ovat päässeet neuvottelukosketukseen, mutta osapuolien johto ei tunnu olevan enää kenenkään hallinnassa.[91][92] Venäjä väittää Ukrainalaisten ampuneen rajan yli Venäjän puolelle.[93] Ukrainan uusi puolustusministeri Valeri Heletei ilmoitti Ukrainan valtaavan myös Krimin takaisin.[94]

Krimin kansanäänestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krimillä järjestettiin pikaisesti, 16. maaliskuuta kansanäänestykseksi kutsuttu tapahtumakenen mukaan?, josta raportoitujen tulosten mukaan 96,6 % kannatti Krimin liittymistä Venäjään. Äänestysprosentiksi kerrottiin 83,1 %.[20] Ukrainan alaisuudessa pysymistä kannattava tataariväestö boikotoi äänestystä, sillä äänestyksessä ei ollut heidän kantansa mukaista vaihtoehtoa. Tataarit muodostivat 12 prosenttia Krimin väestöstä.[95] Luvut eivät ole saaneet ulkopuolista vahvistustakenen mukaan?; hätäisesti järjestetyllä äänestyksellä ei ollut puolueettomia kansainvälisiä vaalitarkkailijoita.

Äänestyksen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestyksessä esitettiin kaksi vaihtoehtoa kansalaisille:

"Kannatan Krimin liittymistä Venäjään liittovaltion täysivaltaiseksi subjektiksi"

tai

"Kannatan Krimin tasavallan vuoden 1992 perustuslain saattamista uudelleen voimaan ja Krimin pysymistä osana Ukrainaa"

Jälkimmäinen vaihtoehto, jossa olisi palautettu vuoden 1992 perustuslaki Krimin alueelle, olisi tarkoittanut palaamista alueen erittäin laajaan autonomiaan osana Ukrainaa.[18] Politiikan asiantuntijat pitivät kumpaakin äänestysvaihtoehtoa päämäärältään samanlaisina eli liittymisenä Venäjään. Näin äänestäjille tarjottiin käytännössä lyhyt (ensimmäinen vaihtoehto) ja hieman pitempi tie (jälkimmäinen vaihtoehto) osaksi Venäjää, ei mahdollisuutta pitää Krim Ukrainan autonomisena osana.[96]

Reaktiot äänestykseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan nykyhallinto piti äänestystä laittomana.[97] Krimin parlamentti pyysi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä (ETYJ:tä) lähettämään vaalitarkkailijoita. ETYJ:n tiedottaja kertoi ettei Krim voinut pyytää vaalitarkkailijoita siltä, koska se ei ole valtio eikä järjestön jäsen.[72][71] ETYJ mukaan vaali oli laiton eikä se täten lähettänyt vaalitarkkailijoita Krimiin.[98] Britannian ulkoministeri William Haugue syytti Krimin äänestystä demokratian pilkkaamiseksi.[99] Pohjoismaat ja Baltia tuomitsivat Krimin kansanäänestyksen.[100] Ranska ei aikonut missään olosuhteissa tunnustaa Krimin kansanäänestyksen tulosta. Maan presidentin François Hollanden mukaan äänestys on selkeästi laiton.[101] Presidentti Sauli Niinistö ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (Utva) piti Krimin kansanäänestystä Ukrainan perustuslain vastaisena ja laittomana.[102] YK:n yleiskokous julisti Krimin kansanäänestyksen laittomaksi.[103]

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous tuomitsi kansanäänestyksen äänin 100 tuomitsemisen puolesta ja 11 vastustaen tätä. 58 valtiota jätti äänestämättä. Äänestetyssä päätöslausemassa todetaan ”[Krimin kansanäänestys] ei ole sitova eikä sen avulla Krimin autonomisen tasavallan tai Sevastopolin kaupungin asemaa voida muuttaa”.[25]

Krimin alueparlamentti hyväksyi 6. maaliskuuta yksimielisesti päätöksen liittymisestä Venäjään sekä antoi itsenäisyysjulistuksen 11. maaliskuuta[104] ja pyysi Venäjän presidenttiä käsittelemään pyynnön. 100-paikkainen alueparlamentti hyväksyi päätöksen äänin 78–0. Samalla kansanäänestystä asiasta aikaistettiin pidettäväksi 16. maaliskuuta. Lain taustamateriaaliin liitettiin selitys, jossa kansanäänestystä perustellaan Ukrainan helmikuisilla väkivaltaisuuksilla. Tekstissä todetaan, että Kiovassa vallan otti perustuslain vastaisella tavalla nationalistiset voimat, jotka rikkoivat kansalaisoikeuksia. Tästä on seurannut uhka kansalaisten oloille ja poliittiselle toiminnalle. Parlamentin mukaan ääriainekset ovat myös yrittäneet tunkeutua Krimin alueelle, lisätä jännitystä ja kaapata vallan laittomasti.[105] Krimin paikallishallitus päätti aluksi järjestää kansanäänestyksen alueen asemasta 25. toukokuuta, joka olisi ollut sama päivä kuin tuleva Ukrainan presidentin vaali.[106]

Äänestyksen kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola kommentoi vaaleja sanoin: "Tämä oli absurdi näytelmä, joka toteutettiin miehitysoloissa, joka oli laiton monella tavalla. Äänestystuloskin on sitä luokkaa, mitä Itä-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton maissa aikoinaan saatiin aikaan manipuloiduissa vaaleissa."[19]

Esimerkiksi Krimin tataareja edustavan Mejlisin verkkosivustolla kerrotaan ainoastaan 34,2 prosentin Krimin asukkaista osallistuneen ”niin sanottuun kansanäänestykseen”.[107] Osuus poikkeaa vahvasti venäläislähteiden uutisoimista luvusta. Ukrainan radiolle antamassaan haastattelussa Krimin tataarien parlamenttiedustaja Jemilev kertoo nyt julkaistun, ”valeäänestykseksi” luonnehtimansa äänestysprosentin pohjautuvan Krimin tataarien saamiin, Venäjän FSB:lle lähetettyihin tarkkoihin tietoihin, eikä ”propagandaan jota he lähettivät”. Krimin tataarien edustaja kritisoi myös äänestyksen toteutusta, sillä ”oli mahdollista äänestää ensin yhdessä kylässä, siten toisessa”.[108]

Venäläinen journalisti kertoi, että hänet oli päästetty äänestämään, vaikka hän oli kertonut olevansa Venäjän kansalainen vain määräaikaisella yhden vuoden oleskeluluvalla.[109] Journalistin mukaan tämä oli laitonta ja hän korosti sitä, että toisen maan kansalaisen ei pitäisi sallia äänestää toisen itsenäisen maan vaaleissa.[110] Myös brittiläisen The Guardian -lehden haastattelussa on kerrottu venäläisten passien kelvanneen vaalipaikoilla.[111]

Juuri Krimillä valtaan noussut venäjämielinen hallinto kutsui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vaalitarkkailijoita varmistamaan äänestyksen laillisuutta. Etyj ei kuitenkaan osallistunut vaalien tarkkailuun millään lailla. Sen mukaan Krim ei voi esittää pyyntöä, sillä se ei ole itsenäinen valtio tai alue, vaan kutsun pitäisi tulla Ukrainalta. Vaalitarkkailuasiantuntija Kimmo Kiljunen sanoi haastattelussa, että ”laittomia vaaleja ei voi valvoa”.[112] [113]

Venäjän presidentti on puolestaan todennut miehityksen yhä jatkuessa Krimillä käydessään, että Venäjän asevoimat osallistui tämän ”äänestyksen” järjestämiseen.[114] Tämä alleviivaa ja osoittaa niin sanotun kansanäänetyksen järjestelyn laittomuutta ja osaltaa kyseenalaistaa ”ääntenlaskennan” totuudellisuutta.

Itä-Ukrainan tilanteen kiristyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Itä-Ukrainan sota

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä Nato irtisanoi kaikenlaisen sotilaallisen ja siviiliyhteistyön Venäjän kanssa, kun Venäjä pyynnöistä ja lupauksista huolimatta ei ollut alkanut siirtämään sotajoukkojaan Ukrainan vastaiselta rajalta. Ukraina ei ole Nato-jäsen, mutta Nato aikoo silti lisätä yhteistyötä maan kanssa. Päivää aikaisemmin presidentti Putin ilmoitti Saksan liittokansleri Angela Merkelille Venäjän aloittaneen joukkojensa osittaisen siirtämisen Ukrainan rajalta.[115][116]

6. huhtikuuta venäläismieliset mielenosoittajat valtasivat hallintorakennuksia Itä-Ukrainassa muun muassa Slovjanskissa[117], Luhanskissa ja Harkovassa. Seuraavana päivänä Donetskissa hallintorakennuksen vallanneet julistivat kaupungin "Donetskin kansantasavallaksi".[118] Tšekin presidentti Miloš Zeman vaati hallintorakennusten valtausten jälkeen Nato-joukkoja Itä-Ukrainaan jos Venäjä yrittää ottaa alueen haltuunsa.[119]

13. huhtikuuta venäläismieliset mielenosoittajajoukot valtasivat hallintorakennuksia Slovjanskissa. Samana päivänä Kramatorskissa aseistautuneet joukot hyökkäisivät poliisiasemalle ja tilanne ajautui tulitaisteluksi Ukrainan turvallisuusjoukkojen kanssa. Seuraavana päivänä sisäministeri Arsen Avakov julisti ”terrorismin vastaisen operaation” mielenosoittajia vastaan Slovjanskissa. Ukrainan turvallisuusjoukot ja aseistautuneet mielenosoittajat ottivat tämän jälkeen yhteen. Useita henkilöitä menehtyi yhteenotoissa. Itä-Ukrainan levottomuudet levisivät myös Kaakkois-Ukrainassa sijaitsevaan Mariupolin kaupunkiin vaatien itsenäisen valtion perustamista Itä-Ukrainaan.[120] Kielenkäyttö on niinkin kovaa, että vt. presidentti Turtšynov sanoo Venäjän käyvän sotaa Ukrainaa vastaan kylvämällä epäjärjestystä Itä-Ukrainassa.[121]

Taloudelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 3. maaliskuuta Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 5,5 prosentista seitsemään prosenttiin. Venäjän ruplan vaihtokurssi heikkeni yli kaksi prosenttia, yhdellä eurolla sai 50,3 ruplaa ja yhdellä dollarilla 36,6 ruplaa.[122] Moskovan pörssin yleisindeksi Micex oli 10 prosenttia miinuksella, joka on jyrkin alamäki viiteen vuoteen.[123]

6. maaliskuuta Yhdysvallat asetti viisumikieltoja ja yhdysvaltalaisen omaisuuden jäädyttämisiä. Pakotteet kohdistuvat venäläisiin ja ukrainalaisiin, jotka ovat olleet osallisina Krimin kriisissä.[124]

13. maaliskuuta Talousjärjestö OECD pani Venäjän jäsenyyshakemuksen jäihin. Järjestön hallintoneuvosto päätti keskeyttää Venäjän jäsenyysvalmistelut toistaiseksi.[125]

17. maaliskuuta Yhdysvallat ja Euroopan unioni asettivat Venäjälle pakotteita. Pakotteet koskevat Vladimir Putinin lähipiiriläisiä. Vastatoimet sisältävät muun muassa tilien jäädytyksiä ja matkustuskieltoja.[126][127] 20.3 Yhdysvallat ja Euroopan unioni laajensivat pakotteita ja lisäsivät uusia henkilöitä pakotelistalle.[128][129]

20. maaliskuuta Luottoluokittaja Standard & Poor’s laski Venäjän luokitusnäkymät negatiivisiksi Ukrainan kriisin vaikutusten ja länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden takia.[130] 21.3 luottoluokitusyhtiö Fitch laski myös Venäjän talousnäkymät negatiivisiksi samoista syistä.[131]

21. maaliskuuta Visa ja Mastercard lopettivat palvelut venäläisen Rossija-pankin asiakkaille, joka on mukana Yhdysvaltojen pakotelistalla.[132]

24. maaliskuuta Aiemmin G8- johtavien teollisuusmaiden ryhmänä Venäjän kanssa kokoontuneet maat sulkivat Venäjän pois tapaamisistaan siksi kunnes maa muuttaa käyttäytymistään. Jatkossa G8-kokouksen sijaan johtavat teollisuusmaat tapaavat G7-ryhmänä.[133]

25. maaliskuuta Venäjän apulaistalousministeri Andrei Klepach arvioi, että tammi–maaliskuussa maasta on paennut noin 52 miljardin euron edestä pääomaa.[134]

26. maaliskuuta Maailmanpankkin arvion mukaan pahimmassa tapauksessa Venäjän talous voi supistua tänä vuonna jopa 1,8 prosenttia Ukrainan kriisin takia.[135]

Tappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siviili- ja sotilasuhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi siviiliä menehtyi ja useita loukkaantui Krimin parlamentin edustalla 26. helmikuuta 2014. Toinen sai sydänkohtauksen ja toinen tallautui.[136][137] Donetskissa Itä-Ukrainassa Venäjää tukevien ja maan toimia vastustavien välisissä mellakoissa kuoli 13. maaliskuuta kaksi ihmistä sekä kymmeniä loukkaantui.[138]

Ensimmäinen Krimin tukikohtiin liittyvä kuolemantapaus sattui pääkaupunki Simferopolissa. Tuntematon asemies ampui ukrainalaisen sotilaan, kun tämä oli valvomassa tornissa tukikohdan ajoneuvovarikkoa.[139]

7. huhtikuuta Venäjän sotilas ampui Ukrainaan palaamassa olleen aseettoman ukrainalaisupseerin kuoliaaksi Itä-Krimillä olevassa Novofedorivkan kaupungissa.[139][140]

Tataarien ja ukrainalaisten vainot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krimin suurin vähemmistö ja ukrainalaiset joutuivat Venäjään anneksoimisen jälkeen vainojen kohteeksi. Nuoria tataareja, jotka olivat vastustaneet Ukrainasta irtautumista alettiin painostaa ja myöhemmin heitä alkoi kadota heti sen jälkeen keväällä, kun Krimin niemimaa liitettiin Venäjään.[141]

Useita kymmeniä ihmisiä oli lokakuuhun mennessä pidätetty, heidän kodeistaan oli etsitty todisteita terroritekojen valmistelusta ja heidän omaisuuttaan oli takavarikoitu. Näyttöä rikollisesta toiminnasta ei kuitenkaan oltu saatu.[141]

Yhtenä osana painostusta olivat nuorten sieppaukset. Kadonneiden miesten joukossa oli myös ainakin kaksi naista. Kolmen ruumiit oli löydetty lokakuuhun mennessä. Muista ei ollut mitään tietoa. Myös Krimin ukrainalaisia katosi.[141]

Venäjän kanta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän ulkoministeriön Eurooppa-yhteistyön johtajan Ivan Soltanovskyn 1. elokuuta 2015 antaman lausuman mukaan Krimin liittäminen Venäjään oli YK:n peruskirjan ja Helsingin sopimuksen mukainen, koska Krimillä järjestettiin kansanäänestys.[142] Toukokuussa 2016 Vladimir Putin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, että Venäjä ei neuvottele Krimin asemasta enää koskaan.[143]

Reaktiot maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useiden valtioiden ja puolustusliitto Naton johtajat ovat tuominneet Venäjän sotajoukkojen siirrot ja korostaneet Ukrainan alueellisen itsenäisyyden kunnioittamista.[53] Venäjällä on ollut mielenosoituksia sekä Venäjän toimien puolesta että vastaan.[144]

Euroopan unioni – EU antoi tukensa Ukrainalle ja tuomitsi Venäjän toimet. EU vaatii Venäjää vetämään joukkonsa pois Krimin niemimaalta.[145]

NatoNato – pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi Venäjän uhkaavan Euroopan rauhaa ja kehotti Venäjää lieventämään Ukrainan jännitteitä.[60] Nato jäädytti yhteistyönsä Venäjän kanssa ja ilmoitti tiivistävänsä yhteistyötä Ukrainan asevoimien kanssa koulutusten ja yhteisharjoitusten muodossa.[146]

Yhdistyneet kansakunnatYK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa kaikki muut turvaneuvoston jäsenmaat paitsi Venäjä ja tyhjää äänestänyt Kiina tukivat Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta.[147] Myös 27. maaliskuuta 2014 hyväksytty YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 68/262 tuomitsi Venäjän toimet.

Hrw logo.svg Human Rights Watch – ihmisoikeusjärjestön mukaan Krimin tunnuksettomat itsepuolustusjoukot syyllistyvät väkivaltaan ja rikoksiin sekä rikkovat ihmisoikeuksia, mutta Krimin hallinto ei puutu tilanteeseen eikä rankaise vääryyksistä. Järjestö pitää joukkoja täysin laittomina.[148]

G7-ryhmän johtajat tuomitsevat sekä Krimin kansanäänestyksen että Venäjän päätöksen liittää alue itseensä.[133]

Valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset reaktiot Krimin kriisiin. Luokitteluna valtioiden viralliset lausunnot.
  Ukraina
  Venäjä

  ilmaisee vain huolestuneisuutensa tai haluaa rauhanomaisen ratkaisun konfliktiin
  tukee Ukrainan alueellista koskemattomuutta
  tuomitsee Venäjän toimet
  pitää Venäjän toimia sotilaallisena interventiona

  tukee Venäjän toimia ja/tai tuomitsee Ukrainan väliaikaisen hallituksen
  "tunnustaa Venäjän intressit"

  ei virallista kantaa / ei tietoa saatavilla

Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia – ulkoministeri William Hague kutsui Venäjän suurlähettilään ilmaistaakseen huolen Ukrainan tilanteesta. Mahdollinen aseellinen yhteenotto olisi uhka Ukrainan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle.[149]
Intia – Intian turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Shivshankar Menon mukaan Venäjällä oli Ukrainassa ”perusteltuja oikeuksia”.[150]
Japani – pääministeri Shinzō Aben mielestä Venäjän toimet olivat uhka maailmanrauhalle.[151]
Kiina – ulkoministeriö toivoi neuvotteluiden jatkumista kriisin ratkaisemiseksi. Kiina lupautui samalla olla puuttumatta Ukrainan itsenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen.[152] Kiinan YK-lähettiläs Liu Jieyi sanoi YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, että Ukrainan alueellista koskemattomuutta täytyy kunnioittaa.[147]
Kirgisia – maan ulkoministeri tuomitsi lausunnossaan kaikki Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavat toimet ja ilmaisi tukensa Ukrainan tilanteen varhaiseksi sopimiseksi rauhanomaisin keinoin, neuvottelujen ja vuoropuhelun kautta, kansainvälisen oikeuden normeja ja YK:n peruskirjaa noudattaen.[153]
Ranskan lippu Ranska – pääministeri Jean-Marc Ayrault painotti, että Ukrainan alueellista koskemattomuutta ”on ehdottomasti kunnioitettava”.[154]
Ruotsin lippu Ruotsi – ulkoministeri Carl Bildt piti Venäjän toimia selkeästi sotatoimena.[155]
Saksan lippu Saksa – liittokansleri Angela Merkel esitti huolensa Ukrainan tilanteelle ja painottanut alueen koskemattomuuden tärkeyttä.[149]
Suomen lippu Suomi – ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioi Venäjän asevoimien siirron Krimille rikkovan kansainvälistä oikeutta ja tälle olevan paljon ja laajoja seurauksia.[156] Presidentti Sauli Niinistö totesi Venäjän toiminnan Krimillä olevan vastoin kansainvälistä oikeutta.[157] Ulkopoliittisen instituurin tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi Venäjän aggressiivisten toimien yllättäneen monet tutkijat sekä hänen kollegansa.[158] Suomi tarjosi neuvottelupaikkaa kriisin ratkaisemiseksi.[159] Suomen puolustusvoimat lisäsi tiedustelua ja hävittäjien valmiutta kriisin vuoksi.[160]
Syyrian lippu Syyria – presidentti Bašar al-Assad ilmoitti, että hän ja Syyrian kansa tukevat Putinin toimia, jotka tähtäävät Ukrainan tilanteen tasapainottamiseen. Damaskos tuki Venäjän presidentin "rationaalista ja rauhanomaista lähestymistapaa, joka tähtää maailman vakauteen ja taisteluun terrorismia vastaan".[161]
Tšekin lippu Tšekki – presidentti Miloš Zeman ja ulkoministeri Lubomír Zaorálek vertasivat Krimin kriisiä Prahan kevääseen 1968.[162]
Turkin lippu Turkki – Turkki on ulkoministerinsä Ahmet Davutoğlun sanoin ilmaissut huolensa Krimin tataarien kohtalosta ja aikoo tukea heitä.[163]
Viron lippu Viro Latvia Liettua – Baltian maiden puolustusministerit tuomitsivat Venäjän tunkeutumisen Ukrainaan.[164] Myöhemmin Latvia ja Liettua kielsivät Venäjän valtion television viralliset lähetykset maissaan.[165]
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat – presidentti Barack Obama ilmoitti Vladimir Putinille Venäjän rikkovan kansainvälisiä lakeja väliintulollaan Ukrainassa. Obama vaati Putinia vetämään joukkonsa takaisin Krimin niemimaalla olevaan tukikohtaan. Ellei näin tapahdu, tulisi Venäjälle Obaman mukaan poliittisia ja taloudellisia seurauksia. Lisäksi Yhdysvallat vaati kansainvälisten tarkkailijoiden lähettämistä maahan.[166][55] Maaliskuussa 2017 Donald Trumpin hallinto vaati Venäjää palauttamaan Krimin Ukrainalle.[167]
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä – presidentti Aljaksandr Lukašenkan sanoi Krimin miehityksen toimivan vaarallisena ennakkotapauksena, mutta Krim on täst´edes osa Venäjää.[168]
Venezuelan lippu Venezuela – presidentti Nicolas Maduron mukaan ”se, mitä tapahtuu parhaillaan Ukrainassa, oli suoraa seurausta niistä toimista, jotka saivat aikaan Ukrainan demokratian romahtamisen. Ja tämä taas johtui vain ja ainoastaa Yhdysvaltain ja joidenkin Euroopan valtioiden Venäjän vastaisesta politiikasta. He pyrkivät saartamaan Venäjän heikentääkseen ja lopulta tuhotakseen sen.”[169]

Reaktiot Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Putinin kannatus nousi huomattavasti Venäjällä Krimin kriisin aikana. Venäjän tutkimuslaitoksen VTsIOM:in mukaan 71,6 prosenttia vastaajista tuki Putinia vuoden 2014 maaliskuussa. [170]

Venäjän tutkimuslaitoksen VTsIOM:in mukaan 90% kyselyyn Krimin tilanteesta vastanneista venäläisistä kannatti Krimin tasavallan liittämistä Venäjään.[171]

Venäjän tutkimuslaitos VTsIOM kysyi venäläisiltä, että "Pitäisikö Venäjän reagoida laillisesti äänestettyjen Ukrainan viranomaisten kukistamiseen?" Valtaosa eli 73 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei Venäjän pitäisi puuttua Ukrainan tilanteeseen, koska se oli Ukrainan sisäinen asia. Vain 15 prosenttia oli sitä mieltä, että Venäjän pitäisi puuttua tilanteeseen.[172][173]

Liki sata venäläistä tiede- ja taidevaikuttajaa allekirjoittivat vetoomuksen, jossa arvostellaan kovin sanoin Venäjän toimintaa Ukrainassa.[174]

Päivää ennen Krimin kansanäänestystä 50 000 ihmistä osoitti mieltään Moskovassa sekä Vladimir Putinia että Venäjän toimia Ukrainassa vastaan.[175]

Joukko venäläisiä journalisteja tuomitsi 26. maaliskuuta avoimessa kirjeessään EU:n uutistoimisto Rossija Segodnjan (ven. Россия Сегодня, engl. Russia Today) johtajalle Dmitri Kiseljoville (ven. Дми́трий Киселёв) asettamat pakotteet sananvapauden vastaisiksi. [176]

Arviot ja reagointi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö arvioi maaliskuussa, että Suomen valmiuden kohottamista tulee harkita, jos tilanne Ukrainassa kärjistyy ja syttyy sodaksi. Puolustusvoimissa, puolustusministeriössä ja Suomen valtiojohdossa on hänen mukaansa tehostettu tilannekuvan ylläpitoa.[177]

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola totesi maaliskuun alussa, että Suomen pitäisi ottaa selkeästi kantaa Ukrainan ja Krimin tilanteeseen. Hän luonnehtii Venäjän ulkopolitiikan muuttuneen suhteessa rajavaltioihin. Aaltolan mukaan Suomen olisi hyvä tuoda esiin Suomen kanta, että ulko- ja turvallisuuspoliittisen suhde Venäjään voi muuttua Ukrainan tilanteen myötä.[178]

Helsingin Sanomien eri alojen vaikuttajista koostuvassa HS-raadissa 57 sadasta raatilaisesta näki Suomen roolin toimia yhdessä EU-maiden tai muiden toimijoiden kanssa ja tehdä Venäjälle selväksi, ettei sen toimia hyväksytä. 31 sadasta kannatti näkemystä, että Suomen pitää pyrkiä välittäjäksi tai muuten aktiivisesti ratkaisuun. Kahdeksan kannatti vaihtoehtoa Suomelle pysyä erossa kiistasta ja neljä ei osannut sanoa kantaansa.[179]

19. maaliskuuta konfliktin kehittyessä huonompaan Yhdysvallat määräsi lisäpakotteita koskemaan taloudenvaikuttajia Venäjällä. Heidän joukossaan oli yksi Suomen rikkaimmista henkilöistä ja jääkiekkojoukkue Jokereiden omistaja Gennadi Timtšenko.[180]

Ukrainan ja Krimin tilanne lisäsi Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvua Suomessa. Helsingin Sanomien teettämän, maaliskuun lopussa 2014 julkaistun mielipidetiedustelun mukaan Nato-jäsenyyden kannatus lisääntyi Suomessa kuukauden takaisesta neljä prosenttia. Tuolloin Natoon liittymistä kannatti 22 prosenttia suomalaista. [181][182]

Maaliskuun lopulla julkaistiin 15 suomalaisen kulttuurivaikuttajan adressi ja vetoomus Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.[183] He toteavat Venäjän astuneen nyt "sotilassaappaallan" kolmatta kertaa kylmän sodan jälkeen eurooppalaisen valtion maaperälle.[184]

Englanninkielinen Suomeen liittyvä uutissivusto Finnbay julkaisi uutisen, että Suomi jatkaa yhteistyötä Venäjän kanssa EU:n tai Yhdysvaltojen valtalauseista huolimatta. Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen varoitti sivuston olevan valeuutissivusto, ja Ulkopoliittisen instituutin Mika Aaltola näki sivuston toiminnan osana informaatio-operaatiota ja tarkoituksena hämmentää julkista keskustelua.[185][186]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Manninen, Marja: Yle Uutiset Krimillä: Ukrainan toisenlainen totuus Yle Uutiset. 28.2.2014.
  2. Ropponen, Ville: Krim – makeankarvas pala venäläisille Kansan Uutiset. 16.3.2014.
  3. Pajunen, Ilpo: Yle Krimillä: Mielenosoittajat vastustavat kielilakia ja vaativat Krimille oikeutta päättää asioistaan Yle Uutiset. 27.2.2014.
  4. Vilén, Paula: Putin myöntää: Krim vallattiin salaisen suunnitelman jälkeen Yle Uutiset. 9.3.2015.
  5. Luukkonen, Ilkka: Putinin motoristiystävä "Kirurgi": "Krim oli alkua, me otamme Kiovan" Verkkouutiset. 8.4.2014.
  6. Hallamaa, Teemu: Yle Uutiset Krimillä: Yön sudet -moottoripyöräkerho vahtii tiesulkua Yle Uutiset. 1.3.2014.
  7. Heiskanen, Heikki: Ukrainan idässä ja etelässä protestoidaan Maidania vastaan Yle Uutiset. 25.2.2014.
  8. Ukrainan tilanne hetki hetkeltä: EU:n pakotelistalle ensimmäistä kertaa yrityksiä Ilta-Sanomat. 5.5.2014.
  9. Krimin tilanne hetki hetkeltä torstaina 27.2.
  10. [en.censor.net.ua/photo_news/283194/donetsk_terrorists_leader_girkin_works_for_russias_fsb_and_is_a_military_historical_reenactment_enthusiast Donetsk terrorists’ leader Girkin works for Russia’s FSB and is a military historical re-enactment enthusiast. PHOTOS]
  11. Krimin kriisi: Armeija hälytystilassa maalla ja merellä, ilmatila suljettu MTV Uutiset. 1.3.2014.
  12. Aseettomat ukrainalaissotilaat marssivat lentotukikohtaan - varoituslaukauksia ammuttu Iltalehti. 27.2.2014 (päivitetty 4.3.2014).
  13. Krimin kriisi hetki hetkeltä lauantaina 1.3.
  14. Koskinen, Matti: Venäjä valloitti Krimin vuosi sitten – kuvakooste dramaattisista tapahtumista Helsingin Sanomat. 15.3.2015.
  15. Sutinen, Teija: Sotilasasiantuntijat: Ukrainan armeijasta ei ole vastusta Venäjälle Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 21.3.2016.
  16. Saarto, Patrik: ”Jos yksikään venäläinen kuolee...” – Salainen raportti paljastaa, kuinka Venäjä painosti Ukrainaa luopumaan Krimistä Ilta-Sanomat. 25.2.2016.
  17. Kokkonen, Yrjö: Mikä tekee Krimin kriisistä vakavan? Kysymyksiä ja vastauksia Yle Uutiset. 20.3.2014.
  18. a b Merkel ja Obama: Krimin kansanäänestys on laiton 6.3.2014. Aamulehti.
  19. a b c Aaltola: Krimin kansanäänestys absurdi näytelmä 17.03.2014. MTV.fi.
  20. a b c Krimin äänestystulos varmistui: Liki 97 prosenttia kannatti liittymistä Venäjään YLE Uutiset. 17.3.2014. Viitattu 17.3.2014.
  21. Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä
  22. Tästä Venäjän ja Ukrainan kriisissä on kyse – lue tutkijan tiivistys
  23. Venäjä valtasi Krimin historiaan vedoten
  24. http://www.ksml.fi/ulkomaat/Putin-Naton-laajeneminen-osasyy-Krimin-liitt%C3%A4miseen/248645
  25. a b c YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen Helsingin Sanomat. 27.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  26. a b Halminen, Laura; Turtiainen, Suvi: Putin puhui uhmakkaasti – ja liitti Krimin osaksi Venäjää Helsingin Sanomat. Viitattu 18.3.2014.
  27. Kauhanen, Anna-Liina: Paluu kylmän sodan tunnelmiin ("Venäjä-suhteissa on edessä vaikein kausi sitten kylmän sodan", Robert Nurick) Helsingin Sanomat. 4.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  28. Hartikainen, Jarno: Krimiä verrataan kylmään sotaan ja Jugoslaviaan Kauppalehti. 3.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  29. Tutkija: Venäjä- ja länsimielisyydestä väärää tietoa MTV.fi Uutiset. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  30. Mackinnon, Mark. "Globe in Ukraine: Russian-backed fighters restrict access to Crimean city", The Globe & Mail, 27 February 2014. 
  31. STT: Putinin ex-neuvonantaja konferenssissa: Ukrainan sotaa suunniteltiin 11 vuotta 14.9.2014. Ilta-Sanomat.
  32. Jussi Nurminen, Heli Jormanainen: Novaja Gazeta: Venäjä suunnitteli Ukrainan osien haltuunottoa jo Janukovytšin vallassa ollessa Yle uutiset. Viitattu 25.2.2015.
  33. Рокировки в СБУ. Кто такие Маликов, Остафийчук и Фролов Новое Время. 24 июня 2015
  34. Levottomuudet Ukrainassa jatkuvat: rajuja yhteenottoja nyt Krimillä Ilta-Sanomat. 26.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  35. Rosja przygotowuje się do zbrojnej interwencji na Ukrainie?
  36. Amos, Howard: Ukraine: Sevastopol installs pro-Russian mayor as separatism fears grow The Guardian. 25.2.2014. Guardian News and Media Limited. Viitattu 16.6.2016. (englanniksi)
  37. https://www.rt.com/news/crimea-ukraine-protest-clashes-840/
  38. Gunmen Seize Government Buildings in Crimea
  39. [1]
  40. Venäjän vakuutus Yhdysvalloille: Sotaharjoitus ei liity Ukrainaan Helsingin Sanomat. 27.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  41. Pajunen, Ilpo: Yle Krimillä: Mielenosoittajat vastustavat kielilakia ja vaativat Krimille oikeutta päättää asioistaan YLE Uutiset. 27.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  42. Canceled language law in Ukraine sparks concern among Russian and EU diplomats Julkaisija TV-Novosti, rt.com, Viitattu 24.3.2014, (englanniksi)
  43. Asiantuntijat: Itäukrainalaiset eivät haikaile osaksi Venäjää 6.3.2014, Yleisradio, yle.fi, viitattu 724.3.2014
  44. Ukraine’s 2012 Language Law to Stay Until New Bill Ready – Turchynov, 3.3.2014, RiaNovosti, ria.ru, viitattu 24.3.2014, (englanniksi)
  45. Ukraine: Night Wolves and unidentified military men seize key Crimea sites
  46. a b Tapiola, Paula: Putin: Krimin valtaus osoitus Venäjän armeijan kyvystä Yle, Uutiset. 28.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  47. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001126327.html
  48. Kokkonen, Yrjö: Interfax: Lentokenttäpiiritys jatkuu Krimillä YLE Uutiset. 28.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  49. Töyrylä, Katriina: Venäjä: Toimet Krimillä laivastosopimusten mukaisia YLE Uutiset. 28.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  50. Kokkonen, Yrjö: Krimin Venäjä-mielinen pääministeri: Otan asevoimat johtooni YLE Uutiset. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  51. Anders Aslund: Why Putin Is Likely to Lose His War over Crimea Peterson Institute for International Economics. 5.3.2014. Peter G. Peterson Institute for International Economics. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  52. Meet ‘Goblin’ — Moscow’s man in Crimea Metro (Kanada). 4.3.2014. Free Daily News Group Inc.. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  53. a b c d Obama varoitti puhelimessa Putinia sotilaallisista toimista Ukrainan alueella Helsingin Sanomat. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  54. Smale, Alison; Erlanger, Steven: Ukraine Mobilizes Reserve Troops, Threatening War The New York Times. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  55. a b c Venäjä ja länsivallat syyttelivät toisiaan YK:ssa – "Tilanne pahenee" Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  56. Kokkonen, Yrjö: Ukraina aloittaa liikekannallepanon – reservit palvelukseen jo tänään YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  57. Ukrainan pääministeri: Venäjä on julistanut sodan Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  58. Kokkonen, Yrjö: Venäjä YK:ssa: Länsi puuttuu Ukrainan asioihin YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  59. Nurminen, Jussi: Yle seuraa Ukrainan tapahtumia pidennetyissä uutislähetyksissä YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  60. a b Hallamaa, Teemu: Naton pääsihteeri: Venäjä uhkaa Euroopan rauhaa – video YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  61. Blencowe, Annette: Venäjä kaatoi YK:n Krim-päätöslauselman – Kiina pidättäytyi äänestämästä YLE Uutiset. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  62. Aro, Jessika: Venäjä käynnisti Ukrainan-vastaisen propagandakampanjan YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  63. Vladimir Ryzhkov: The Kremlin's War Propaganda The Moscow Times, themoscowtimes.com. 25.3.2014. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  64. Toimittajia uhkaillaan Krimillä - "ilmapiiri erittäin huolestuttava" Yleisradio, yle.fi. 8.3.2014. Viitattu 25.3.2014.
  65. Hannula, Tommi; Palttala Pipsa; Hämäläinen, Marko: Ukraina: Venäjä tuo lisää joukkoja Krimin niemimaalle Helsingin Sanomat. 3.3.2014. Viitattu 3.3.2014.
  66. Käännös: Marja Kondra ja Salla Stotesbury (toim.): Lue Putinin koko ristiriitainen puhe sanasta sanaan suomeksi Ilta-Sanomat. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  67. Kiviranta, Varpu: Aseistautunut joukko vaati YK:n Krim-lähettilästä lähtemään alueelta Yle Uutiset. 5.3.2014. Viitattu 5.3.2014.
  68. Etyjin tarkkailijat pysäytettiin taas Helsingin Sanomat. 8.3.2014. Viitattu 10.3.2014.
  69. Etyj: Venäjä suostuu tarkkailijoiden lähettämiseen Krimille Helsingin Sanomat. 13.3.2014. Viitattu 13.3.2014.
  70. Kokkona, Yrjö: Krimin johto: Vain Venäjän joukot sallitaan Krimillä Yle Uutiset. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  71. a b Köysi kiristyi entisestään Krimin kriisin ympärillä Aamulehti. 10.3.2014. Viitattu 10.3.2014.
  72. a b Hakala, Pekka: Krimin uusi johto valmistelee jo Venäjään liittymistä käytännön järjestelyin 10.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.3.2014.
  73. Venäläisjoukot nousivat maihin Krimin ja mantereen väliselle kannakselle Helsingin Sanomat. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  74. Yle: Putin: Krimin viranomaisten toimien tarkoituksena suojella kansan etuja. Julkaistu: 7.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  75. Yle: "Vähemmistövaltuutettu Thors: Ei merkkejä venäläisiin kohdistuvasta uhkasta" Julkaistu: Julkaistu: 7.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  76. a b c Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä (s. 1) 18.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.3.2014.
  77. Hiltunen, Elina: Asiantuntijat Putinin puheesta: Tuttua, pelottavaa, sovittelevaa Yle Uutiset. 18.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  78. Suomalaistutkija: Putinin puhe uhmakas voimapoliittinen julistus Iltalehti. 18.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  79. Presidentti Putinin uhmakas puhe kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä (s. 3) 18.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.3.2014. käännös: Alexander Bruk
  80. Venäjän federaation presidentin puhe. 18.3.2014. Viitattu 19.3.2014.
  81. Venäjän presidentti Putin allekirjoitti asetuksen Krimin itsenäisyyden tunnustamisesta YLE Uutiset. 17.3.2014. Viitattu 17.3.2014.
  82. Duuma hyväksyi Krimin liittämisen Venäjään Yle Uutiset. 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  83. YLE: Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi Krimin osaksi Venäjää. Julkaistu: 21.3.2014 Viitattu: 21.3.2014
  84. Kiviranta, Varpu: Ukrainalainen sotilas kuoli ja toinen haavoittui sotilastukikohtaan tehdyssä iskussa Krimillä YLE Uutiset. 18.3.2014. Viitattu 18.3.2014.
  85. Crimea: Disappeared Man Found Killed Human Rights Watch. 18.3.2014. Viitattu 18.3.2014.
  86. Ukrainan hallitus suunnittelee joukkojen vetämistä Krimiltä YLE Uutiset. 19.3.2014. Viitattu 19.3.2014.
  87. Merkel: G8-järjestöä ei ole tällä hetkellä olemassa Helsingin Sanomat. 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  88. Niskakangas, Tuomas: Venäjän jakoi vastapakotteita USA:n politiikan kärkinimille Helsingin Sanomat. 20.3.2014. Viitattu 20.3.2014.
  89. Putin: Events in Crimea demonstrate high level of Russian Army’s military training 28.3.2014. ITAR-TASS. Viitattu 1.4.2014. (englanniksi)
  90. Putin saapui Krimille juhlimaan voitonpäivää – Ukrainan hallitus hermostui Yle Uutiset. 9.5.2014. Viitattu 9.5.2014.
  91. Tuuli Liekari: Tuomioja: Kaikki ovat yhtä haavoittuvassa asemassa YLE Uutiset. 2.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
  92. Ilpo Pajunen: Neljän maan ulkoministerit neuvottelevat Ukrainasta Berliinissä YLE Uutiset. 2.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
  93. Yrjö Kokkonen: Taistelut jatkuvat Ukrainassa – Venäjä sanoo Ukrainan ampuneen raja-asemaa 3.7.2014. YLE Uutiset. Viitattu 3.7.2014.
  94. Ilpo Pajunen: Ukrainan uusi puolustusministeri: Voitonparaati Krimillä YLE Uutiset. 3.7.2014. Viitattu 3.7.2014.
  95. Krimin kiistelty äänestys käynnissä – video 16.3.2014. YLE. Viitattu 10.12.2014.
  96. Krimin kansanäänestyslipussa kaksi vaihtoehtoa: Kyllä ja kyllä liittymiselle Venäjään 11.3.2014. YLE Uutiset. Viitattu 11.3.2014.
  97. Hannula, Tommi; Väntönen, Elina: Krim ei voi itse päättää liittymisestään Venäjään Helsingin Sanomat. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  98. Etyj: Krimin vaali laiton, emme lähetä tarkkailijoita 12.3.2014 Verkkouutiset
  99. Britannia: Krimin äänestys demokratian pilkkaamista Turun Sanomat. 16.3.2014. Viitattu 16.3.2014.
  100. Pohjoismaat ja Baltia tuomitsevat Krimin kansanäänestyksen 7.3.2014 MTV
  101. Ranska: Emme tunnusta Krimin äänestystulosta 15.3.2014 Etelä-Suomen Sanomat
  102. Utva: Tilanne Ukrainassa erittäin huolestuttava, kansanäänestys perustuslain vastainen 17.3.2014 Aamulehti
  103. YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen 27.3.2014 Helsingin Sanomat
  104. Krimin parlamentti hyväksyi itsenäisyysjulistuksen - kansanäänestys sunnuntaina 11.3.2014. YLE Uutiset. Viitattu 11.3.2014.
  105. Hirsimäki, Tiina: Krimin alueparlamentti ajaa liittymistä Venäjään YLE Uutiset. 6.3.2014. Viitattu 10.3.2014.
  106. Krimin tilanne kärjistyi - Yle Uutiset seuraa hetki hetkeltä YLE Uutiset. 27.2.2014. Viitattu 2.3.2014.
  107. Mustafa Jemilev: «In Fact 34,2% of Crimean Population Took Part in Pseudo Referendum on March 16» 25.3.2014. Mejlis of the Crimean Tatar people, qtmm.org. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
  108. Jemilev: Pseudo referendum attended by 34.2% of Crimean residents 25.3.2014. Ukrainalainen tietotoimisto Ukrinform, ukrinform.ua. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)
  109. Kyiv Post: "Declaring victory, Crimean and Russian officials pledge fast integration". Julkaistu: 17.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  110. Haastattelu: Journalist voted at the Crimean referendum with Russian passport. Voting fraud. Scandal Julkaistu: 16.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  111. The Guardian: "Crimea votes to secede from Ukraine in 'illegal' poll" Julkaistu: 16.3.2014 Viitattu: 22.4.2014
  112. MTV: "Vaalitarkkailijat eivät mene Krimille -"laittomia vaaleja ei voi valvoa" Julkaistu: 14.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  113. Savon Sanomat: "Etyj: Krim ei ole valtio – ei voi pyytää vaalitarkkailijoita" Julkaistu: 10.3.2014 Viitattu: 25.4.2014
  114. Putin confesses to using army to annex Crimea tietotoimisto Ukrinform, ukrinform.ua, 14.8.2014, viitattu 15.8.2014, (englanniksi)
  115. Nato keskeyttää yhteistyönsä Venäjän kanssa Helsingin Sanomat. 1.4.2014. Viitattu 1.4.2014.
  116. Tuohinen, Petteri: Ukraina järjestää sotaharjoituksia Nato-maiden kanssa Helsingin Sanomat. 1.4.2014. Viitattu 1.4.2014.
  117. Ukrainan sisäministeri: Valtaajat yritetään häätää Slovjanskissa Helsingin Sanomat. 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  118. Venäjä-mieliset julistavat Donetskin itsenäiseksi 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  119. Lukinmaa, Tuukka: Tšekin presidentti: Naton sotavoima paikalle, jos Venäjä yrittää ottaa Ukrainan itäosan YLE Uutiset. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  120. Ainakin kaksi kuollut Slovjanskin yhteenotoissa Helsingin Sanomat. 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  121. Ukrainan presidentti:Armeija ottaa osaa terorisminvastaiseen operaatioon YLE Uutiset. 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  122. Ruplan romahdus hillitsee Putinia Ukrainassa Helsingin Sanomat. 3.3.2014. Viitattu 3.3.2014.
  123. Moskovan pörssi syöksyy Taloussanomat. 3.3.2014. Viitattu 3.3.2014.
  124. Niskakangas, Tuomas: Yhdysvallat ottaa käyttöön pakotteet Venäjää vastaan Helsingin Sanomat. 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  125. OECD pani Venäjän jäsenyyshakemuksen jäihin 13.3.2014 Turun Sanomat
  126. Valkoinen talo: Yhdysvallat määräsi pakotteita Venäjälle 17.3.2014 Ilta-Sanomat
  127. EU: Sanktiot 21 venäläiselle ja ukrainalaiselle 17.3.2014 MTV
  128. USA määräsi lisää pakotteita Venäjälle 20.3.2014 MTV
  129. EU:n pakotelistalle 12 uutta nimeä 21.3.2014 MTV
  130. Pakotteet vaikuttavat jo – Venäjän luottoluokitusta uhkaa lasku 20.3.2014 Taloussanomat
  131. Fitch laski arviotaan Venäjän talousnäkymistä Ukrainan tilanteen vuoksi 21.3.2014 YLE
  132. Reuters-HS: Talouspakotteet sulkivat luottokortteja Venäjällä hs.fi. 22.3.2014. Sanoma Oyj. Viitattu 10.3.2015.
  133. a b G7-maat uhkaavat Venäjää lisäpakotteilla 24.3.2014 Turun Sanomat
  134. Pääomapako Venäjältä kiihtyy 25.3.2014 Helsingin Sanomat
  135. Maailmanpankki: Pahimmassa tapauksessa Venäjän talous supistuu lähes kaksi prosenttia 26.3.2014 YLE
  136. Two die in rallies outside Crimean parliament, says ex-head of Mejlis Kyiv Post. 26.2.2014. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  137. Unrest in Crimea leaves 2 dead; government buildings seized UPI. 27.2.2014. Viitattu 13.3.2014.
  138. Halminen, Laura: Itä-Ukrainan mellakoissa kuollut ainakin kaksi Helsingin Sanomat. 14.3.2014. Viitattu 14.3.2014.
  139. a b YLE: "Ukraina: Venäjän sotilas surmasi ukrainalaisupseerin Krimillä". Julkaistu: 7.4.2014 Viitattu: 7.4.2014
  140. Ukraina Postinumero Viitattu 7.4.2014.
  141. a b c Yle Krimillä: Selittämättömät sieppaukset piinaavat tataareita 19.10.2014. Viitattu 9.12.2014.
  142. Venäjän ulkoministeriö: Krimin liittäminen Venäjään oli Helsingin sopimuksen mukainen Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2016.
  143. Reuters: Putinin mukaan Krimin asemasta "ei neuvotella enää ikinä" Kaleva.fi. Viitattu 29.5.2016.
  144. Moskovan poliisi pidättänyt sotaa vastustaneita mielenosoittajia Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  145. EU antoi tukensa Ukrainalle ja tuomitsi Venäjän toimet YLE 6.3.2014
  146. Nato jäädyttää yhteistyön Venäjän kanssa 5.3.2014. HS.fi.
  147. a b Kiina otti etäisyyttä Venäjään Ukrainan kriisissä 14.3.2014 Verkkouutiset
  148. Kokkone, Yrjö: HRW: Krim vajonnut laittomuuden tilaan Yle Uutiset. 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  149. a b Orjala, Anne: Britannia kutsuu Venäjän lähettilään puhutteluun, Saksa ja Ranska huolissaan YLE Uutiset. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  150. Ukrainan kriisi: Venäjä sai taakseen suuren tukijan Iltalehti 9.3.2014
  151. Japanin Abe Obamalle: Venäjän toimet uhka maailmanrauhalle MTV 7.3.2014
  152. "China has voiced concern over the continuing crisis in Ukraine and urged talks to resolve it. Foreign Ministry spokesman Qin Gang said China sticks to the principle of non-interference in any country's internal affairs and respects Ukraine's independence and territorial integrity, official Xinhua news agency reports", Ukraine army on alert after Russia approves troops BBC News. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014. (englanniksi)
  153. CIS Countries Neutral on Crimea Annexation The Moscow Times, themoscowtimes.com. 19.3.2014. Moskova. Viitattu 25.3.2014. (englanniksi)
  154. Turvallisuusneuvosto hätäkokoukseen Ukrainan tilanteesta Helsingin Sanomat. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  155. Ruotsin ulkoministeri: Venäjän toiminta Ukrainassa katsottava sotatoimeksi Aamulehti. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  156. Reinboth, Susanna: Tuomioja: Venäjän toimet loukkaavat kansainvälistä oikeutta Helsingin Sanomat. 1.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  157. Presidentti Niinistö: Venäjän toiminta vastoin kansainvälistä oikeuttaTurun Sanomat 2.3.2014
  158. Ovaskainen, Teppo: Tutkija: Tässä on Ukrainan opetus Suomelle – ”USA, EU ja Nato eivät voi uhata millään” Uusi Suomi. 2.3.2014 (päivitetty 5.3.2014). Viitattu 6.3.2014.
  159. Kauhanen, Anna-Liina: Presidentti Niinistö huolestui Venäjä-pakotteiden vaikutuksista Suomelle Helsingin Sanomat. 16.3.2014. Viitattu 16.3.2014.
  160. Puolustusvoimat lisäsi tiedustelua Ukrainan kriisin vuoksi 6.3.2014. Helsingin Sanomat.
  161. Syria’s Assad expresses support for Putin on Ukraine Euronews. 6.3.2014. Euronews. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  162. Nurminen, Jussi: Tšekki: Venäjä käyttäytyy Ukrainassa kuin Neuvostoliitto Tšekkoslovakiassa YLE Uutiset. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  163. Ilkka Luukkonen: Turkki aikoo puolustaa Krimin tataareja – "Mustanmeren rauha on uhattuna" Verkkouutiset. 18.3.2014. Viitattu 13.4.2014.
  164. Baltian puolustusministerit tuomitsevat Venäjän toimet Turun Sanomat 3.3.2014
  165. Latvia ja Liettua kieltävät Venäjän tv-lähetykset YLE Uutiset. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  166. Ukrainan johto: Venäjä on teoillaan julistanut sodan Etelä-Suomen Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  167. USA vaati Venäjää palauttamaan Krimin Ukrainalle heti ESS.fi. 17.3.2017. Viitattu 19.3.2017.
  168. Lukashenka: Krim on osa Venäjää Ilta-Sanomat. 23.3.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.3.2014. (suomeksi)
  169. Nicolas Maduro: Ukrainian crisis is response to US and EU anti-Russian policy RT.com. 19.3.2014. Russia Today. Viitattu 24.3.2014. (englanniksi)
  170. Maija Vehviläinen: Putinin kannatus Venäjällä nousee kohisten Kauppalehti. 13.3.2014. Viitattu 17.2.2016.
  171. Anna Arutunyan: Putin's move on Crimea bolsters popularity back home USA Today. 19.3.2014. Gannett Satellite Information Network, Inc.. Viitattu 17.2.2016. (englanniksi)
  172. Suurin osa venäläisistä ei puuttuisi Ukrainan tilanteeseen Iltalehti 5.3.2014
  173. Simon Shuster: 4 Reasons Putin Is Already Losing in Ukraine Time. 3.3.2014. Viitattu 16.2.2016.
  174. Venäläisälymystön vetoomus Ukrainan puolesta: Venäjä kulkee kohti kylmää sotaa 15.3.2014 Verkkouutiset
  175. Aittokoski, Heikki: Moskovassa jopa 50 000 osoitti mieltä Putinia vastaan 15.3.2014. Viitattu 15.3.2014.
  176. Joukko venäläisiä journalisteja: Открытое письмо журналистскому сообществу России 26.3.2014. "Вести" интернет-газета". Viitattu 27.3.2014. (venäjäksi)
  177. Puolustusvaliokunnan pj: Suomenkin ehkä nostettava valmiutta Helsingin Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  178. Ranta, Niko: Asiantuntija: Suomen turvallisuuspoliittinen asema uhattuna Ilta-Sanomat. 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014.
  179. Raeste, Juha-Pekka: Venäjä saa vain vähän ymmärtäjiä Helsingin Sanomat. 13.3.2014. Viitattu 14.3.2014.
  180. USA laittoi pakotelistalle jääkiekkojoukkue Jokerien uudet omistajat Helsingin Sanomat. Viitattu 20.3.2014.
  181. Lappalainen, Tuomo: Tuore tutkimus: Suomalaisten Nato-mielipiteet muuttuivat viikossa Suomen Kuvalehti. 18.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  182. Suominen, Heli: Nato-jäsenyyden kannatus kasvanut Suomessa 30.3.2014. Viitattu 30.3.2014.
  183. Unto Hämäläinen: Vanhat radikaalit liputtavat Nato-jäsenyyden puolesta Helsingin Sanomat. 29.3.2014. Sanoma company. Viitattu 30.3.2014.
  184. Pauli Järvenpää, Tarja Koivumäki, Jarmo Koponen, Risto Kuisma, Veli-Pekka Leivo, Jukka Mallinen, Antti-Pekka Mustonen, Hannes Mäntyranta, Jussi K. Niemelä, Kerkko Paananen, Joni Pelkonen, Jani Saxell, Mikael Storsjö, Seppo Vepsäläinen, Pekka Virkki: On aika ratkaista Nato-kysymys (manifesti) Naton Aika. 29.3.2014. Viitattu 30.3.2014. (viroksi)(venäjäksi)(englanniksi)(ruotsiksi)(suomeksi)
  185. Halminen, Laura: Suomen Venäjän-lähettiläs ja uutissivusto sanasodassa Helsingin Sanomat. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.
  186. Halminen, Laura: Tutkija uutissivusto Finnbaysta: Toiminta voi liittyä valtiolliseen psykologiseen sodankäyntiin Helsingin Sanomat. 7.4.2014. Viitattu 7.4.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pynnöniemi, Katri – Rácz, András (toim.): Fog of Falsehood: Russian Strategy of Deception and the Conflict in Ukraine. Helsinki: Ulkopoliittinen instituutti, 2016. ISBN 978-951-769-485-8. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krimin kriisi 2014.