Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Organization for Security and Co-operation in Europe
OSCE logo.svg
Perustettu 1973
Päämaja Itävallan lippu Wien, Itävalta
Jäsenet 57 jäsenvaltiota
Puheenjohtaja Didier Burkhalter (Sveitsin lippu Sveitsi)
Sivusto www.osce.org
  ETYJ:n osanottajavaltiot
  Yhteistyökumppanit

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ[1]) (engl. OSCE – Organization for Security and Cooperation in Europe) on järjestö, jossa on jäseninä 57 valtiota Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Se perustuu vuonna 1975 Helsingissä järjestetylle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssille (ETYK), josta muodostui 1994 pysyvä kansainvälinen järjestö vuoden 1992 seurantakonferenssin pohjalta. ETYJ:n päämaja sjaitsee Wienissä, Itävallassa. ETYJ käsittelee laajasti kolmeen eri pääryhmään liittyviä turvallisuuskysymyksiä:

  1. poliittis-sotilaalliset kysymykset
  2. talous- ja ympäristökysymykset
  3. nk. inhimillisen ulottuvuuden (ihmisoikeus-) kysymykset.

Näitä ulottuvuuksia kutsuttiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen aikana koreiksi, koska ajatuksia koottiin ikään kuin (paperi)koreihin. Kolmas kori, joka koski ihmisoikeuksia, oli tai sen katsottiin olleen Neuvostoliitolle epäedullinen, koska se tarjosi perusteen ihmisoikeusryhmien työskentelylle Neuvostoliitossa ja muissa Varsovan liiton maissa. Sen sijaan 1975 kokoukseen liittyvä toisen maailmansodan jälkeisten rajojen yleinen tunnustaminen katsottiin Neuvostoliitolle edulliseksi.

ETYJ:llä on toimintaa lähinnä Itä-Euroopassa, missä kansainvälisen läsnäolon katsotaan vahvistavan turvallisuutta. Esimerkkejä tästä ovat Kosovo, Bosnia ja Hertsegovina, Moldova ja Georgia. Näissä hankkeissa isäntävaltioita pyritään opastamaan lähinnä maan demokratisointiin ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

ETYJ harjoittaa siviilikriisinhallintaa, mm. vaalitarkkailua vaikuttaen siirtymätapauksien demokratisoitumisprosesseihin.

ETYJin toiminnan suuntalinjat päätetään kahden vuoden välein järjestettävässä huippukokouksessa. Huippukokoukset julkaisevat loppuasiakirjan, jossa määritetään Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämisen suuntaa.

ETYJin luottamusta ja turvallisuutta lisäävä toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ETYJin tärkein asiakirja on säännöllisesti uusittu Wienin asiakirja. Se on sotilaallista turvallisuutta käsittelevä, osanottajavaltioiden luottamusta ja turvallisuutta kehittävä säännöstö. Asiakirjaa täydennetään aika ajoin järjestön elimien päätöksellä. Wienin asiakirjan tärkeimmät tekijät ovat:

  • vuotuinen tiedonvaihto koskien osanottajavaltioiden asevoimia, puolustussuunnittelua ja budjetointia
  • em. tiedon verifiointi tarkastuksin tai arviointikäynnein
  • sotaharjoitusten ja joukkojen siirron ennaltailmoitusvelvoite
  • vierailujen ja uuden kaluston esittelyn järjestämisvelvoite
  • asevoimien demokraattinen käyttäytymissäännöstö ja sen koulutusvelvoite
  • vaarallisten, luonteeltaan sotilaallisten tapahtumien ennaltailmoitusvelvoite sekä mahdollisuus selvitysten pyyntöön em. tapauksissa

Open Skies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Avoin taivas

ETYJin yhteydessä on vuonna 1992 solmittu Avoin taivas -sopimus, jonka on allekirjoittanut 28 maata. Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2002, kun 20 sopimusvaltiota oli ratifioinut sen. Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sallivat tarkkailu- ja ilmakuvauslentojen suorittamisen toistensa ilmatilassa vastavuoroisuusperiaatteella.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ETYJ:n pysyvän neuvoston kokous Wienissä 2005

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtaja johtaa järjestön toimintaa. Puheenjohtajamaa valitaan järjestön jäsenmaista vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajamaan ulkoministeri toimii järjestön puheenjohtajana. Suomi on ollut puheenjohtajamaana viimeksi vuonna 2008. Vuonna 2014 puheenjohtajamaana toimii Sveitsi ja seuraavana puheenjohtajamaana Serbia vuonna 2015.[2]

Luopunut puheenjohtajamaa, puheenjohtajamaa ja vastaanottava puheenjohtajamaa toimivat myös troikaksi kutsuttuna ETYJ:n kolmikkona jatkuvuuden turvaamiseksi.

Vuosi Puheenjohtaja Maa
1991 Hans-Dietrich Genscher Saksan lippu Saksa
1992 Jiří Dienstbier ja Jozef Moravčík Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
1993 Margaretha af Ugglas Ruotsin lippu Ruotsi
1994 Beniamino Andreatta ja Antonio Martino Italia
1995 László Kovács Unkarin lippu Unkari
1996 Flavio Cotti Sveitsin lippu Sveitsi
1997 Niels Helveg Petersen Tanskan lippu Tanska
1998 Bronislaw Geremek Puolan lippu Puola
1999 Knut Vollebaek Norjan lippu Norja
2000 Wolfgang Schuessel ja Benita Ferrero-Waldner Itävalta
2001 Mircea Geoană Romanian lippu Romania
2002 Jaime Gama ja Antonio Martins da Cruz Portugalin lippu Portugali
2003 Jaap de Hoop Scheffer ja Bernard Bot Alankomaiden lippu Alankomaat
2004 Solomon Passy Bulgarian lippu Bulgaria
2005 Dimitrij Rupel Slovenian lippu Slovenia
2006 Karel De Gucht Belgian lippu Belgia
2007 Miguel Ángel Moratinos Espanjan lippu Espanja
2008 Ilkka Kanerva ja Alexander Stubb Suomen lippu Suomi
2009 Dora Bakoyannis ja George Papandreou Kreikka
2010 Kanat Saudabayev Kazakstan
2011 Audronius Ažubalis Liettua
2012 Eamon Gilmore Irlanti
2013 Leonid Kozhara Ukrainan lippu Ukraina
2014 Didier Burkhalter Sveitsin lippu Sveitsi
2015 Serbian lippu Serbia

Osanottajavaltiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ETYJ:llä on 57 osanottajavaltiota Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo, Kotus
  2. Switzerland, Serbia to chair OSCE in 2014 and 2015 10.2.2012. OSCE. Viitattu 19.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]