Andorra

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Andorran ruhtinaskunta
Principat d'Andorra
Andorran lippu. Andorran vaakuna.
lippu vaakuna

Andorran sijainti kartalla.

Valtiomuoto ruhtinaskunta

Ruhtinaskumppanit



Pääministeri
François Hollande (Ranskan presidentti)
Joan Enric Vives Sicília (La Seu d'Urgellin piispa)
Antoni Martí

Pääkaupunki Andorra la Vella (24 574 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 468[1] km² (sijalla 194)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2015) 78 014[1] (sijalla 200)
– väestötiheys 166,7 / km²
– väestönkasvu 0,22 % (2013)

Viralliset kielet katalaani

Valuutta Euro (€) (EUR)

BKT
– yhteensä 3 163 miljoonaa USD[1] (sijalla 167)
– per asukas 37 200 USD

HDI (2014) 0,845[2] (sijalla 34)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 14% %
– teollisuus 79% %
– palvelut 6% %

Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys

1278

Lyhenne AD

– ajoneuvot: AND
– lentokoneet: C3

Kansainvälinen
suuntanumero
+376

Motto Virtus Unita Fortior

Kansallislaulu El Gran Carlemany
Andorra satelliittikuvassa
St Michaelin kirkko, Engolasters, Andorra

Andorran ruhtinaskunta (kat. Principat d'Andorra) eli Andorra (kat. Andorra) on kääpiö- sekä sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa.[3]

Andorra on pinta-alaltaan 468 km², mikä tekee siitä Euroopan kuudenneksi pienimmän valtion. Asukkaita on hieman yli 78 000.

Andorran virallinen kieli on katalaani, mutta myös espanjaa ja ranskaa puhutaan yleisesti.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Andorran maantiede

Pinnanmuodot ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran kartta

Andorra sijaitsee Pyreneiden vuoristossa Espanjan ja Ranskan välissä. Maan pinta-ala on 468 neliökilometriä, ja sillä on maarajaa 120,3 kilometriä.[4] Andorran keskikorkeus merenpinnasta on 1 996 metriä, minkä ansiosta se on korkeimmalla sijaitseva Euroopan maa. Andorra la Vella on 1 079 metrin korkeudessa Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki. Korkein vuori on 2 942 metriä korkea Coma Pedrosa.[5] Matalin kohta puolestaan on 840 metrin korkeudessa olevassa jokilaaksossa.[6]

Maata halkoo Y-kirjaimen muotoinen keskuslaakso, jossa sijaitsee suurin osa asutuksesta.[7] Asutus on keskittynyt laaksoihin, koska ne ovat käytännössä Andorran ainoat tasaiset alueet. Keskuslaakso on muodostunut Andorran tärkeimmästä joesta Valirasta ja sen sivujoista Valira del Nordista ja Valira d’Orientista, jotka yhdistyvät Valiraksi Les Escaldesissa.[5] Andorrassa on lisäksi yli 60 pientä vuoristojärveä. Joidenkin järvien vesi on niin puhdasta, että sitä pystyy juomaan suoraan järvestä.[8]

Andorrassa vallitsee välimerellinen vuoristo-ilmasto.[7] Talvet ovat viileitä, mutta erityisen kylmiä vain korkeimmilla alueilla. Kesät ovat lauhkeita ja aurinkoisia.[9] Sadanta on kohtuullista ja vaihtelee vuosittain 762:sta 890:een millimetriin. Talvisin sateet tulevat lumena.[10]

Elävä luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran pinta-alasta 38,2 prosenttia on tiheän metsän, 26,2 prosenttia niittyjen ja laidunmaiden sekä 10,1 prosenttia pensaikkojen peitossa.[11] Maastonkorkeus vaikuttaa runsaasti kasvillisuuteen. Välimerellinen vaikutus näkyy erityisesti matalilla alueilla maan eteläosissa, jossa kasvaa muun muassa kastanjoita, jalopähkinöitä ja mäntyjä. Ylöspäin mentäessä puusto muuttuu männyiksi ja pihdoiksi, kunnes saavutetaan puuraja. Jokilaaksoissa kasvaa runsaasti erilaisia kukkivia kasveja, muun muassa Andorran kansalliskukka valkonarsissi. Puurajan yläpuolisilla alppiniityillä on puolestaan monia erilaisia ruohoja, orvokkeja, asterikasveja ja sammalia.[10]

Kasvien tapaan eläinten levinneisyyteen vaikuttaa runsaasti maastonkorkeus. Alavammilla alueella elää yleisenä muun muassa oravia, villisikoja, kettuja, jäniksiä ja metsoja. Vuoristoissa elää muun muassa pyreneittengemssi, kiiruna ja partakorppikotka.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Andorran historia

Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat todisteet ihmisasutuksesta Andorrassa ovat 12 500 vuotta vanhat luunsirpaleet. Andorran asuttamista on hidastanut pitkät ja lumiset talvet. Ensimmäiset ihmiset olivatkin todennäköisesti nomadeita. Ensimmäisiä vakituisia asukkaita olivat ilmeisesti ibereihin kuuluneita andosinoja, jotka kreikkalainen historioitsija Polybios mainitsee.[12]

Andorra kuului Rooman valtakuntaan, mutta Rooma ei ollut kovinkaan kiinnostunut syrjäisestä alueesta. Islaminuskoiset maurit valtasivat myös Andorran vallattuaan Pyreneiden niemimaan.[12]

Itsenäinen ruhtinaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perimätiedon mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle erioikeuden palkkiona heidän taistelustaan maureja vastaan vuonna 788. Andorran laaksot mainitaan ensimmäisen kerran dokumentissa vuodelta 839. Siinä vahvistettiin Andorran kuuluvan espanjalaiselle Urgellin hiippakunnalle. Neljä vuotta myöhemmin Kaarle Kaljupää myönsi Andorran laaksot Urgellin kreiville Sunifredille. Andorran poliittinen valta säilyi Urgellin kreiveillä vuoteen 1007, jolloin Ermengol I siirsi puolet Andorrasta Urgellin piispoille. Koko Andorran piispoille luovutti Ermengo IV vuonna 1133.[12]

Nykyinen Andorran ruhtinaskunta syntyi vuosina 1278 ja 1288 tehdyissä sopimuksissa, joissa maan hallinto jaettiin Urgellin piisojen ja Foix’n kreivien välille.[13]

Andorran parlamentin edeltäjä maaneuvosto perustettiin 1419, kun ruhtinaskumppanit hyväksyivät joidenkin johtavien sukujen vaatimuksesta demokraattisesti valitusta poliittisesta elimestä.[14] Ranskan ruhtinaskumppanuus siirtyi 1589 Ranskan kuninkaalle, kun Foix’n kreivistä Henrik IV:stä tuli kuningas. Presidentti sai aseman vuonna 1870.[15]

Andorra 1900- ja 2000-luvuilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra oli vuosisatoja Pyreneiden keskellä eristyksissä muusta maailmasta, mutta ensimmäinen tie Espanjasta avattiin 1913 ja Ranskasta 1935. Samoihin aikooihin maassa alettiin panostaa myös turismiin.[14]

Kaikki yli 25-vuotiaat miehet saivat Andorrassa äänioikeuden 1933 ja naiset 1970. Hallitsijaruhtinaat uudistivat muutenkin poliittista ilmapiiriä 1900-luvun lopulla. Lainsäädäntävalta ja toimeenpanovalta päätettiin erottaa 1981.[14] Andorran uudistettu parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 1982.[15]

Perustuslakia alettiin muotoilla vuonna 1990, ja uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä 1993. Uusi perustuslaki säilytti edelleen valtionpäämiehen aseman Urgellin piispalla ja Ranskan presidentillä, mutta heidän rooleista tuli pitkälti seremoniallisia.[14]

Andorra on 2000-luvulla pyrkinyt pääsemään eroon veroparatiisin maineestaan. Maassa löysennettiin maaliskuussa 2009 pankkisalaisuutta, jotta muut valtiot pystyisivät etsimään veropakolaisia ja rahanpesijöitä. Veropakolaisuutta pyrittiin hillitsemään lisää kesäkuussa 2013, jolloin Andorrassa otettiin käyttöön tuloverotus.[16]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittinen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra on parlamentaarinen ruhtinaskunta, jonka valtionpäämiehiä ovat Urgellin piispa ja Ranskan presidentti.[17] Andorran perustuslaki vuodelta 1993 määrittelee maan itsenäiseksi oikeusvaltioksi, joka noudattaa demokratian ja sosiaalisuuden periaatteita.

Andorran parlamentti vastaa lainsäädäntävallasta. Se perustettiin 1419 ja muotoiltiin nykyisen kaltaiseksi 1866. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valmistaa ja hyväksyä lait, hallituksen päämiehen nimittäminen, valtionbudjetin hyväksyminen ja hallituksen päätösten valvominen.[17] Parlamentissa on 28–42 jäsentä, jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Osa edustajista valitaan kunnista ja osa koko valtion sisäisestä vaalipiriistä.[18] Sekä Espanjalla että Ranskalla on lisäksi edustajansa parlamentissa.

Ulkopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra on OECD:n luokittelun mukaan niin sanottu veroparatiisi. Viime vuosina se on muiden Euroopan kääpiövaltioiden tavoin pyrkinyt eroon erityisasemastaan. Andorra ei kuulu Euroopan unioniin, mutta toimii sen kanssa monilla aloilla läheisessä yhteistyössä. Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.

Pitäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorrassa on seitsemän pitäjää tai seurakuntaa (parròquia): Perinteisesti maassa oli kuusi hallinnollista seurakuntaa, kunnes vuonna 1978 Escaldesin seurakunta erotettiin Andorra la Vellasta. Maan pääkaupungissa on Seitsemän lukon arkku, jossa säilytetään maan tärkeimpiä asiakirjoja ja jokaisella pitäjällä on yksi avain arkkuun, eli sen voi avata vain kaikkien pitäjien edustajien läsnä ollessa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu kattaa 80 prosenttia Andorran bruttokansantuotteesta. Maassa vierailee vuosittain noin 11 miljoonaa matkailijaa.[1] Suurin osa matkailijoista on päivän viipyviä ostosmatkailijoita, mutta talvisin matkailu on talviurheilupainotteista.[19] Maa on yhtä suurta laskettelukeskusta, ja Escaldesissa on Etelä-Euroopan suurimpiin lukeutuva viihdekylpylä.[20]

Vain kaksi prosenttia maan pinta-alasta on viljelykelpoista, perinteisesti tärkein maatalouden ala onkin lampaankasvatus. Myös tupakanviljely on tuottoisaa. Vähäisen teollisuuden päätuotteita ovat sikarit, tupakka ja huonekalut.[21]

Veroparatiisin asema on houkutellut maan pankkeihin ulkomaisia varoja. Toisaalta rahalaitoksia on muiden verovapaiden maiden tavoin syytetty muun muassa rahanpesusta.[22]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat vesivoimapotentiaali, puu, rautamalmi, mineraalivesi ja lyijy. Merkittävimpiä vientituotteita ovat tupakkatuotteet ja huonekalut.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2015 maassa oli 78 014 asukasta.[23] Niistä 35 750 oli andorralaisia. Suurimmat vähemmistöryhmät olivat espanjalaiset, joita oli 20 577, portugalilaiset, joita oli 10 697, ja ranskalaiset, joita oli 3 890. Brittejä oli 953 ja muita vähemmistökansalaisuuksia selvästi alle tuhat asukasta.[24] Maan virallinen kieli on katalaani, muita yleisiä kieliä ovat myös espanja, ranska ja portugali.[1]

Andorran väkiluku on kasvanut paljon 1900-luvun aikana, sillä vielä vuoden 1920 väestönlaskussa oli asukkaita 4 309 ja vuonna 1960 noin 8 400.[25] Vuonna 1981 asukkaita oli jo yli 37 800 ja 1991 yli 59 000.[26] Väestönkasvu selittyy maahanmuuttajilla, joita Andorraan ovat houkutelleet hyvät palkat ja talous. Maahanmuuttajien takia ulkomaalaisten osuus Andorran väestöstä on kasvanut 1900-luvun alun jälkeen radikaalisti. Vielä vuonna 1920 vain viisi prosenttia asukkaista olivat ulkomaalaisia, mutta 2000-luvulla ulkomaalaisten osuus on ollut vajaa 60 prosenttia.[25]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorrassa kaikki lapset käyvät koulua 4–16-vuotiaina. Maassa on rinnakkain kolme koulutusjärjestelmää. Andorralainen järjestelmä on Andorran hallituksen organisoimaa, mutta sen lisäksi maassa on espanjalainen ja ranskalainen järjestelmä. Lukukaudella 2014–2015 maan koululaisista ja opiskelijoista 40 prosenttia noudatti andorralaista, 32 prosenttia ranskalaista ja 28 espanjalaista järjestelmää.[27]

Korkeakoulutusta Andorrassa tarjoaa vuonna 1997 perustettu Andorran yliopisto. Pienen kokonsa vuoksi yliopisto tarjoaa vain rajoitetun määrän opintomahdollisuuksia.[28] Vuonna 2014 yliopistossa opiskeli 1 066 oppilasta.[29] Noin 70 prosenttia andorralaisista opiskelijoista käyvät yliopistonsa joko Ranskassa tai Espanjassa. Erityisen suosittuja opiskelukaupunkeja ovat Toulouse ja Barcelona.[28]

Kansanterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran terveysjärjestelmä on maailman parhaita. Maailman terveysjärjestö WHO listasi sen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maailman kolmanneksi parhaaksi järjestelmässä, ja samaan aikaan WHO:n mukaan maan elinajanodote oli 83,5 vuodessa maailman korkein.[30] Vuonna 2013 Institute for Health Metrics and Evaluation -tutkimusinstituutin tilastojen mukaan Andorran elinajanodote oli miehillä 80,9 ja naisilla 86,6 vuotta.[31]

Andorrassa kaikki maan kansalaiset ja työluvan omaavat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja terveydenhoitopalveluihin. Jokaisen palkasta otetaan 18 prosentin sosiaaliturvavero, jolla rahoitetaan terveydenhoito. Siitä osan maksaa työnantaja ja osan työntekijä.[28]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran kulttuuri on saanut paljon vaikutteita naapurimaista Ranskasta ja erityisesti Espanjan Kataloniasta. Ensimmäiset andorralaiset olivat katalaaninkielisiä heimoja. Andorra on katolinen maa siihen kuuluvine traditioineen. Maa eli pitkälle 1900-luvun puolelle saakka eristyksissä muusta maailmasta. Viime vuosikymmeninä matkailu ja siirtolaisuus ovat muokanneet myös kulttuurielämää. Andorrassa on äskettäin aloitettu oma yliopistotasoinen opetus. Andorra on saanut osallistumisoikeuden Eurovision laulukilpailuihin, minkä ansiosta kilpailussa on käytetty katalaanin kieltä.[32]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Andorrasta yksi kohde, Madriu-Claror-Perafitan laakso.[33]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran suosituin palloilulaji on rugby.[34] Andorralainen rugby union -joukkue VPC Andorra XV on pelannut Ranskan pääsarjassa. Espanjan pääsarjassa on puolestaan pelannut koripallojoukkue BC Andorra.[35] Jalkapallossa maa ei ole saanut menestystä. Jalkapallomaajoukkue on voittanut kymmenvuotisen historiansa aikana vain kolme ottelua. Jalkapallon maailmanrankingissa Andorra oli huhtikuussa 2016 sijalla 202. Korkein sijoitus on ollut 125. vuonna 2005.[36]

Andorra on osallistut jokaisiin kesä- ja talviolympialaisiin vuodesta 1976. Maan pääkaupunki Andorra la Vella haki vuoden 2010 talviolympialaisia.[37] Andorra on lähettänyt olympialaisiin kahdesta kahdeksaan urheilijaa, mutta mitaleja maa ei ole saanut vielä yksistäkään kisoista.[38] Sen parhaan sijoituksen on hankkinut maantiepyöräilijä Emili Pérez, joka sijoittui Soulissa 1988 yhdeksänneksi. Maratonjuoksija Antoni Bernadó ja ampuja Joan Tomàs Roca ovat osallistuneet viisiin olympialaisiin. Roca oli 61-vuotias vuoden 2012 olympialaisissa.[39]

Kansainvälisesti Andorra on saanut jonkinlaista menestystä lähinnä talvilajeissa. Sophie Dusautoir Bertrand sijoittui pronssille vuoden 2009 hiihtoalppinismin Euroopan-mestaruuskilpailuissa ja Joan Verdu Sanchez samoin pronssille alppihiihdossa nuorten talviolympialaisissa 2012.[35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f The World Factbook: Andorra CIA. (englanniksi)
  2. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen pdf-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (undp.org) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  3. Andorran kulttuuri- ja viihdekompleksi
  4. Andorra in Figures 2014, s. 8.
  5. a b Augustin, s. 8-9.
  6. Andorra in Figures 2014, s. 9.
  7. a b About Andorra Villa Spain. Viitattu 10.4.2016. (englanniksi)
  8. Augustin, s. 12.
  9. Augustin, s. 15.
  10. a b c Augustin, s. 16-19.
  11. Andorra in Figures 2014, s. 11.
  12. a b c Augustin, s. 21–24.
  13. Augustin, s. 25.
  14. a b c d Augustin, s. 27–29.
  15. a b Western Europe 2003, s. 41.
  16. Andorra profile – Timeline BBC News. 9.3.2015. BBC. Viitattu 4.4.2016. (englanniksi)
  17. a b Andorra in Figures 2014, s. 15.
  18. Andorra in Figures 2014, s. 16.
  19. Tiny Andorra Opens Tourism Office In U.S. Chicago Tribune 1989
  20. Total wellbeing at the very source Official Site of Andorra Tourism
  21. Background note (arkistoitu versio) 2012. US Department of State. Viitattu 18.10.2013.
  22. MONEYVAL publishes its 3rd Round Evaluation Report on Andorra Council of Europe 2008
  23. Total Population Departament d’estadísca. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
  24. Population by Nationality Departament d’estadísca. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
  25. a b Augustin, s. 62.
  26. Andorra City Population. Thomas Brinkoff. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
  27. Andorra in Figures 2014, s. 65–66.
  28. a b c Augustin, s. 77.
  29. University Students by Nationality Departament d’estadísca. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
  30. Henley, Paul: pe/7649339.stm Why Andorrans live longer BBC News. 2.10.2008. BBC. Viitattu 6.4.2016. (englanniksi)
  31. Andorra Institute for Health Metrics and Evaluation. Viitattu 6.4.2016. (englanniksi)
  32. Irish Eurovision Website
  33. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)
  34. Augustin, s. 109.
  35. a b Etchingham, Chris: The Outsiders, Part 6: FC Andorra The Football Pink. Viitattu 7.4.2016. (englanniksi)
  36. Andorra FIFA. Viitattu 7.4.2016. (englanniksi)
  37. Augustin, s. 108.
  38. Andorra Sports Reference. Sports Reference LLC. Viitattu 7.4.2016. (englanniksi)
  39. Grasso, John & Mallon, Bill & Heijmans, Jeroen: Historical Dictionary of the Olympic Movement, s. 36. Lanham, Maryland: Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 978-1-4422-4859-5. Google-kirjat (viitattu 7.4.2016).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]