Andorra

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Andorran ruhtinaskunta
Principat d'Andorra
Andorran lippu. Andorran vaakuna.
lippu vaakuna

Andorran sijainti kartalla.
Andorran sijainti kartalla.

Valtiomuoto ruhtinaskunta
Ruhtinaskumppanit



Pääministeri
Emmanuel Macron (Ranskan presidentti)
Joan Enric Vives Sicília (La Seu d'Urgellin piispa)
Antoni Martí
Pääkaupunki Andorra la Vella (24 574 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 468[1] km² (sijalla 194)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2018) 80 275[2] (sijalla 200)
– väestötiheys 171,5 / km²
– väestönkasvu 0,22 % (2013)
Viralliset kielet katalaani
Valuutta Euro (€) (EUR)
BKT
– yhteensä 3 327 miljoonaa USD[1] (sijalla 167)
– per asukas 49 900 USD
HDI (2014) 0,845[3] (sijalla 34)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 11.9 %
– teollisuus 33.6 %
– palvelut 54.5 %
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys

1278
Lyhenne AD
– ajoneuvot: AND
– lentokoneet: C3
Kansainvälinen
suuntanumero
+376
Motto Virtus Unita Fortior
Kansallislaulu El Gran Carlemany
Andorra satelliittikuvassa

Andorran ruhtinaskunta (kat. Principat d'Andorra) eli Andorra (kat. Andorra) on kääpiö- ja sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa. Andorran pinta-ala on 468 neliökilometriä, mikä tekee siitä Euroopan kuudenneksi pienimmän valtion. Asukkaita on hieman yli 80 000, ja pääkaupunki on Andorra la Vella. Nykyinen Andorra on muodostunut 1200-luvun lopulla, ja sitä hallitsevat muodollisesti ruhtinaskumppanit ja käytännössä maan parlamentti. Maan virallinen kieli on katalaani, mutta myös espanjaa ja ranskaa puhutaan yleisesti. Andorra on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1993. Maa ei kuulu Euroopan unioniin, mutta se on mukana yhteisvaluutta eurossa. Matkailu tuottaa suurimman osan Andorran bruttokansantuotteesta. Urheilussa se on pärjännyt parhaiten alppihiihdossa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Andorran maantiede

Pinnanmuodot ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran kartta

Andorra sijaitsee Pyreneiden vuoristossa Espanjan ja Ranskan välissä. Maan pinta-ala on 468 neliökilometriä, ja sillä on maarajaa 120,3 kilometriä.[4] Andorran keskikorkeus merenpinnasta on 1 996 metriä, minkä ansiosta se on korkeimmalla sijaitseva Euroopan maa. Andorra la Vella on 1 079 metrin korkeudessa Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki. Korkein vuori on 2 942 metriä korkea Coma Pedrosa.[5] Matalin kohta puolestaan on 840 metrin korkeudessa sijaitsevassa jokilaaksossa.[4]

Andorraa halkoo Y-kirjaimen muotoinen keskuslaakso, jossa sijaitsee suurin osa asutuksesta.[6] Asutus on keskittynyt viimeisimmän jääkauden aikana muodostuneisiin laaksoihin[7], koska ne ovat käytännössä Andorran ainoat tasaiset alueet. Keskuslaakso on muodostunut Andorran tärkeimmästä joesta Valirasta ja sen sivujoista Valira del Nordista ja Valira d’Orientista, jotka yhdistyvät Valiraksi Les Escaldesissa.[5] Toinen Andorran merkittävä joki on Ariège, ja se muodostaa osan Ranskan ja Andorran välisestä rajasta.[7] Andorrassa on lisäksi yli 60 pientä vuoristojärveä. Joidenkin järvien vesi on niin puhdasta, että sitä pystyy juomaan suoraan järvestä.[8]

Andorrassa vallitsee pääosin välimerellinen vuoristo-ilmasto.[6] Joillain alueilla ilmastossa on subarktisia piirteitä.[9] Vuoden keskimääräinen lämpötila on noin 5–10 °C.[9] Talvet ovat viileitä, mutta erityisen kylmiä vain korkeimmilla alueilla. Kesät ovat lauhkeita ja aurinkoisia.[10] Sadanta on kohtuullista vuoden ympäri ja vaihtelee vuosittain noin 800:sta 1 200:n millimetriin.[9] Talvisin sateet tulevat lumena.[11]

Elävä luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran pinta-alasta 38 prosenttia on metsän, 26 prosenttia niittyjen ja laidunmaiden, 20 prosenttia kivikkojen ja vuoristojen sekä 5 prosenttia kaupunkialueiden peitossa.[12] Maastonkorkeus vaikuttaa runsaasti kasvillisuuteen. Välimerellinen vaikutus näkyy erityisesti matalilla alueilla maan eteläosissa, jossa kasvaa muun muassa kastanjoita, jalopähkinöitä ja mäntyjä. Ylöspäin mentäessä puusto muuttuu männyiksi ja pihdoiksi, kunnes saavutetaan puuraja. Jokilaaksoissa kasvaa runsaasti erilaisia kukkivia kasveja, muun muassa Andorran kansalliskukka valkonarsissi. Puurajan yläpuolisilla alppiniityillä on puolestaan monia erilaisia ruohoja, orvokkeja, asterikasveja ja sammalia.[11] Andorrassa sijaitsee kolme luonnonpuistoa, joiden alueet ovat suojeltuja. Niiden alueilla kasvaa ainakin satoja kasvilajeja.[13]

Kasvien tapaan eläinten levinneisyyteen vaikuttaa runsaasti maastonkorkeus. Alavammilla alueella elää yleisenä muun muassa oravia, villisikoja, kettuja, jäniksiä ja metsoja. Vuoristoissa elää muun muassa pyreneittengemssi, kiiruna ja partakorppikotka.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Andorran historia

Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat todisteet ihmisasutuksesta Andorrassa ovat 12 500 vuotta vanhat luunsirpaleet. Andorran asuttamista on hidastanut pitkät ja lumiset talvet. Ensimmäiset ihmiset olivatkin todennäköisesti nomadeita. Ensimmäisiä vakituisia asukkaita olivat ilmeisesti ibereihin kuuluneita andosinoja, jotka kreikkalainen historioitsija Polybios mainitsee.[14]

Andorra kuului Rooman valtakuntaan, mutta Rooma ei ollut kovinkaan kiinnostunut syrjäisestä alueesta. Islaminuskoiset maurit valtasivat myös Andorran vallattuaan Pyreneiden niemimaan.[14]

Itsenäinen ruhtinaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perimätiedon mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle erioikeuden palkkiona heidän taistelustaan maureja vastaan vuonna 788. Andorran laaksot mainitaan ensimmäisen kerran dokumentissa vuodelta 839. Siinä vahvistettiin Andorran kuuluvan espanjalaiselle Urgellin hiippakunnalle. Neljä vuotta myöhemmin Kaarle Kaljupää myönsi Andorran laaksot Urgellin kreiville Sunifredille. Andorran poliittinen valta säilyi Urgellin kreiveillä vuoteen 1007, jolloin Ermengol I siirsi puolet Andorrasta Urgellin piispoille. Koko Andorran piispoille luovutti Ermengo IV vuonna 1133.[14]

Nykyinen Andorran ruhtinaskunta syntyi vuosina 1278 ja 1288 tehdyissä sopimuksissa, joissa maan hallinto jaettiin Urgellin piisojen ja Foix’n kreivien välille.[15]

Andorran parlamentin edeltäjä maaneuvosto perustettiin 1419, kun ruhtinaskumppanit hyväksyivät joidenkin johtavien sukujen vaatimuksesta demokraattisesti valitusta poliittisesta elimestä.[16] Ranskan ruhtinaskumppanuus siirtyi 1589 Ranskan kuninkaalle, kun Foix’n kreivistä Henrik IV:stä tuli kuningas. Ranskan vallankumouksen jälkeen 1793 Ranska luopui ruhtinashallitsijan tittelistä, kunnes Napoleon palautti tittelin vuonna 1806. Pyreneiden niemimaan sodan loppuvaiheissa, vuosina 1812–1814, Andorra oli osa Ranskaa.[17] Ranskan presidentti sai ruhtinaskumppanin aseman vuonna 1870.[18]

Andorra 1900- ja 2000-luvuilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymää Andorra la Vellasta

Andorra oli vuosisatoja Pyreneiden keskellä eristyksissä muusta maailmasta, mutta ensimmäinen tie Espanjasta avattiin 1913 ja Ranskasta 1935. Samoihin aikoihin maassa alettiin panostaa myös turismiin.[16] Toisen maailmansodan aikana maa pysyi neutraalina.[19]

Kaikki yli 25-vuotiaat miehet saivat Andorrassa äänioikeuden 1933 ja naiset 1970. Hallitsijaruhtinaat uudistivat muutenkin poliittista ilmapiiriä 1900-luvun lopulla. Lainsäädäntävalta ja toimeenpanovalta päätettiin erottaa 1981.[16] Andorran uudistettu parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 1982.[18]

Perustuslakia alettiin muotoilla vuonna 1990, ja uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä 1993. Uusi perustuslaki säilytti edelleen valtionpäämiehen aseman Urgellin piispalla ja Ranskan presidentillä, mutta heidän rooleistaan tuli pitkälti seremoniallisia.[16]

Andorra on 2000-luvulla pyrkinyt pääsemään eroon veroparatiisin maineestaan. Maassa löysennettiin maaliskuussa 2009 pankkisalaisuutta, jotta muut valtiot pystyisivät etsimään veropakolaisia ja rahanpesijöitä. Veropakolaisuutta pyrittiin hillitsemään lisää kesäkuussa 2013, jolloin Andorrassa otettiin käyttöön tuloverotus. Vuonna 2018 pankkisalaisuutta löysennettiin entisestään.[19][20]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliittinen järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran uusi parlamenttitalo

Andorra on parlamentaarinen ruhtinaskunta, jonka valtionpäämiehiä ovat ruhtinaskumppanit eli Urgellin piispa ja Ranskan presidentti[21], joilla molemmilla on yhtäläiset valtaoikeudet. Andorran perustuslaki vuodelta 1993 määrittelee maan itsenäiseksi oikeusvaltioksi, joka noudattaa demokratian ja sosiaalisuuden periaatteita. [22][23]

Andorran parlamentti vastaa lainsäädäntävallasta.[22][23] Se perustettiin 1419 ja muotoiltiin nykyisen kaltaiseksi 1866. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valmistaa ja hyväksyä lait, nimittää hallituksen päämiehen, hyväksyä valtionbudjetin ja valvoa hallituksen päätöksiä.[21] Parlamentissa on 28–42 jäsentä[22][23], jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Kaikki yli 18-vuotiaat Andorran kansalaiset voivat äänestää vaaleissa. Puolet edustajista valitaan kunnista ja toinen puoli koko valtion sisäisestä vaalipiiristä.[24][21]Sekä Espanjalla että Ranskalla on lisäksi edustajansa parlamentissa.

Toimeenpanovalta on puolestaan hallituksella, joka koostuu parlamentin ja ruhtinaskumppanien valitsemasta hallituksen päämiehestä ja tämän valitsemista ministereistä. Se valitaan neljän vuoden kausiksi. Hallitus vastaa Andorran ulkomaansuhteista, maan hallinnasta ja poliisivoimien johtamisesta.[25]

Vuoden 2015 parlamenttivaaleissa eniten paikkoja 28:sta sai Andorran demokraatit (Demòcrates per Andorra), joka sai 15 paikkaa parlamenttiin. Andorran liberaalinen puolue (Liberals d’Andorra) sai kahdeksan paikkaa, Andorran sosiaalidemokraattinen puolue (Partit Socialdemòcrata d’Andorra) kolme ja Sosiaalidemokraattinen edistyspuolue (Socialdemocràcia i Progrés) kaksi.[26]

Maailmanpankin vuoden 2016 raportin mukaan Andorra oli yksi OECD:n poliittisesti vakaimmista maista.[24]

Andorran kansalaisuuden voi saada kolmella tavalla. Kansalaisuuden saa, jos äiti on Andorran kansalainen tai molemmat vanhemmat asuvat pysyvästi maassa ja isä on syntynyt Andorrassa. Lisäksi kansalaiseksi voi päästä, jos on asunut maassa 25 vuoden ajan.[1]

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra on OECD:n luokittelun mukaan niin sanottu veroparatiisi. 2000-luvulla se on muiden Euroopan kääpiövaltioiden tavoin pyrkinyt eroon erityisasemastaan. Andorra ei kuulu Euroopan unioniin, mutta toimii sen kanssa monilla aloilla läheisessä yhteistyössä, mikä alkoi virallisesti vuonna 1990.[19] Yhteisvaluutta euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra solmi valuuttasopimuksen EU:n kanssa 30. kesäkuuta 2011,[27] ja euron asema virallisena valuuttana vahvistettiin heinäkuussa 2011.[28] Maa voi myös laskea liikkeelle omia eurokolikoitaan.[27] Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.[19]

Andorralla ei ole käytännössä omaa armeijaa, ja sen tärkein tehtävä on maan lipun näyttäminen julkisissa tilaisuuksissa. Andorran puolustaminen on Ranskan ja Espanjan vastuulla,[1] mutta maalla on kuitenkin omat poliisivoimansa,[24] jonka vahvuus oli 237 henkilöä vuonna 2012.[17]

Andorralla on oma suurlähetystönsä Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Lisäksi sillä on konsulaatti Yhdysvalloissa. Andorrassa puolestaan on Ranskan ja Espanjan suurlähetystöt sekä 16 valtion konsulaatit.[29]

Oikeusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran oikeusjärjestelmä koostuu maistraatista, raastuvanoikeudesta, rikosoikeudesta ja ylemmästä oikeudesta, jotka yhdessä vastaavat siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudesta. Perustuslaillinen oikeus puolestaan on korkein toimielin perustuslain tulkinnassa. Se hoitaa tehtäviään ainoastaan perustuslain mukaisesti. Ylin oikeus puolestaan valvoo muiden oikeuslaitosten toimintaa riippumattomasti.[25]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra la Vellan Común rakennus

Andorrassa on seitsemän kuntaa[22][30], joista jokaisella on oma paikallishallintonsa. Comú on kunnan edustuksellinen ja hallinnollinen elin.[25]

Perinteisesti maassa oli kuusi kuntaa, kunnes vuonna 1978 Escaldesin erotettiin Andorra la Vellasta. Asukasluvultaan suurin mutta pinta-alaltaan pienin kunta on Andorra la Vella, joka muodostaa Escaldes-Engordanyn kanssa maan tärkeimmän kaupunkimaisen alueen.[31]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorra on vapaan ja kehittyneen markkinatalouden maa, jossa tulot ovat Euroopan keskitason yläpuolella. Työttömyys on myös alhaista, vuonna 2016 noin 4 %.[1]

Matkailu on taloudellisesti tärkeää, ja se kattaa 80 prosenttia Andorran bruttokansantuotteesta. Maassa vierailee vuosittain noin 8 miljoonaa matkailijaa.[1][32] Suurin osa matkailijoista on päivän viipyviä ostosmatkailijoita, mutta talvisin matkailu on talviurheilupainotteista.[33] Maa on yhtä suurta laskettelukeskusta, ja Escaldesissa on Etelä-Euroopan suurimpiin lukeutuva viihdekylpylä.[34]

Vain kaksi prosenttia maan pinta-alasta on viljelykelpoista, perinteisesti tärkein maatalouden ala onkin lampaankasvatus. Myös tupakanviljely on tuottoisaa. Lisäksi ruista, vehnää, oliiveja sekä perunoita viljellään jonkin verran.[28] Merkittävimmät luonnonvarat puolestaan ovat vesivoimapotentiaali, puu, rautamalmi, mineraalivesi ja lyijy. Vähäisen teollisuuden päätuotteita ovat sikarit, tupakka ja huonekalut.[35] Tämän lisäksi maassa tuotetaan myös sähkölaitteita ja painotuotteita. Merkittävimpiä vientituotteita ovat tupakkatuotteet ja huonekalut. Yhteensä vientiä oli noin 79 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta vuonna 2015. Tärkeimmät vientimaat ovat Espanja, Ranska ja Norja.[36] Samana vuonna tuontia oli lähes 1,3 miljardin arvosta, ja tuonnin arvo ylittää yli kymmenkertaisesti viennin. Erityisesti maahan tuodaan kulutustavaroita, ruokaa, polttoaineita ja sähköä. [1]

Andorralaisen pankin päätoimistorakennus

Pankit ovat myös tärkeitä Andorran taloudelle. Maassa toimii kuusi pankkiyhtiötä[37], ja maan asema veroparatiisina on houkutellut sen pankkeihin ulkomaisia varoja. Toisaalta rahalaitoksia on muiden verovapaiden maiden tavoin syytetty muun muassa rahanpesusta.[38] Vuonna 2013 Andorrassa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön tulovero, sillä erityisesti EU oli painostanut maata ottamaan se käyttöön veronkierron estämiseksi.[39] Lisäksi vuoden 2012 alussa maassa otettiin käyttöön kymmenen prosentin yritysvero osittain pitkään jatkuneen finanssikriisin vuoksi.[40]

Andorran vuosittainen sähkönkulutus on noin 220 miljoonaa kilowattituntia. Maan oma tuotanto on suunnilleen 100 miljoonaa kilowattituntia, joten se tuo suhteellisesti paljon sähköä ulkomailta. 61 prosenttia käytetystä sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, 23 % vesivoimalla ja 15 % muilla uusituvilla energianlähteillä.[1] Maan omasta energiantuotannosta yli 85 % tulee vesivoimasta, 14 % jätteistä ja 0,4 % aurinkopaneeleista.[41]

Andorrassa on nykyaikainen puhelin-, laajakaista- ja LTE-tekniikka. Noin 83 prosentilla andorralaisista on kotona internet-yhteys,[32] ja noin 98 prosenttia väestöstä käyttää internettiä. Lankapuhelinverkkoja oli yli 38 400 ja matkapuhelinverkkoja yli 80 300 vuonna 2017. Laajakaistayhteyksiä on lähes 34 300. [1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran päätie CG-1

Andorrassa ei ole rautateitä eikä lentokenttää. Lähin lentokenttä sijaitsee Espanjan puolella, La Seu d’Urgellissa, 10 kilometrin päässä rajalta.[42] Andorrasta on hyvät maantieyhteydet Ranskaan sekä Espanjaan,[28] ja maassa on yhteensä noin 320 kilometriä maanteitä.[1] Andorrassa on neljä päätietä, joista tie CG-1 kulkee Andorra la Vellasta lounaaseen Espanjan rajalle, CG-2 itään Ranskan rajalle[42] ja CG-3 pohjoiseen. Tie CG-4 puolestaan kulkee La Massanan kylästä itään Espanjan rajalle.[43] Maan asukkaita palvelee noin kymmenen linja-autolinjaa.[44] Maassa toimii myös kaupallisia helikopteriyrityksiä, jotka toimivat maanlaajuisesti.[45]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2018 maassa oli 80 275 asukasta,[2] joista lähes yhdeksän kymmenestä asuu kaupunkimaisilla alueilla.[28] Maaseudulla asuvien määrä on kasvanut 2000-luvulla.[46] Maan virallinen kieli on katalaani, muita yleisiä kieliä ovat myös espanja, ranska ja portugali.[1]

Andorran väkiluku on kasvanut paljon 1900-luvun aikana, sillä vielä vuoden 1920 väestönlaskussa oli asukkaita 4 309 ja vuonna 1960 noin 8 400.[47] Vuonna 1981 asukkaita oli jo yli 37 800 ja 1991 yli 59 000.[30] Väestönkasvu selittyy maahanmuuttajilla, joita Andorraan ovat houkutelleet hyvät palkat ja talous. Maahanmuuttajien takia ulkomaalaisten osuus Andorran väestöstä on kasvanut 1900-luvun alun jälkeen radikaalisti. Vuonna 1920 vain viisi prosenttia asukkaista olivat ulkomaalaisia.[47] Vuoden 2017 tilastojen mukaan andorralaisia asukkaista oli 49,1 prosenttia. Espanjalaisia oli 25,1 prosenttia, portugalilaisia 12,3 prosenttia ja ranskalaisia 4,3 prosenttia.[48]

Andorran väestöpyramidissa nuorten ja vanhojen osuus on eurooppalaista keskitasoa pienempi. Syntyvyysaste, kokonaishedelmällisyysluku ja kuolleisuusaste ovat myös eurooppalaista tasoa pienemmät. Maan ikärakenteeseen ja matalaan kuolleisuuteen vaikuttavat erityisesti maahanmuuttajien liikkeet. Monet maassa asuvat ulkomaalaiset muuttavat myöhemmin elämässään takaisin kotimaahansa.[49]

Vuonna 2010 lähes 90 prosenttia Andorran väestöstä oli kristittyjä, joista suurin osa on katolisia. Maassa on myös jonkin verran protestantteja, ortodokseja sekä Jehovan todistajia.[50] Muslimeja on noin 0,6 prosenttia,[17] joista suurin osa pohjoisafrikkalaisia maahanmuuttajia. Maassa on myös pienet hindu- ja juutalaisvähemmistöt.[51] Hinduja on yhteensä 0,5 prosenttia ja juutalaisia alle 0,5 prosenttia.[17] Andorrassa ei ole virallista uskontoa, mutta katolisen kirkon jäsenillä on joitakin erityisoikeuksia.[52]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorrassa kaikki lapset käyvät koulua 4–16-vuotiaina, jolloin se ilmaista julkisissa kouluissa. Andorran lain mukaan koulunkäynti on pakollista 6–16-vuotiaana. Maassa on rinnakkain kolme koulutusjärjestelmää. Andorralainen järjestelmä on Andorran hallituksen organisoimaa, mutta sen lisäksi maassa on espanjalainen ja ranskalainen järjestelmä.[53] Lukukaudella 2016–2017 maan koululaisista ja opiskelijoista 39 prosenttia noudatti andorralaista, 33 prosenttia ranskalaista ja 28 espanjalaista järjestelmää.[54] Andorralaisen järjestelmän suosio on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, kun taas espanjalaisen järjestelmän suosio on hiipunut.[53] Käytännössä kaikki andorralaiset osaavat lukea.[28]

Korkeakoulutusta Andorrassa tarjoaa vuonna 1997 perustettu Andorran yliopisto. Pienen kokonsa vuoksi yliopisto tarjoaa vain rajoitetun määrän opintomahdollisuuksia.[55] Vuonna 2014 yliopistossa opiskeli 1 066 oppilasta.[56] Noin 70 prosenttia andorralaisista opiskelijoista käyvät yliopistonsa joko Ranskassa tai Espanjassa. Erityisen suosittuja opiskelukaupunkeja ovat Toulouse ja Barcelona.[55]

Kansanterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran terveysjärjestelmä on maailman parhaita. Maailman terveysjärjestö WHO listasi sen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä maailman kolmanneksi parhaaksi järjestelmäksi, ja samaan aikaan WHO:n mukaan maan elinajanodote oli 83,5 vuodella maailman korkein.[57] Vuonna 2013 Institute for Health Metrics and Evaluation -tutkimusinstituutin tilastojen mukaan Andorran elinajanodote oli miehillä 80,9 ja naisilla 86,6 vuotta.[58] Vuonna 2016 Andorran asukkaista 28 % oli ylipainoisia, ja ylipainoisuus on lisääntynyt maassa viisi prosenttiyksikköä vuosina 2000–2016.[46]

Andorrassa kaikki maan kansalaiset ja työluvan omaavat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja terveydenhoitopalveluihin. Jokaisen palkasta otetaan 18 prosentin sosiaaliturvavero, jolla rahoitetaan terveydenhoito. Siitä osan maksaa työnantaja ja osan työntekijä.[55]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuriperintö ja arkikulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

St Michaelin kirkko, Engolasters, Andorra
Maisemaa Madriu-Claror-Perafitan laaksossa

Andorran kulttuuri on saanut paljon vaikutteita naapurimaista Ranskasta ja erityisesti Espanjan Kataloniasta. Ensimmäiset andorralaiset olivat katalaaninkielisiä heimoja. Andorra on katolinen maa siihen kuuluvine perinteineen. Maa eli pitkälle 1900-luvun puolelle saakka eristyksissä muusta maailmasta. 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla matkailu sekä siirtolaisuus ovat muokanneet myös kulttuurielämää. Andorrassa aloitettiin vuonna 1997 oma yliopistotasoinen opetus.[28]

Andorralainen keittiö on samantapainen kuin katalonialainen, vaikka siinä on vaikuitteita esimerkiksi ranskalaisesta keittiöstä.[59] Merenelävät ja tuoreet maataloustuotteet ovat tärkeitä.[60] Erityisesti turska ja taimen[59] ovat perinteisesti Andorrassa paljon syötyjä kaloja. Sienet ja grillattu liha ovat myös yleisiä.[59] L'escudella on esimerkki perinteisestä andorralaisesta ruokalajista. Se on muhennos, joka valmistetaan sianlihasta ja kausivihanneksista.[61] Andorrassa järjestetään vuoden ympäri useita ruokatapahtumia, jotka osaltaan auttavat säilyttämään maan omaa ruokakultturia.[59]

Unescon maailmanperintöluettelossa on Andorrasta yksi kohde, Madriu-Claror-Perafitan laakso[62], joka kattaa noin yhdeksän prosenttia Andorran pinta-alasta. Se lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2004[28] ja sen sisältämää aluetta muokattiin 2006. [63]

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorrassa on paljon nähtävyyksiä, esimerkiksi kirkkoja ja museoita, ja siellä on säilynyt useita romaanisen tyylin aikaisia kirkkoja sekä monumentteja.[64] Lisäksi siellä on säilynyt joitakin goottilaisen ja barokin arkkitehtuurin aikaisia rakennuksia.[65] Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on Andorra la Vellassa sijaitseva Casa de la Vall, joka toimi maan parlamenttitalona vuosina 1702–2011. Pääkaupungissa sijaitsevat myös keskiaikainen kirkko Església de Santa Coloma sekä automuseo Museu Nacional de l'Automòbil.[66] Maan pääkaupungissa Seth Panisin linnassa on Seitsemän lukon arkku, jossa säilytettiin aiemmin maan tärkeimpiä asiakirjoja. Jokaisella pitäjällä oli yksi avain arkkuun, eli sen pystyi avaamaan vain kaikkien pitäjien edustajien läsnä ollessa.[67]

Taiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorralainen musiikki koostui pitkään uskonnollisista virsistä ja veisuista sekä perinteisistä kansanlauluista.[65] Kansantansseista tunnettuja ovat sardana ja marratxa.[68]

Kansainvälisesti tunnetuimmat andorralaiset muusikot ovat veljekset Lluís Claret ja Gerard Claret. Lluís on sellisti, ja hän on soittanut klassisten orkestereiden kanssa ympärieurooppaa. Gerard puolestaan on viulisti, joka on myös johtanut Andorran kansallisorkesteria.[69] Eurovision laulukilpailuihin Andorra osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin kilpailussa kuultiin ensimmäisen kerran katalaaninkielistä laulua.[70] Andorran kansallislaulu on El gran Carlemany, jonka on säveltänyt isä Enric Marfany Bons ja sanoittanut Urgellin piispa ja maan ruhtinaskumppani Joan Benlloch i Vivó.[68]

Andorralaista kirjallisuutta puolestaan ei ilmestynyt ennen 1800-lukua. 1900-luvulla andorralainen taide alkoi kukoistamaan, kun maan hallitus aloitti sen rahallisen tukemisen.[65] Tunnettuja andorralaisia kirjailijoita ovat muun muassa Antoni Morell, Ricard Fiter ja Michèle Gazier.[71] Myydyin kirjailija on lastenkirjoja, esseitä ja romaaneja kirjoittanut Albert Salvadó.[68]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorran mediakenttään vaikuttavat suurelta osin espanjalaiset ja ranskalaiset kanavat. Andorrassa pystyy katsomaan ja kuuntelemaan monia espanjalaisia ja ranskalaisia kanavia, ja Andorrassa piti kotipaikkaansa eteläranskalainen Sud Radio.[72] Andorrassa toimii yli kymmenen radiokanavaa.[1] Maan ainoata televisiokanavaa hallinnoi kansallinen Ràdio i Televisió d’Andorra.[73] Maassa julkaistaan kolmea päivittäistä sanomalehteä.[74][24]

Andorran mediasisältöön vaikuttavat selvästi erilaiset liiketaloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset intressit. Andorran pankkien toiminnasta on erityisesn vaikea uutisoida.[73]

Juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andorrassa on neljä virallista juhlapäivää, jolloin kaikki elinkeinoelämän toiminnot ovat suljettuina. Näiden lisäksi maassa on kymmenen muuta juhlapäivää, jolloin esimerkiksi tehtaat, pankit ja toimistot ovat kiinni.[75] Yksi tärkeimmistä juhlista on maan pyhimyksen Mare de Déu de Meritxellin muistoksi järjestettävä juhla, jota juhlitaan Andorran kansallispäivänä 8. syyskuuta.[60]

Ajankohta Suomalainen nimi Paikallinen nimi
1. tammikuuta Uudenvuodenpäivä Any nou
14. maaliskuuta Perustuslain päivä Dia de la Constitució
8. syyskuuta Kansallispäivä (Meritxellin päivä) Nostra Senyora de Meritxell
25. joulukuuta Joulupäivä Nadal

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskettelukeskus Soldeun kylässä.

Andorran suosituin palloilulaji on rugby.[76] Andorralainen rugby union -joukkue VPC Andorra XV on pelannut Ranskan pääsarjassa. Espanjan pääsarjassa on puolestaan pelannut koripallojoukkue BC Andorra.[77] Jalkapallossa maa ei ole saanut menestystä. Jalkapallomaajoukkue on voittanut kymmenvuotisen historiansa aikana vain kolme ottelua. Jalkapallon maailmanrankingissa Andorra oli huhtikuussa 2016 sijalla 202. Korkein sijoitus on ollut 125. vuonna 2005.[78]

Andorra on osallistut jokaisiin kesä- ja talviolympialaisiin vuodesta 1976 lähtien. Maan pääkaupunki Andorra la Vella haki vuoden 2010 talviolympialaisia.[79] Andorra on lähettänyt olympialaisiin kahdesta kahdeksaan urheilijaa, mutta mitaleja maa ei ole saanut vielä yksistäkään kisoista.[80] Sen parhaan sijoituksen on hankkinut maantiepyöräilijä Emili Pérez, joka sijoittui Soulissa 1988 yhdeksänneksi. Maratonjuoksija Antoni Bernadó ja ampuja Joan Tomàs Roca ovat osallistuneet viisiin olympialaisiin. Roca oli 61-vuotias vuoden 2012 olympialaisissa.[81]

Kansainvälisesti Andorra on saanut jonkinlaista menestystä lähinnä talvilajeissa. Sophie Dusautoir Bertrand sijoittui pronssille vuoden 2009 hiihtoalppinismin Euroopan-mestaruuskilpailuissa ja Joan Verdu Sanchez samoin pronssille alppihiihdossa nuorten talviolympialaisissa 2012.[77] Vuonna 2019 Andorrassa järjestetään alppihiihdon maailmancupin päätösosakilpailuja ensimmäistä kertaa.[82][83]

Lisäksi Andorrassa on muun muassa vaellusreitti nimeltään La Ruta del Ferro, "Raudan tie", joka kiertää esimerkiksi vanhojen rautakaivosten kautta. Reitin vaikeustaso on helppo ja pituus on 4,24 km. [84]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l The World Factbook: Andorra CIA. (englanniksi)
  2. a b Total Population Departament d’estadísca. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  3. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  4. a b Andorra in Figures 2017, s. 9.
  5. a b Augustin, s. 8–9.
  6. a b About Andorra Villa Spain. Viitattu 10.4.2016. (englanniksi)
  7. a b Major Rivers of Andorra worldatlas.com: Worldatlas. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  8. Augustin, s. 12.
  9. a b c Climate: Andorra climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
  10. Augustin, s. 15.
  11. a b c Augustin, s. 16–19.
  12. Andorra in xifres 2018, s. 6.
  13. Andorra Nature Parks visitandorra.com: Visitandorra. Viitattu 31.1.2019. (englanniksi) (katalaaniksi) (ranskaksi) (espanjaksi)
  14. a b c Augustin, s. 21–24.
  15. Augustin, s. 25.
  16. a b c d Augustin, s. 27–29.
  17. a b c d Andorra web.archive.org. worldstatesmen.org. Viitattu 27.2.2019. (englanniksi)
  18. a b Western Europe 2003, s. 41.
  19. a b c d Andorra profile – Timeline BBC News. 9.3.2015. BBC. Viitattu 4.4.2016. (englanniksi)
  20. Andorra Banking Secrecy andorraguides.com: Andorra Guides. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi)
  21. a b c Andorra in Figures 2017, s. 18.
  22. a b c d Constitució d'Andorra Català.pdf (PDF) consellgeneral.ad: Consell General Principat d'Andorra. Viitattu 30.1.2019. (katalaaniksi)
  23. a b c The constitution of the Principality of Andorra andorramania.com: Andorramania. Viitattu 30.1.2019. (englanniksi)
  24. a b c d Political System of Andorra all-andorra.com: All Andorra. Viitattu 3.2.2019. (englanniksi)
  25. a b c Andorra in Figures 2017, s. 19.
  26. Parliament of Andorra. Political parties all-andorra.com: All Andorra. Viitattu 30.1.2019. (englanniksi) (katalaaniksi) (ranskaksi) (venäjäksi)
  27. a b Andorra europa.eu: Euroopan keskuspankki. Viitattu 2.2.2019.
  28. a b c d e f g Andorra | History, Facts, & Points of Interest Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.10.2017. (englanniksi)
  29. Andorra - Embassies and Consulates embassypages.com. embassypages.com. Viitattu 2.2.2019. (englanniksi) (espanjaksi) (ranskaksi)
  30. a b Andorra: Parishes & Major Places citypopulation.de: Citypopulation. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi) (saksaksi)
  31. Cities, villages, and parishes of the Principality of Andorra setupandorra.com: Web Factory Andorra. Viitattu 21.1.2019. (englanniksi)
  32. a b Andorra in Figures 2017, s. 7.
  33. Tiny Andorra Opens Tourism Office In U.S. Chicago Tribune 1989
  34. Total wellbeing at the very source Official Site of Andorra Tourism
  35. Background note (arkistoitu versio) 2012. US Department of State. Viitattu 18.10.2013.
  36. Export by Country in Value estadistica.ad: Departament d’estadísca. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi) (katalaaniksi) (espanjaksi) (ranskaksi)
  37. List of Banks in Andorra thebanks.eu. thebanks.eu. Viitattu 30.1.2019. (englanniksi)
  38. MONEYVAL publishes its 3rd Round Evaluation Report on Andorra Council of Europe 2008
  39. Andorra to introduce income tax for first time 2.6.2013. bbc.com: BBC. Viitattu 21.1.2019. (englanniksi)
  40. Tremlett, Giles: Andorra gets a taste of taxation 27.12.2011. theguardian.com: The Guardian. Viitattu 3.2.2019. (englanniksi)
  41. Last year national energy production in Andorra covered 16.9% of internal demand 31.5.2017. all-andorra.com: All Andorra. Viitattu 2.2.2019. (englanniksi)
  42. a b Airport Andorra. How to get to Andorra all-andorra.com: All Andorra. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  43. Andorra Road Map globalcitymap: Global City Map. Viitattu 11.3.2019. (englanniksi)
  44. Public transport: national regular lines visitandorra.com: Visitandorra. Viitattu 30.1.2019. (englanniksi) (katalaaniksi) (ranskaksi) (espanjaksi)
  45. Serveis heliand.com: Heliand. Viitattu 25.2.2019. (katalaaniksi)
  46. a b Andorra fao.org: Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö. Viitattu 31.1.2019. (englanniksi)
  47. a b Augustin, s. 62.
  48. Andorra in xifres 2018, s. 24.
  49. Andorra in Figures 2017, s. 46.
  50. Table: Christian Population as Percentages of Total Population by Country 19.12.2011. pewforum.org: Pew Research Center. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi)
  51. Andorra 2005. state.gov: U.S. Department of State. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi)
  52. Andorra encyclopedia.com. encyclopedia.com. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi)
  53. a b Döbert, Hans & Hörner, Wolfgang & Mitter, Wolfgang & Kopp, Botho von: The Education Systems of Europe, s. 32. Springer, 2007. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.2.2019). (englanniksi)
  54. Andorra en xifres 2018, s. 15.
  55. a b c Augustin, s. 77.
  56. University Students by Nationality Departament d’estadísca. Viitattu 5.4.2016. (englanniksi)
  57. Henley, Paul: pe/7649339.stm Why Andorrans live longer BBC News. 2.10.2008. BBC. Viitattu 6.4.2016. (englanniksi)
  58. Andorra Institute for Health Metrics and Evaluation. Viitattu 6.4.2016. (englanniksi)
  59. a b c d Cuisine in Andorra holidaysandorra.org. holidaysandorra.org. Viitattu 25.2.2019. (englanniksi) (portugaliksi) (espanjaksi) (ranskaksi)
  60. a b The Culture and Traditions of Andorra worldatlas.com: Worldatlas. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi)
  61. High Mountain Cuisine visitandorra.com. visitandorra.com. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi) (ranskaksi) (katalaaniksi) (espanjaksi)
  62. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 13.4.2010. (englanniksi)
  63. Madriu-Perafita-Claror Valley whc.unesco.org: UNESCO. Viitattu 25.2.2019. (englanniksi)
  64. Romanesque Art visitandorra.com: Visitandorra. Viitattu 25.2.2019. (englanniksi) (katalaaniksi) (espanjaksi) (ranskaksi)
  65. a b c Augustin, s. 96.
  66. Attractions in Andorra lonelyplanet.com: Lonely Planet. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi)
  67. Andorra la Vella. What to see. himchistka-daugavpils.eu. himchistka-daugavpils.eu. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi) (venäjäksi)
  68. a b c Augustin, s. 99.
  69. Augustin, s. 100.
  70. Augustin, s. 101.
  71. Augustin, s. 98.
  72. Andorra profile BBC News. 19.12.2012. BBC. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)
  73. a b Andorra profile Freedom in the World 2018. Freedom House. Viitattu 13.4.2019. (englanniksi)
  74. Andorra Newspapers prensaescrita.com. prensaescrita.com. Viitattu 30.1.2019. (englanniksi)
  75. Augustin, s. 119
  76. Augustin, s. 109.
  77. a b Etchingham, Chris: The Outsiders, Part 6: FC Andorra The Football Pink. Viitattu 7.4.2016. (englanniksi)
  78. Andorra FIFA. Viitattu 7.4.2016. (englanniksi)
  79. Augustin, s. 108.
  80. Andorra Sports Reference. Sports Reference LLC. Viitattu 7.4.2016. (englanniksi)
  81. Grasso, John & Mallon, Bill & Heijmans, Jeroen: Historical Dictionary of the Olympic Movement, s. 36. Lanham, Maryland: Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 978-1-4422-4859-5. Google-kirjat (viitattu 7.4.2016).
  82. FIS Alpine Skiing World Cup Finals 2019 visitandorra.com. visitandorra.com. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi) (ranskaksi) (katalaaniksi) (espanjaksi)
  83. FIS Alpine Skiing - Calendar fis-ski.com: FIS. Viitattu 22.1.2019. (englanniksi)
  84. http://visitandorra.com/ca/natura/ruta-de-senderisme-ruta-del-ferro/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]