Kuolleisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maailman kuolleisuus vuonna 2006. Kuolemien määrä tuhatta henkeä kohden vuoden aikana.

Kuolleisuus on väestön mittaluku, joka ilmoittaa vuoden aikana kuolleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohden. Kun kuolleisuus ja syntyvyys vähennetään keskenään, jää jäljelle väestönkasvua osoittava luku (ilman nettomaahanmuuttoa). Kuolleisuus voidaan ilmoittaa numeromääräisenä tai promilleina. Jos kuolleisuus on 9,5 tuhatta asukasta kohden eli 9,5/1 000 as. (9,5 ‰), 100 000 ihmisen väestössä se tarkoittaisi 950 kuollutta.

Usein ollaan kiinnostuneita rajatummista populaatioista, jolloin puhutaan esimerkiksi äitiyskuolleisuudesta, perinataalisesta kuolleisuudesta, imeväiskuolleisuudesta, lapsikuolleisuudesta tai vakioidusta kuolleisuusluvusta.

Kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että pienituloisuuteen liittyy keskimäärin kaksi vuotta muuta väestöä varhaisempi kuolema, joka ei selity eroina diabeteksen ja verenpainetaudin esiintyvyydessä eikä myöskään tupakointiin, ylipainoisuuteen tai alkoholinkulutukseen liittyvillä eroilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1,7 miljoonaa henkeä seitsemästä korkean elintason maasta.[1] Havaittu ylikuolleisuus näyttäisi selittyvän suureksi osaksi sillä, että suurempituloiset nukkuvat pidempään ja sikeämmin[2].

Kansainvälinen tutkimusryhmä havaitsi vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessaan, että runsaasti negatiivisia tunteita kuten surullisuutta tai yksinäisyyttä kokeneet elivät keskimäärin 1,65 vuotta muita lyhyemmän elämä. Maksa- tai keuhkosairaus lyhensi elinikää vain 1,5 vuodella.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuolleisuus.
Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Low socioeconomic status as significant a risk factor for mortality as diabetes, high blood pressure, obesity www.healio.com. Viitattu 19.5.2022. (englanniksi)
  2. Sleep Gap Increases Premature Death Risk in Low Income Communities www.colorlines.com. 9.8.2021. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  3. Fedor Galkin, Kirill Kochetov, Diana Koldasbayeva, Manuel Faria, Helene H. Fung, Amber X. Chen: Psychological factors substantially contribute to biological aging: evidence from the aging rate in Chinese older adults. Aging, 27.9.2022, 14. vsk, nro 18, s. 7206–7222. PubMed:36170009. doi:10.18632/aging.204264. ISSN 1945-4589. Artikkelin verkkoversio.