Syntyvyys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maailman syntyvyys vuonna 2007

Syntyvyys eli syntyneisyys on väestön mittaluku, joka ilmoittaa vuoden aikana syntyneiden lasten lukumäärän keskiarvon tuhatta asukasta kohden.[1] Syntyvyys voidaan ilmoittaa myös promilleina. Kun syntyvyydestä vähennetään kuolleisuus, jää jäljelle väestönkasvua osoittava luku, johon ei sisälly nettomaahanmuuttoa. Vuonna 2009 maailman keskimääräiseksi syntyyvydeksi oli arvioitu 19,7.[2]

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa taulukossa on esitetty maailman syntyyvyyden kehitys ja tulevaisuuden arviot vuosina 1950-2050.[3]

Vuodet Arvo Vuodet Arvo
1950–1955 37,2 2000–2005 21,2
1955–1960 35,3 2005–2010 20,3
1960–1965 34,9 2010–2015 19,4
1965–1970 33,4 2015–2020 18,2
1970–1975 30,8 2020–2025 16,9
1975–1980 28,4 2025–2030 15,8
1980–1985 27,9 2030–2035 15,0
1985–1990 27,3 2035–2040 14,5
1990–1995 24,7 2040–2045 14,0
1995–2000 22,5 2045–2050 13,4

Syntyvyys Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa syntyy vajaat 60 000 lasta vuodessa. Kokonaishedelmällisyysluku on 1,7, kun EU27-maissa se oli 1,6. Luku on arvio siitä, montako lasta keskivertonainen saa elämänsä aikana.[4] Ulkomailla syntyneiden (naisten) kokonaishedelmällisyysluku oli keskimäärin 2,0 mutta korkeampi eräistä maista tulleilla: Somalia 4,3, Marokko 3,9, Kongo 3,3, Turkki 3,1, Irak 3,0, Jugoslavia 2,8, Afganistan 2,7, Etiopia 2,7, Ruotsi ja Ukraina 2,1, ..., Iran, Saksa ja Japani 1,4, Espanja 1,3.[5]

Vuonna 2009 syntyi 61 000 lasta mutta vuonna 2017 vain noin 50 000. Maahanmuutto kuitenkin esti väestön vähenemisen.[6]

Professori Anna Rotkirchin mukaan syynä syntyvyyden laskuun on miesten nopea syrjäytyminen, joka alkaa jo koulussa. 2000-luvulla syntyneiden määrä on seurannut 25-34-vuotiaiden miesten työllisyysastetta ja siten romahtanut 2010-luvulla. Pienituloisten osuus 25-34-vuotiaista miehistä nousi nopeasti yhdeksästä 18 prosenttiin, mutta osuus naisista laski alle 10 prosentin. Myös maksuhäiriöt ja matala koulutus ovat paljon yleisempiä miehillä, ja syrjäytyneet miehet syrjäytyvät usein lisääntymisestäkin. Koulutetuista 40-45-vuotiaista miehistä lapsettomia on 22 %, vain perusasteen suorittaneista 35 % ja kaikista 40-45-vuotiaista naisista vain 20 %. Vain pari prosenttia miehistä tulee vielä myöhemmin isäksi. Kouluttamattomatkin miehet haluaisivat lapsia mutta eivät saa. Jos tyttöjen koulutulokset olisivat yhtä huonoja kuin poikien nykyään, Rotkirchin mukaan "sitä pidettäisiin kansallisena skandaalina."[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Graham Bannock, Ron Eric Baxter & Evan Davis: Dictionary of economics, s. 33. Bloomberg Press, 2003. ISBN 9781576601464. (englanniksi)
  2. Maailmanpankki: Maailman kehitysindikaattorit - Syntyvyys
  3. Yhdistyneet kansakunnat
  4. Syntyneiden määrä Väestöliitto. Viitattu 2018.
  5. Syntyvyys 2017. Tilastokeskus.
  6. a b Syntyvyys putoaa kuin kivi, tärkeänä syynä miesten syrjäytyminen Talouselämä. 6.4.2018.