Tapauskuolleisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tapauskuolleisuus (engl. case fatality rate, lyhennys CFR) kertoo tietyn sairauden aiheuttamien kuolemien määrän verrattuna kaikkiin todennettuihin sairauteen sairastuneisiin tiettynä ajanjaksona. Tapauskuolleisuus esitetään perinteisesti sairauden vakavuutta kuvaavana prosenttilukuna.[1][2]

Esimerkiksi elokuussa 2010 Kenian länsiosissa esiintyi koleraa, joka on Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttama sairaus. Sairastuneita oli yhteensä 114, joista 10 kuoli. Tämän koleratapauksen tapauskuolleisuus oli 10*100/114 = 8,8 %.[3]

Tapauskuolleisuus ja kuolleisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapauskuolleisuus on eri asia kuin infektiokuolleisuus IFR, joka on todellinen kuolleisuus sairastunutta kohden.

Käsitteiden tapauskuolleisuus ja kuolleisuus ero käy ilmi seuraavasta esimerkistä. Oletetaan että tarkastellaan 10 000 jäsenen populaatiota, josta 1 500 sairastuu erään kesän aikana ja heistä 300 kuolee. Tällöin kuolleisuus on 300/10000=0,03 eli 3 %. Tapauskuolleisuus on puolestaan 300/1500= 0,20 eli 20 %.[1]

Tapauskuolleisuus voi olla hyvin erilainen eri aineistoissa. Sairastuneiden muut perussairaudet voivat riskitekijöinä nostaa esimerkiksi jonkin potilasryhmän kuolleisuutta. Siksi esimerkiksi iäkkäille, joista monella on usein yksi tai useampi pitkäaikainen perussairaus, vakavat hengitystieinfektiot aiheuttavat merkittävän kuolemisen lisäriskin. Esimerkiksi Kiinasta raportoitiin yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin tapauskuolleisuuden olleen noin 15 prosenttia helmikuun lopulla 2020. [4] Kuukautta myöhemmin Italian kansanterveyslaitoksen (ISS) mukaan covid-19-tautiin Italiassa alkuvuonna sairastuneiden aineistossa (73 780 ihmistä) oli paljon iäkkäitä, sillä 26. maaliskuuta 2020 mennessä laboratoriovarmennetun diagnoosin saaneiden sairastuneiden keski-ikä oli 62 vuotta. Tässä aineistossa vähintään 80-vuotiaiden tapauskuolleisuus oli jo 24 prosenttia tai yli (aineistossa oli 3 310 kuollutta tässä ikäluokassa).[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rebecca A. Harrington: Case fatality rate. Epidemiology Encyclopaedia Britannica, britannica.com. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  2. Principles of Epidemiology in Public Health Practice. Lesson 3: Measures of Risk - Section 3: Mortality Frequency Measures, term Case-fatality rate Centers for Disease Control and Prevention, cdc.gov. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  3. Dickens Onyango, Shirley Karambu, Ahmed Abade, Samuel Amwayi & Jared Omolo: High case fatality cholera outbreak in Western Kenya, August 2010 Pan Afr Med J. 2013; 15: 109 , panafrican-med-journal.com. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)
  4. Uskaltaako ulkomaille lähteä? Korvaako vakuutus, jos joudut karanteeniin? Kysyimme 14 kysymystä koronaviruksesta asiantuntijalta 25.2.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.3.2020. (suomeksi)
  5. Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 26.3.2020. (englanniksi)