Tämä on lupaava artikkeli.

Kenia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kenian tasavalta
Jamhuri ya Kenya (swahiliksi)
Republic of Kenya (englanniksi)
Kenian lippu Kenian vaakuna
lippu vaakuna

Kenya in its region (de-facto).svg

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Uhuru Kenyatta

Pääkaupunki Nairobi
1°16′S, 36°48′E

Muita kaupunkeja Mombasa
Nakuru
Eldoret
Kisumu
Thika
Kitale
Malindi
Garissa
Kakamega
lisää kaupunkeja

Pinta-ala
– yhteensä 580 367 [1] km² (sijalla 48)
– josta sisävesiä 2,3 %

Väkiluku (2017) 48 287 195 [2] (sijalla 29)
– väestötiheys 58,1 / km²
– väestönkasvu 2,57 % (2017)

Viralliset kielet swahili ja englanti

Valuutta Kenian šillinki (KES)

BKT
– yhteensä 79,9 mrd. USD (PPP)[1] (sijalla 83)
– per asukas 1 800 USD

HDI (2014) 0,548 [3] (sijalla 145)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 29,3 [1] %
– teollisuus 17,4 [1] %
– palvelut 53,3 [1] %

Aikavyöhyke UTC+3
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta

12. joulukuuta 1963

Lyhenne KE

– ajoneuvot: EAK
– lentokoneet: 5Y

Kansainvälinen
suuntanumero
+254

Motto Harambee

Kansallislaulu Ee Mungu Nguvu Yetu

Kenia (swahiliksi ja engl. Kenya), virallisesti Kenian tasavalta (swahiliksi Jamhuri ya Kenya, engl. Republic of Kenya) on Itä-Afrikassa sijaitseva 48 miljoonan asukkaan valtio, joka rajoittuu kaakossa Intian valtamereen, idässä Somaliaan, pohjoisessa Etiopiaan, luoteessa Etelä-Sudaniin, lännessä Ugandaan ja etelässä Tansaniaan. Entinen brittien siirtomaa oli parikymmentä vuotta yksipuoluevaltio. Puoluerajoja tärkeämpiä ovat olleet heimojen väliset erimielisyydet, jotka ovat ajoittain leimahtaneet väkivaltaisuuksiksi. Talouden kulmakiviä ovat maatalous ja matkailu.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenian kartta.

Sijainti ja maastonmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenian pinta-ala on 580 367 neliökilometriä. Sillä on maarajaa Etiopian, Somalian, Tansanian ja Ugandan kanssa yhteensä 3 477 kilometriä ja rannikkoa 536 kilometriä.[1]

Kenian maasto nousee rannikon alavasta tasangosta kohti maan keskiosan vuoriketjuja, joiden korkeimmat huiput kohoavat kolmeen kilometriin. Afrikan toiseksi korkein vuori Mount Kenya yltää 5 199 metriin merenpinnasta. Iso hautavajoama halkoo maata Nairobin pohjoispuolella. Siitä pohjoiseen on kuiva tasankoalue.[4]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Kenia sijaitsee päiväntasaajalla, sen sademäärät ovat vähäiset verrattuina sademetsäalueisiin. Sadekausia on kaksi, toinen maalis–toukokuussa, toinen marras–joulukuussa. Vain rannikolla vallitsee tropiikille tyypillinen kuuma ja kostea ilmasto, vuoristoisemmilla alueilla on korkeuden takia viileämpää. Korkeimmilla alueilla kuten Elgon- ja Keniavuorilla on vuosittain pakkasta ja osa sateesta tulee lumena.[5]

Luonto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keniassa elää monia suuria nisäkkäitä kuten elefantteja, leijonia, kirahveja, seeproja ja antilooppeja sekä harvinaisia lintulajeja. Metsästys ja kasvava väkiluku saivat eläinten määrän vähenemään 1900-luvulla. Niinpä valtio rajoitti metsästystä ja perusti suojelualueita jäljellä olevan luonnon suojelemiseksi.[6] Kaikkiaan kahdeksan prosenttia Kenian pinta-alasta on suojelualuetta: luonnonpuistoja, kansallispuistoja tai muuta kansallista suojelualuetta. Kenian 23 maalla sijaitsevaa ja kuusi merellistä kansallispuistoa kuuluvat maan tärkeimpiin matkailukohteisiin.[7][8] Niistä suosituimpia ovat Nairobin kansallispuisto pääkaupungin liepeillä, Masai Mara, jossa monenlainen suurriista on yleistä, Amboselin kansallispuisto ja Tsavo afrikannorsuineen sekä Nakurujärven kansallispuisto flamingoineen.[9] Sibiloin kansallispuistossa elää maailman suurin krokotiilipopulaatio.[10] Dendrosenecio keniensis on Kenian vuorten endeeminen kasvilaji, jonka varsi kasvaa kuusimetriseksi ja kukat voivat kasvaa yli metrin korkuisiksi. Vuorilla kasvaa villeinä myös Lobelia keniensis. Nämä erikoiset kasvit kestävät sen, että lämpötila laskee öisin pakkasen puolelle.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Afrikasta on löydetty proto­hominidien fossiileja noin 20 miljoonan vuoden takaa. Turkana­järven kaivauksissa Keniassa niitä on löydetty 2–4 miljoonan vuoden takaa.[12]

Kuušilaisten kielten puhujat nykyisen Sudanin ja Etiopian alueelta asettuivat nyky-Keniaan noin 2000-luvulla eaa. 1000-luvulla saapuivat niloottisten ja bantu­kielten puhujat, joita on nykyään kaksi kolmasosaa Kenian väestöstä. Arabien kauppa Kenian rannikolla alkoi ensimmäisellä vuosisadalla. Arabian kielestä vaikutteita saanut bantukieli swahili syntyi alueella kaupan myötä.[13]

Arabikauppiaiden vaikutuksen katkaisi portugalilaisten saapuminen vuonna 1498. Eurooppalaiset kuitenkin kolonisoivat maan vasta 1800-luvun lopulla. Brittiläinen tutkimus 1800-luvun puolivälistä johti Brittiläisen Itä-Afrikan protektoraatin muodostamiseen vuonna 1895. Samana vuonna britit aloittivat rautatien rakentamisen Mombasasta Victorianjärvelle.[13] Britit kannustivat eurooppalaisten uudisasukkaiden asettumista hedelmällisille keskiylängöille, mikä johti kikujujen ajamiseen pois heidän asuinalueiltaan. Myös hauta­vajoaman ja länsiylänköjen aluetta otettiin maasailta ja kalenjineilta eurooppalaisten käyttöön.[14] Muualla brittien läsnäolo oli vähäistä.

Siirtomaakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1920 Keniasta tuli virallisesti Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa.[15] Afrikkalaiset saivat ensimmäistä kertaa äänivaltaa maan hallinnossa vuonna 1944, jolloin muutama brittien valitsema paikallinen otettiin parlamenttiin.[14]

Vuosina 1952–1959 siirtomaa oli hätätilassa kikujujen Mau Mau -kapinan vuoksi, joka kohdistui siirtomaavaltaan ja erityisesti sen maapolitiikkaa vastaan. Kymmeniä tuhansia kuoli taisteluissa ja siirtoleireillä. Brittien tappiot olivat 650 miestä. Tänä aikana paikalliset saivat merkittävää äänivaltaa maan asioissa. Ensimmäiset suorat vaalit järjestettiin vuonna 1957. Tuleva valtionpäämies Jomo Kenyatta vangittiin kapinan yhteydessä ja vapautettiin kotiarestiin vasta vuonna 1959.[15]

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keniasta tuli itsenäinen 12. joulukuuta 1963, ja se liittyi seuraavana vuonna Kansainyhteisöön. Tasavalta maasta tuli vuonna 1964.[15]

Kenian ensimmäinen presidentti oli Jomo Kenyatta vuosina 1964–1978, oikealta nimeltään Kamau wa Ngengi. Hän oli kikuju ja edusti Kenian Afrikkalainen Unioni -puoluetta (Kenya African National Union; KANU), jolla ei ollut juuri vastustajia. Pieni vasemmistolainen Kenian kansanliitto (Kenya People’s Union; KPU) perustettiin vuonna 1966, mutta se kiellettiin vuonna 1969 ja sen johtajat vangittiin. Kenyattan kuollessa vuonna 1978 häntä seurasi hänen varapresidenttinsä Daniel arap Moi, josta tuli KANU:n johtaja ja maan toinen presidentti.

Kesällä 1982 maasta tehtiin virallisesti KANU:n hallitsema yksipuoluevaltio. Kaksi kuukautta myöhemmin ilmavoimien upseerit ja eräät opposition voimat yrittivät vallankaappausta, jonka armeijan uskolliset yksiköt kukistivat.[15] Moin hallituksesta tuli yksi maailman korruptoituneimpia.[16] Moin kaudella Yhdysvallat liittolaisineen tuki Keniaa, koska se oli etuvartio kommunistien tukemia Etiopiaa ja Tansaniaa vastaan.[13]

Kylmän sodan päätyttyä yksipuoluejärjestelmä poistettiin maan perustuslaista, ja vuonna 1992 järjestettiin maan historian ensimmäiset monipuoluevaalit. KANU ja Moi säilyttivät asemansa vuosien 1992 ja 1997 vaaleissa. Vuonna 1997 KANU joutui turvautumaan ensimmäisen kerran muiden puolueiden tukeen pysyäkseen hallituksessa.

Lokakuussa 2002 oppositiopuolueet ja KANU:sta eronneet muodostivat Kansallisen sateenkaarikoalition (National Rainbow Coalition; NARC), ja sen ehdokas Mwai Kibaki valittiin maan kolmanneksi presidentiksi äänivyöryllä.[15]

Keniassa järjestettiin yhdistetyt parlamentti-, paikallis- ja presidentinvaalit 27. joulukuuta 2007. Ääntenlaskennan viivytysten jälkeen presidentti Mwai Kibaki julistettiin presidentiksi toiselle kaudelle 30. joulukuuta 2007. Vaalituloksen tökerö väärentäminen[17] johti opposition protestointiin ja väkivaltaisiin levottomuuksiin, joissa kuoli yli 1 500 henkeä.[18] Väkivaltaisuuksia käytiin kikuju- ja luo-heimojen välillä, mikä on jakanut kansan kahtia. Levottomuuksia on esiintynyt koko maassa, ja Kenian poliisille annettiin lupa tappaa. Lisäksi opposition edustaja surmattiin kotiovelleen. Esimerkiksi Kisumussa, Migorissa, Eldoretissa, Kakamegassa ja osassa Mombasaa on ollut erityisen levotonta. Nairobin suurimmissa slummeissa tilanne oli väkivaltainen ja arvaamaton.[19]

Kansanedustajan paikalta putosi esimerkiksi Kibakin hallituksen ministereistä peräti 21. Yleisesti Raila Odingan ODM-puolue oli vaalien suuri voittaja. ODM sai peräti 99 edustajaa uuteen 210-paikkaiseen parlamenttiin. Kibakin edustama PNU-puolue sai vain 46 edustajapaikkaa ja ODM-Kenya 16 paikkaa. KANU-puolueelle, jota aikanaan johti entinen presidentti Daniel Arap Moi, tuli 14 paikkaa.[1]

Vuonna 2011 itäistä Afrikkaa koetteli pahin kuivuus vuosikymmeniin.[15]

Vuonna 2012 Keniasta löydettiin öljyä.[15]

Loppuvuonna 2012 oli useita verisiä yhteenottoja, jotka liittyivät maanomistukseen, muslimien asemaan ja etnisten ryhmien välisiin kiistoihin.[15]

Somalian Al-Shabaab haluaa Kenian joukot pois Somaliasta, ja on vuosina 2012–2013 tehostanut vaatimuksiaan useilla iskuilla joissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.[15]

Jomo Kenyattan poika Uhuru Kenyatta voitti vuoden 2013 presidentinvaalit täpärästi.[15]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenia on tasavalta, jonka presidentti toimii myös hallituksen johdossa. Vuoden 2008 vallanjakosopimuksessa maalle määriteltiin pääministeri mutta pääministerin tehtävästä luovuttiin vuoden 2013 vaaleissa. Presidentti ja varapresidentti valitaan viisivuotiskaudelle, sama henkilö voidaan valita toisellekin kaudelle. Voittajan on saatava äänten yksinkertainen enemmistö ja lisäksi vähintään neljännes annetuista äänistä vähintään puolessa 47 vaalipiiristä. Vuonna 2013 Uhuru Kenyatta sai 50,1 prosenttia äänistä.[1]

Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen parlamentti. Sen ylähuoneessa eli senaatissa on 67 jäsentä, alahuoneessa 249 jäsentä. Parlamentin vaalikausi on viisi vuotta.[1]

Kenia on Afrikan unionin perustajajäsen, ja toimii sitoutumattomien maiden liitossa (NAM). Sen joukkoja on vuosien varrella osallistunut runsaasti sekä Afrikan unionin että YK:n rauhanturvatehtäviin.[20] Kenian joukkoja osallistuu Afrikan unionin AMISOM-missioon Somaliassa. Alkuvuonna 2014 siellä oli 3 600 kenialaista sotilasta.[21]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallishallinto on järjestetty jakamalla Kenia 47 piirikuntaan, ja nämä edelleen 290 vaalipiiriin. Piirikunnilla on omat valtuustonsa. Väkirikkain piirikunnista on Nairobin piirikunta yli kolmella miljoonalla asukkaallaan. Muita yli 1,5 miljoonan asukkaan piirikuntia olivat vuoden 2009 väestönlaskennassa Kakamega, Kiambu ja Nakuru.[22] Piirikuntien johdossa ovat kuvernöörit, jotka valitaan viisivuotiskaudelle. Ensimmäiset kuvernöörinvaalit pidettiin maaliskuussa 2013.[23]

Kenian 47 piirikuntaa kartalla.

Kenian 47 piirikuntaa ovat:[24]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenia on Itä-Afrikan suurin talous, mutta se kuuluu silti alhaisen tulotason maihin. Kenian väestöstä suurin osa saa toimeentulonsa maataloudesta. Tärkeimmät viljelykasvit ovat tee, kahvi, maissi, vehnä, riisi, sisal, ananas, pyretriini ja karjataloustuotteet.[4]

Matkailun lisääntyessä turismista on tullut yksi tärkeimmistä talouden sektoreista. Vuonna 2009 se tuotti 807 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria, missä oli lähes 20 prosenttia kasvua edellisvuoden lukuihin.[4]

Vuodesta 1993 lähtien, jolloin kansainvälisiä asekauppoja alettiin seurata, Kenia on ilmoittanut, ettei se ole ostanut tai myynyt aseita. Tästä huolimatta maahan on YK:n mukaan vuonna 2007 viety 77 panssarivaunua, 15 suihkuhävittäjää ja 40 000 rynnäkkökivääriä, jotka on mahdollisesti myyty eteenpäin. Kaupat nousivat laajempaan huomioon, kun Ukrainasta 33 panssarivaunua kuljettanut MV Faina joutui merirosvojen kaappaamaksi Somalian rannikolla.[25]

Keniassa on 191 lentokenttää, joista 17:n kiitotie on päällystetty. Päällystettyjä maanteitä on 11 197 kilometriä ja rautatietä 2 778 kilometriä.[1] Rata jatkuu Tansanian puolelle, mutta kansainvälinen junaliikenne on keskeytetty. Tansaniaan on monia bussiyhteyksiä, samoin Ugandaan ja Etiopiaan. Victorianjärvellä ei ole kansainvälistä matkustajaliikennettä. Yhteydet Mombasasta Tansanian saarille ovat satunnaisia.[26]

Väestöjakauma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keniassa elää yli 40 erilaista etnistä ryhmää aina seitsemän miljoonan ihmisen kikujuista noin 500 hengen kokoiseen El Molo -heimoon. Kenian etniset ryhmät voidaan kielitieteellisesti jakaa kolmeen haaraan: bantukieliin, joita puhutaan maan länsiosassa ja rannikolla, nilosaharalaisiin kieliin Victorianjärven lähistöllä ja kuušilaisiin kieliin maan pohjoisosassa.[6] Suurimmat etniset ryhmät ovat kikujut (22 prosenttia väestöstä), luhyat (14 %), luot (13 %), kalenjinit (12 %) ja kambat (11 %), kisiit (6 %) ja merut (6 %). Muita afrikkalaisia on 15 prosenttia, muita kuin afrikkalaisia yhteensä alle prosentti.[1]

Näistä kikujut ovat kaikista eniten edustettuina julkisen elämän sektorilla, hallituksessa, liike-elämässä ja ammateissa. Luot ovat pääasiallisesti kaupustelijoita ja käsityöläisiä. Kambat ovat hyvin edustettuina puolustuksessa ja lainsäädännössä. Kalenjinit ovat pääasiassa maanviljelijöitä (ja juoksijoita). Alkuperäisten afrikkalaisten heimojen lisäksi Keniassa asuu myös arabeja ja itäaasialaisia, pääasiassa keskittyneinä suuriin kaupunkeihin, kuten Mombasaan. Arabit ovat lähes poikkeuksetta Kenian kansalaisia ja puhuvat swahilia.

Kenian etninen monimuotoisuus on johtanut usein myös hankaluuksiin. Heimojen välinen kilpailu vallasta ja erityisesti katkeruus kikujujen hallinnoimassa politiikassa ja liike-elämässä on vaikuttanut kielteisesti yhteisen kansallisuustunteen syntymiseen. Se on ajoittain puhjennut myös väkivaltaisuuksiksi.[27] Vuoden 2010 väestönlaskennan tuloksia on kyseenalaistettu etnisten ryhmien osalta.[15]

Ethnologue-kirjan mukaan Keniassa puhutaan 67 eri kieltä. Niistä kolme on vaikeuksissa ja kolme kuolemassa.[28]

Näkymä Tsavo East -kansallispuistosta, läheltä rannikkoa.

Muita lukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Väestöennuste vuodeksi 2050: 44,0 milj.
  • Keskimääräinen väestönkasvu vuosina 2000–2005: 1,5 %
  • Odotettavissa oleva elinikä: 57,86 vuotta (2010)
  • Lukutaitoisten osuus aikuisväestöstä: 85 % (2003)
  • Kielet: englanti (virallinen), swahili (virallinen), useita paikallisia kieliä
  • Uskonnot: protestantit (sis. anglikaanit) 45 %, katoliset 33 %, paikalliset uskonnot 10 %, muslimit 10 %, muut 2 %[1]

Kehityksen haasteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisia kantamuksineen kotimatkalla, Kenia.

Vaikka Kenia on yksi alueensa talouskeskuksista, se on edelleen köyhä maa. Vuonna 2000 köyhyysrajan alapuolella eli puolet väestöstä.[1] Köyhien osuus oli kasvanut 1990-luvun aikana.[29]

Äiti- ja lapsikuolleisuus on yleistä, ja lähes 15 000 naista kuolee vuosittain raskauden aiheuttamiin komplikaatioihin, kuten verenvuotoon ja erilaisiin tulehduksiin.[29] Lapsikuolleisuus on kasvanut 1990-luvun aikana. Vuonna 2003 vauvoina kuoli 77 lasta tuhannesta ja ennen viidettä ikävuottaan 115 lasta tuhannesta. Lapsikuolemien syynä ovat yleensä viisi yleistä sairautta (hengitystietulehdukset, ripuli, tuhkarokko, malaria ja aliravitsemus), ja niiden yleistyminen liittyy ainakin osaksi rokotusten vähenemiseen.[29]

Tasa-arvossa Kenia laahaa jäljessä: naisten osuus poliittisessa ja taloudellisessa elämässä on alhaisin Itä-Afrikassa. Kansanedustajista 8,3 prosenttia on naisia.[29]

Myös edistystä on tapahtunut. AIDSin leviämistä on saatu hillityksi, ja maan vesi- ja sanitaatiotilanne on osittain parantunut. Peruskoulu muutettiin maksuttomaksi vuonna 2003. Vuonna 2004 ala-asteikäisistä lapsista 82 prosenttia oli koulussa.[29] Korruption­vastaisessa työssä on saavutettu hieman edistystä. Maa kuuluu silti edelleen Transparency Internationalin listalla maailman korruptoituneimpien valtioiden joukkoon (vuonna 2009 sijoitus 146.).[30]

Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) mitattuna Kenian sijoitus on ollut nousussa jo useamman vuoden, vaikka maa sijoittuu edelleen asteikon hännille. Maa kohosi vuoden 2006 sijalta 152 sijalle 146 vuonna 2007. Tämä YK:n kehitysohjelma UNDP:n luoma indeksi mittaa valtioiden kehitysastetta odotettavissa olevan elinajan, lukutaidon, koulutuksen ja elintason perusteella.[31]

HIV/AIDS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenia on onnistunut taistelussa AIDSia vastaan ja viime vuosien aikana uusien tartuntojen määrä on saatu laskuun.[32] Tietoisuus taudista ja sen leviämistavoista on valistusohjelmien ansiosta tavoittanut lähes koko kansan.[33] Lääkitystä saavien osuus on kasvanut dramaattisesti: vuonna 2003 antiretroviruslääkkeitä sai viisi prosenttia tarvitsevista, vuonna 2009 jo yli 70 prosenttia.[33]

Kenialla ei ole varoja AIDSin torjuntaan. Vaikka Kenian hallitus on jo viiden vuoden ajan käyttänyt vuosittain 34 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria AIDSin vastaiseen työhön, tämä ei riitä edes kolmanneksen rahoitusosuuteen, vaan vuonna 2009 yli 70 prosenttia kokonaisrahoituksesta saatiin avustuksina.[33]

Vuonna 2012 Kenian väestöstä 1,6 miljoonalla oli HIV-tartunta; 200 000 heistä on lapsia, joten 6,1 prosenttia aikuisväestöstä oli HIV-positiivisia. HIV on yleisempää naisilla: 1,4 miljoonasta HIV-positiivista aikuisesta 820 000 oli naisia. Maassa oli miljoona AIDS-orpoa.[34]

Kaupungeissa HIV on suhteessa yleisempää kuin maaseudulla, mutta koska valtaosa väestöstä asuu maalla, myös enemmistö HIV-potilaista – vuonna 2010 noin miljoona henkeä – asuu maaseudulla, kun kaupungeissa heitä asui alle 400 000.[33]

Puhdas vesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesi ja sanitaatio ovat vahvasti mukana Kenian kansallisessa kehityssuunnitelmassa, ja puhtaan veden saanti onkin parantunut vuosikymmenien kuluessa. Toisaalta 20–40 vuotta sitten avustusrahoilla rakennetut vesi- ja viemärijärjestelmät ovat rappeutumassa ylläpidon puuttuessa. Vuonna 2005 puhdasta juomavettä oli käytössä 89 prosentilla kaupunkien väestöstä ja 49 prosentilla maalaisista. Veden tarve kuitenkin kasvaa väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen myötä ja maantieteelliset erot veden saannissa ovat suuret. Nairobissa puhdasta juomavettä on saatavilla 92 prosentilla asukkaista, kun läntisessä Keniassa vain 13 prosentilla. Samoin erot hygieniassa ovat suuret alueittain. Käymälöitä on Nairobissa lähes jokaisen saatavilla, mutta maan koillisosassa vain joka neljännellä.[29]

Kun puhtaasta vedestä on pulaa ja hygienia on riittämätöntä, saastuneen veden takia sairastutaan moniin tappaviin tauteihin, kuten ripuliin. Puhtaan veden puutteen vuoksi naiset joutuvat kulkemaan usein 10–15 kilometrin matkan veden äärelle. Tytöt osallistuvat usein vedenhakuun, mikä vaikeuttaa heidän mahdollisuuttaan käydä koulua.[35]

Kuivuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teeviljelmä Keniassa.

Keniaa ja sen naapurimaata Etiopiaa vaivaavat toistuvat kuivuusongelmat. Vuoden 2005 kuivuus oli pahin vuosikymmeniin.[36] Vuonna 2009 uutisoitiin, että 2,5 miljoonaa ihmistä sai ruoka-apua ja kuivuuden pahetessa avuntarvitsijoita oli vielä 1,3 miljoonaa lisää.[37]

Arvioiden mukaan maanviljely sekä kahvin ja teen tuotanto vaikeutuvat Keniassa ilmastonmuutoksen lisätessä kuivuutta. Ratkaisuja on etsitty uusien viljelyalueiden raivaamisesta käyttöön. Asiantuntijat ovat muun muassa esittäneet, että Mount Kenyan alueen teentuotantoa voitaisiin jatkaa siirtämällä teeviljelmät korkeammalle vuoren rinteelle.[38] Tämä kuitenkin merkitsisi metsien hakkuuta, mikä vahingoittaisi ympäristöä.

YK:n mukaan Keniassa ankarat tulvat, pidentyneet kuivuuskaudet ja epäsäännölliset sateet ovat jo arkea. Keniassa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät väkivaltaisina konflikteina Ugandan, Etiopian ja Somalian rajojen lähellä. UNDP:n mukaan viime vuosina sateet ovat olleet erittäin epäsäännöllisiä ja monet ihmiset ovat joutuneet myymään koko omaisuutensa selvitäkseen. Kurjuus näkyy alle viisivuotiaiden aliravitsemuksen kasvuna. Ilmastopakolaiset lähtevät hakemaan elantoa kaupungeista, kuten Nairobista ja Mombasasta.[39][40]

Kehitysyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avustusrahojen osuus Kenian vuoden 2010 budjetista on noin viisi prosenttia.[41]

Kenia on yksi Suomen kahdeksasta kehitysyhteistyön pääkumppanimaasta. Hyvä hallinto, metsätalous sekä energiantuotanto ovat Suomen ensisijaisia kehitysyhteistyön kohteita Keniassa. Suomi tukee myös Keniassa toimivia paikallisia, suomalaisia ja kansainvälisiä järjestöjä. Suomen kehitysyhteistyö Kenian kanssa alkoi jo 1960-luvulla, ja sen piiriin on kuulunut muun muassa maaseudun terveydenhuollon, ravinnon ja veden saatavuuden parantamista sekä metsätalouden ja osuuskuntatoiminnan kehittämistä.[42][43]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenialainen nainen.

Kenian kirjavan etnisen monimuotoisuuden vuoksi maassa ei ole olemassa varsinaista yhtenäistä ”kenialaista kulttuuria”. Useimmat kenialaiset samaistuvat enemmän heimoonsa tai etniseen ryhmäänsä kuin kokonaiseen kansakuntaan. Kikujuilla, jotka olivat voimakkaasti mukana itsenäisyysliikkeessä, on voimakkaampi kenialainen identiteetti kuin muilla etnisillä ryhmillä.[6] Kullakin heimolla on omanlaisensa kulttuuri niin arkkitehtuurin, keittiön, vaatetuksen, maanviljelyn, metsästyksen, mattojen, aseiden, kilpien, kaiverrusten, kuvanveiston ja muiden osa-alueiden muodossa.

Perinteisiä käsitöitä ja taide-esineitä valmistetaan myös turisteille myytäväksi, ja laatuero on silminnähtävä. Enemmän tai vähemmän taidokkaasti veistettyjä patsaita ja kuvia myydään vaihtelevin hinnoin. Muita turisteille kaupusteltavia tuotteita ovat muun muassa korit ja vuolukivestä veistetyt esineet.[44]

Kaikille Kenian heimoille tärkeitä tavaroita, joita ei ole tarkoitettu turisteille kaupusteltavaksi, ovat käsityöläisten pois viskatuista tavaroista valmistettavat normaalit jokapäiväiset esineet ja tavarat, kuten vanhoista öljytynnyreistä valmistetut keittokattilat tai vanhoista renkaista tehdyt sandaalit.[44]

Erityisen näkyvä, monilla väestönosilla esiintyvä kenialainen vaate on kanga. Se on suuri ja värikäs vaate, jota erityisesti naiset pitävät muun muassa muun vaatetuksen päällä estämässä niitä likaantumasta, tai vaikkapa lasten tai tavaroiden kantamiseen.[45]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenialainen keittiö on osa itäisen Afrikan ruokakulttuuria, jossa melkein kaikki ruoka valmistetaan keittämällä vedessä tai kookos­maidossa, uppopaistamalla öljyssä tai grillaamalla avohiilloksella. Ruokaa paahdetaan myös kuumilla kivillä tai rautapannulla. Perinteinen liesi on kolmen kiven keskelle sytytetty nuotio. Polttopuiden niukkuuden takia polttoaineena käytetään myös kuivaa eläinten lantaa. Maissia käytetään paljon, ja siitä valmistettua puuroa, ugalia, syödään koko itäisessä Afrikassa. Ugalia syödään sormin oikealla kädellä, ja sen avulla nostetaan kastiketta tai muhennosta suuhun.[46] Kikujuiden perusruokaa on irio, herneistä, maissista ja perunasta tehty maustettu sose.[47] Miltei joka ruokalajissa käytetään tomaattia, sipulia, inkivääriä ja chiliä. Rannikkoalueilla kookosmaidon käyttö on myös yleistä. Tilapia-kirjoahven tai pienen silakan näköinen ndaga ovat paikallisia kalalajeja. Kalat yleensä kuivataan ja haudutetaan muhennokseksi.[48]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ngũgĩ wa Thiong’o on kenialainen kikujunkielinen kirjailija, jota on pidetty varteenotettavana Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Hän on ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen ja sen takia vankilassa ja maanpaossa. Ngugi aloitti kirjoittamalla englanniksi, mutta siirtyi myöhemmin kikujunkieleen.[49] Muita nykykirjailijoita ovat Marjorie Oludhe Macgoye, Grace Ogot ja Rebecca Njau.[50]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keniassa toimii kuusi julkista ja noin 13 yksityistä yliopistoa. Niissä on yhteensä noin 50 000 opiskelijaa, joista 40 000 julkisissa yliopistoissa. Koulunsa päättäneistä noin joka neljäs pääsee jatkamaan korkeakoulussa. Näiden lisäksi maassa on noin 60 000 toisen asteen oppilasta.[4] Vanhin ja suurin yliopistoista on Nairobin yliopisto, joka perustettiin vuonna 1956.[51] Kenyattan yliopisto toimii myös Nairobin lähistöllä. Sen historia alkaa vuodesta 1965.[52]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenia tunnetaan hyvin kestävyysjuoksijoistaan, kuten kaikkien aikojen parhaan ajan maratonilla juossut Patrick Makau, ja saman matkan monikertainen arvokisamitalisti Catherine Ndereba.[53] Wilson Kirwa on tunnettu suomalaistunut kenialainen juoksija.[54]

Maa on osallistunut kesäolympialaisiin vuodesta 1956, ja hiihtäjä Philip Boit on edustanut sitä kolmissa talviolympialaisissa. Kip Keino on sanut kaksi kultaa ja kaksi hopeaa 1 500 ja 3 000 metrin juoksussa.[55]

Keniassa ajetaan vuosittain Safari-ralli, joka kuului myös Rallin maailmanmestaruussarjaan vuosina 1974–2002.[56]

Kenian jalkapallomaajoukkue on voittanut Itä- ja Keski-Afrikan mestaruuden (CECAFA) viisi kertaa.[57] Afrikan-mestaruuskisoissa se on jäänyt alkulohkoon, maailmanmestaruuskisoissa se ei ole päässyt lopputurnaukseen asti.

Kenia on aikoinaan saavuttanut huomattavaa menestystä myös kriketissä. Vuoden 2003 MM-kisoissa maa selviytyi välieriin voitettuaan kovista krikettimaista muun muassa Uuden-Seelannin ja Sri Lankan.lähde? Vuonna 2014 Kenian krikettimaajoukkue tippui pääsarjasta eli menetti ODC-statuksensa neljäksi vuodeksi.[58]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Kenya The World Factbook. CIA. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  2. http://www.worldometers.info/world-population/kenya-population/
  3. Human Development Report 2015. Work for Human Development Maiden HDI-sijaluvut ja indeksiarvot englanninkielisen PDF-julkaisun sivuilla 208–211 (arvot sivustolla myös Excel-taulukkona), 14.12.2015, YK:n kehitysjärjestö (UNDP) (arabiaksi, englanniksi, espanjaksi, kiinaksi, ranskaksi)
  4. a b c d Background Note: Kenya (arkistoitu) 2012. U.S. Department of State. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  5. Country Guide: Kenya (Internet Archive) BBC Weather. BBC. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  6. a b c Kenya Countries and their Cultures. Everyculture.com. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)
  7. Overview Kenya Wildlife Service. Viitattu 15.8.2015. (englanniksi)
  8. National parks Kenya Wildlife Service. Viitattu 15.8.2015. (englanniksi)
  9. Introduction to Kenya National Parks Kenya-Advisor.com. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  10. Flora and Fauna VisitKenya. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  11. Kenia Jans Alpines. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  12. Discovery of Early Hominins Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
  13. a b c Kenya History: Introduction Kenya-Advisor.com. Viitattu 22.10.2010. (englanniksi)
  14. a b Chronology for Maasai in Kenya UNHCR. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  15. a b c d e f g h i j k Kenya profile – Timeline BBC News. BBC. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  16. The looting of Kenya The Guardian. 31.8.2007. Viitattu 26.7.2014. (englanniksi)
  17. Varastettu vaalivoitto Maailman sivu. Viitattu 5.1.2008. [vanhentunut linkki]
  18. Timeline: Kenya BBC News
  19. Deadly Rioting Over Kenyan Election Results ABC News. 31.12.2007. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  20. Kenya Foreign Policy Ministry of Foreign Affairs. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  21. Kenya – KDF AMISOM. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  22. Kenya’s 47 Counties The Institute of Social Accountability. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  23. Ex-MPs make list of first Kenya’s governors Capital News. 6.3.2013. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  24. County Data Sheets Kenya Open Data. Viitattu 14.8.2015. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  25. UN says Kenya secretly ships arms Xinhua. 5.10.2008. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  26. Getting there Lonely Planet. (englanniksi)
  27. ’Tribal war’ spreads in Kenya Los Angeles Times. 27.1.2008. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  28. Lewis, M. Paul; Simons, Gary F. & Fennig, Charles D. (toim.): Kenya Ethnologue: Languages of the World. 17th ed.. 2013. SIL International. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  29. a b c d e f Status of MDGs in Kenya at a Glance (s. 38) UNDP. 2005. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  30. Corruption Perceptions Index 2009 Transparency International. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  31. HDI Fact Sheet Kenya UNDP. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  32. Why is Kenya’s AIDS rate plummeting? The New York Times. 18.5.2006. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  33. a b c d HIV Aids Kenya 20.7.2010. Avert International AIDS charity. Viitattu 2.8.2010. (englanniksi)
  34. Kenya UNAIDS. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  35. Kenya: The Water & Sanitation Crisis Water.org. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  36. Kenya: Worst drought in years threatens children 19.12.2005. UNICEF. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  37. Kenya drought worsens hunger risk BBC News. 20.8.2009. BBC. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  38. Global warming as reported from some individual producing countries Climate Change and the Coffee Industry 2010. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  39. YK: päästöleikkauksia ei voi lykätä, Kuivuus johtaa ryöstelyyn Helsingin Sanomat, s. B2. 28.11.2007.
  40. Fleeing drought in the Horn of Africa Los Angeles Times. 25.10.2009. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  41. Uhuru delivers Kenya’s Budget Daily Nation. 10.6.2010. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  42. Suomen kehitysyhteistyö Keniassa Ulkoasiainministeriö. Viitattu 26.7.2017.
  43. Historia Ulkoasiainministeriö, Suomen suurlähetystö, Nairobi. Viitattu 26.7.2017.
  44. a b Shopping options in Kenya MagicalKenya.com. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  45. African fashion from East Africa Watatu Textil. Viitattu 21.10.2010. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  46. Kenya Food in Every Country. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  47. Kenya African Studies University of Penn State. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  48. Mission report to Mwanza (15–26/2/1989) : HEST/TAFIRI & FAO/DANIDA regional seminar on Lake Victoria FAO. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  49. Kenyan author sweeps in as late favourite in Nobel prize for literature The Guardian. 5.10.2010. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  50. Wasamba Peter. Notes on Marjorie Oludhe's Coming to Birth Nairobi University. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  51. Introduction Nairobi University. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  52. Kenyatta University – KU Soft Kenya. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  53. Children in Kenya run for a better future 2012. SOS Children Village. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  54. Kirwa ja Haatainen Ylen MM-tiimissä Ilta-Sanomat. 27.7.2013. Viitattu 6.4.2014.
  55. Kenya Sports-Reference.com. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  56. Safari Rally – The tough and rough car rally Danson Whachira. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  57. East and Central African Championship (CECAFA) RSSSF. Viitattu 26.7.2017. (englanniksi)
  58. Netherlands, Kenya and Canada lose ODI status 1.2.2014. ESPN. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]