Ngũgĩ wa Thiong’o

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ngũgĩ wa Thiong'o
Ngũgĩ wa Thiong'o (signing autographs in London).jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 5. tammikuuta 1938 (ikä 81)
Kamiriithu
Kirjailija
Aikakausi 1962 – nykyaika
Esikoisteos Weep Not, Child (1964)
Aiheesta muualla
ngugiwathiongo.com
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ngũgĩ wa Thiong’o (s. 5. tammikuuta 1938) on kenialainen kikujunkielinen kirjailija. Ngũgĩ tunnetaan toisinajattelijana ja mielipidevankina, mutta hän on myös Kalifornian yliopiston kirjallisuustieteen professori ja seitsemän kansainvälisen yliopiston kunniatohtori[1]. Hän asui vuodesta 1982 lähtien 22 vuotta maanpaossa Englannissa ja Yhdysvalloissa poliittisten mielipiteidensä vuoksi.

Ngũgĩ syntyi Kamiriithussa, lähellä Limurua Kiambun kunnassa kikujuperheeseen. Hän sai kasteessa nimen James Ngugi. Hänen perheensä pidätettiin mau-mau-kapinallisina, jolloin hänen velipuolensa tapettiin ja hänen äitiään kidutettiin. Käydessään lähetysaseman koulua hänestä tuli hurskas kristitty. Hän suoritti vuonna 1963 englannin kielen alemman korkeakoulututkinnon Makereren yliopistossa Kampalassa. Kampalassa ollessaan Ngũgĩ kirjoitti vuonna 1962 näytelmän The Black Hermit.

Ngũgĩ julkaisi ensimmäisen romaaninsa Weep Not, Child vuonna 1964. Hän kirjoitti sen opiskellessaan Englannissa Leedsin yliopistossa. Toinen romaani, The River Between (1965), kuvaa kristityn ja ei-kristityn onnetonta romanssia, jonka taustalla on mau-mau-kapina.

Romaani Nisun jyvä (1967) merkitsi hänen kääntymistään fanonistiseen marxismiin. Sen seurauksena hän luopui englannin kielestä, kristinuskosta ja nimestään, koska ne olivat hänestä kolonialistisia. Hän otti nimen Ngũgĩ wa Thiong'o ja alkoi kirjoittaa kikujun ja swahilin kielillä.

Vuonna 1977 hän julkaisi näytelmän Ngaahika Ndeenda, jossa hän puolusti kenialaisia työläisiä ja maanviljelijöitä heidän omalla kielellään valtiovääryyksiä vastaan. Näytelmän sisältämä poliittinen viesti sai Kenian silloisen varapresidentin Daniel arap Moin antamaan Ngũgĩsta pidätysmääräyksen. Pidätysaikanaan Ngũgĩ kirjoitti vankilan vessapaperille ensimmäisen modernin kikujunkielisen romaanin, Caitaani mũtharaba-Inĩn (suom. Paholainen ristillä, 1980).[1]

Ngũgĩ vapautui vankilasta joulukuussa 1978 Amnesty Internationalin kampanjan ansiosta. Moin hallinto esti Ngũgĩa kuitenkin jatkamasta opetustyötään Nairobin yliopistossa. Ngũgĩ lähti Lontooseen 5. kesäkuuta 1982 Paholainen ristillä -teoksen julkaisutilaisuuteen, mutta joutui jäämään Englantiin maanpakoon kuultuaan Moin aikovan eliminoida hänet.[1]

Ngũgĩn teoksista Detained (1981) sisältää hänen vankilapäiväkirjansa. Decolonizing the Mind: The Politics of Language in African Literature (1986) on essee, jossa Ngũgĩ vetoaa afrikkalaisia kirjailijoita kirjoittamaan omalla äidinkielellään. Yksi hänen kuuluisimmista teoksistaan Matigari (1987) on satiiri, joka perustuu kikujujen kansantarinaan. Se kiellettiin heti ilmestyttyään, ja romaanin päähenkilö etsintäkuulutettiin. Ngugi tietysti yllättyi siitä, että fiktiivinen romaanihenkilö yritettin pidättää.[2]

Ngũgĩ on työskennellyt useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa. Hän vieraili kotimaassaan Keniassa maanpakonsa jälkeen ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Hänet kuitenkin ryöstettiin ja pahoinpideltiin ja hänen vaimonsa raiskattiin heidän asunnossaan Nairobissa. [3]

Seppo Loponen on suomentanut Ngũgĩn romaanin Mũrogi was Kagogo (2006), ja suomennos on julkaistu nimellä Variksen Velho (2007). Kirja sai vuonna 2008 vuoden parhaan suomennetun fantasiaromaanin Tähtifantasia-palkinnon.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Black Hermit, 1963 (näytelmä)
  • Weep Not, Child, 1964 (romaani)
  • The River Between, 1965 (romaani)
  • A Grain of Wheat, 1967 (romaani, suom. Nisun jyvä. Suomentanut Seppo Loponen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00602-5. )
  • This Time Tomorrow, 1970 (näytelmäkokoelma)
  • Homecoming: Essays on African and Caribbean Literature, Culture, and Politics, 1972 (esseekokoelma)
  • A meeting in the dark (1974)
  • Secret Lives, and Other Stories, 1976
  • The Trial of Dedan Kimathi, 1976
  • Ngaahika ndeenda: Ithaako ria ngerekano, 1977 (näytelmä)
  • Petals of Blood, (1977)
  • Caitaani mũtharaba-Inĩ, 1980 (suom. Paholainen ristillä. Käännetty englanninkielisestä laitoksesta Devil on the Cross. Suomentanut Mika Tiirinen. Helsinki: Like, 1994. ISBN 951-578-117-5. )
  • Writers in Politics: Essays, 1981 (esseekokoelma)
  • Education for a National Culture, 1981
  • Detained: A Writer's Prison Diary, 1981
  • Barrel of a Pen: Resistance to Repression in Neo-Colonial Kenya, 1983
  • Decolonising the Mind: The Politics of Language in African Literature, 1986
  • Mother, Sing For Me, 1986
  • Writing against Neo-Colonialism, 1986
  • Njamba Nene na Mbaathi i Mathagu, 1986 (lasten kirja)
  • Matigari ma Njiruungi, 1986
  • Njamba Nene na Chibu King'ang'i, 1988 (lastenkirja)
  • Matigari, 1989
  • Bathitoora ya Njamba Nene 1990, (lasten kirja)
  • Moving the Centre: The Struggle for Cultural Freedom, 1993
  • Penpoints, Gunpoints and Dreams: The Performance of Literature and Power in Post-Colonial Africa, 1996
  • Variksen Velho. (Wizard of the crow, 2006.) Tekijän kikujusta englanniksi kääntämästä laitoksesta suomentanut Seppo Loponen. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33087-6.
  • Something Torn and New: An African Renaissance, 2009
  • Dreams in a Time of War: A Childhood Memoir, 2010
  • In the House of the Interpreter: A Memoir, 2012

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lehtinen, Aki Petteri: Hullu hirmuhallinto uhkaa ensin kieltä. Helsingin sanomat, 7.8.2008.
  2. Peik Johansson: Kahdenlaista globalisaatiota. Yleisradio 11.4.2007. (Archive.org)
  3. Latvala, Johanna: Väkivalta varjostaa Kenian uutta politiikkaa 10.10.2004. Kumppani-lehti 5/2004, Kepa ry. Viitattu 18.7.2007.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]