Riisi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kasvia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Riisi
Oryza sativa - Köhler–s Medizinal-Pflanzen-232.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Riisit Oryza
Laji: sativa
Kaksiosainen nimi
Oryza sativa
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Riisi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Riisi Commonsissa
Mies töissä riisipellolla Bangladeshissa

Riisi (Oryza sativa) on yksivuotinen 1–1,8 metriä korkea heinäkasvi. Riisi on tärkeä ravintokasvi etenkin Aasiassa, jossa kasvaa 90 % koko maailman riisistä. Arvioiden mukaan puolelle maailman ihmisistä riisi on pääasiallinen ravinnon lähde[1].

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riisin kasvattaminen on työlästä, mutta kunhan vettä on saatavilla tarpeeksi, niin se kasvaa hyvin melkein missä tahansa, jopa vuorten rinteillä. Riisi on Aasian lämpimistä osista kotoisin[1] oleva noin metrin korkuinen tuuhearönsyinen heinäkasvi. Kukassa on kuusi hedettä.

Riisi on maapallon tärkeimpiä viljalajeja. Sitä viljellään melkein kaikissa lämpimissä maissa. Parhaiten se menestyy monsuuni-ilmastossa, minkä vuoksi se on varsinkin Etelä- ja Itä-Aasiassa tärkein viljalaji. Euroopassa sitä viljellään vain harvoilla alueilla kuten Pohjois-Italiassa ja Espanjassa[1] sekä Ranskan Camarguessa.[2]

Tavallinen riisi eli suoriisi kasvaa vesiperäisillä mailla, joita tavallisesti padoilla pidetään veden peitossa. Aasiassa on tapana istuttaa riisiä vasta taimina varsinaisille riisipelloille, kun ne ensin on muualla idätetty. Tällä tavoin vältytään monien rikkakasvien aiheuttamilta sadon menetyksiltä.[1] Vähän ennen sadonkorjuuta lasketaan vesi pelloilta pois. Vuoririisiä (v. montana) viljellään karummilla seuduilla, jolloin peltoa ei tarvitse pitää veden alla, joskin niukkasateisilla alueilla sitäkin on kasteltava.[1] Vuoririisi antaa niukemman sadon.[3]

Riisilajikkeet jaetaan toisaalta myös trooppisiin indica-riiseihin, jotka ovat peräisin Etu- ja Kaakkois-Aasiasta, sekä viileämmässä ilmastossa kasvaviin sinica- eli japonica-riiseihin, joita on vanhastaan viljelty Kiinassa Jangtse-joen pohjoispuolella. Japonica-riisin varsi on lyhempi ja tanakampi kuin indica-lajikkeiden, ja niiden jyvät ovat pyöreämpiä. Kolmantena perustyyppinä on indonesialainen javanica-riisi, jonka varsi on korkea, röyhy pitkänomainen ja jyvät suuret.[1]

Tärkeimmällä viljelyalueellaan Intiassa riisin viljely alkaa noin helmikuussa veden laskemisella pellolle. Kolmisen kuukautta kestäneen veden laskun jälkeen alkaa kyntäminen. Kyntäminen tapahtuu edelleenkin usein härän avulla, vaikka koneitakin jo käytetään. Kyntämisen jälkeen riisi istutetaan pellolle. Tämän jälkeen riisin annetaan kasvaa. Noin elo-syyskuun vaihteessa riisisato korjataan pellolta ja heti tämän jälkeen alkaa noin kuukauden kestävä veden laskeminen pellolle. Tällä kertaa veden laskeminen on huomattavasti lyhyempi prosessi, koska maa on kesämonsuunin jäljiltä huomattavasti kosteampaa. Sen jälkeen alkaa jälleen kyntäminen ja istuttaminen. Riisin annetaan jälleen kasvaa, minkä jälkeen sato korjataan helmikuun aikana. Vuodessa saadaan siis kaksi satoa. Joskus huonoina vuosina yhdenkin sadon saaminen voi olla vaikeaa, kun taas toisina vuosina hyvällä tuurilla voi saada jopa kolme satoa.

Riisin tuotanto – 2014
Valtio Miljoonaa tonnia
Kiina 206,5
Intia 157,2
Indonesia 70,8
Bangladeshin lippu Bangladesh 52,3
Vietnamin lippu Vietnam 45,0
Thaimaan lippu Thaimaa 32,6
Myanmarin lippu Myanmar 26,4
Filippiinit 19,0
Koko maailman  tuotanto yhteensä 741.5
Lähde: FAO [4]

Riisi ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riisiä valmistettaessa ravinnoksi (etupäässä suurimoiksi) jyvät kuoritaan, akanat poistetaan jyvän ympäriltä, minkä jälkeen jyvät tavallisesti kiillotetaan, jolloin ohut hedelmäseinä ja sen alla oleva kerros poistetaan.[1] Kiillotuksessa poistetut osat otetaan talteen riisileseinä ja ne ovat arvokasta rehua. Kuorimatonta riisiä sanotaan "paddyksi".[3] Kiillotettu riisi on vailla B1-vitamiinia, minkä vuoksi ihmiset, joiden ravinto koostuu liian yksipuolisesti riisistä, sairastuvat helposti puutostautiin, beriberiin.[5]

Riisin muunnoksen tahmariisin (v. glutinosa) jyvät muuttuvat keitettäessä tahmeaksi massaksi. Tahmariisi sisältää vähemmän tärkkelystä, mutta enemmän sokeria ja dekstriiniä kuin tavallinen riisi ja sitä käytetäänkin väkijuomien valmistukseen.[3]

Riisi on ihmiselle poikkeuksellisen hyödyllinen ravintoaine sen proteiinikoostumuksen ansiosta. Jyvän sisältämä aminohappo arginiini on ihmiselimistölle ihanteellisessa muodossa.[6]

Ympäristönsuojelijat suosittelevat usein muiden kasvien kuin riisin käyttöä.

Suomessa riisi korvasi ohran ruoanlaitossa 1950-luvulla.[7]

Riisin alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riisisadon korjuuta

Riisi kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Aasiassa.[8] Varhaisimmat tiedot riisin viljelystä ovat nykyisen Thaimaan koilliselta Khoratin ylängöltä noin 3 000 eaa. Riisinviljely vaikutti myös alueen sosiaalisen ja poliittisen järjestelmän kehittymiseen.[9]

Riisiä on tuotu Suomeen jo 1600-luvulla. Silloin siihen oli varaa vain rikkailla säätyläisillä. Vielä 1800-luvulla riisipuuro oli harvinaista juhlaruokaa. 1800-luvun aikana riisiä saatiin jo maaseutukauppoihin ja vähitellen siis myös tavallisten kansalaisten ulottuville.[10]

Riisin suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riisin sukuun (Oryza) kuuluu noin kaksikymmentä luonnonvaraista ja kaksi viljeltyä lajia. Viljellyistä lajeista ylivoimaisesti yleisempi on tavallinen riisi Oryza sativa. Siitä on olemassa monia erilaisia muunnoksia, mutta niitä ei lueta eri lajeiksi.[1]

Eräillä alueilla Länsi-Afrikassa viljellään toistakin lähisukuista, mutta eri lajiksi luettavaa viljakasvia, afrikanriisiä (Oryza globerrina), mutta sen merkitys on jäänyt paikalliseksi.[1]

Pohjoisamerikkalainen intiaaniriisi (Zizania aquatica), joka tunnetaan myös villiriisin nimellä,[11] ei nimestään huolimatta ole riisin lähisukulainen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 89-97. Porvoo: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
  2. Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra-Su), s. 3410, art. Ranska (kuva ja kuvateksti). Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3.
  3. a b c Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra-Su), s. 3507, art. Riisi. Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3.
  4. Crops/Regions/World list/Production Quantity (pick lists), Rice (paddy), 2014 2017. UN Food and Agriculture Organization, Corporate Statistical Database (FAOSTAT). Viitattu May 11, 2017.
  5. B1-vitamiini eli tiamiini Viitattu 4.10.2011.
  6. Jyrki Penttinen: Arginiini - 2000-luvun ihmelääke?, Tammi, 1997
  7. Marjo Valtavaara: Valkoinen riisi korvasi ohran 1950-luvulla. Helsingin Sanomat, 20.9.2010, s. A7.
  8. http://www.historyforkids.org/learn/food/rice.htm
  9. Early History Thailand: A Country Study. Library of Congress, 1987.
  10. Sillanpää, M: ""Happamasta makeaan. Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys.", Vantaa, 1999
  11. Rousi, s. 51

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]