Verensokeri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Verensokeri tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta, jonka mittausyksikkönä käytetään mmol/l eli millimoolia litrassa.

Verensokeri vaikuttaa ihmisen yleisvointiin ja vireyteen. Esimerkiksi alhainen verensokeri eli hypoglykemia väsyttää ja voi aiheuttaa heikotusta.[1] Hypoglykemian vaikutus ihmisen toimintakykyyn on yksilöllistä. Tavallisemmat matalan verensokerin oireet ovat nälän tunne, ärtymys, päänsärky, väsymys ja keskittymisvaikeudet sekä ajattelun, muistamisen ja ymmärtämisen vaikeutuminen. Jos verensokeri laskee edelleen, voi ilmaantua vapinaa, sydämentykytystä, kylmänhikisyyttä, kalpeutta, suun ympäryksen ja huulten pistelyä, näköhäiriöitä ja puheen puuroutumista. Toimintakyky katoaa yleensä kokonaan verensokerin laskiessa arvoon 1,5 tai vieläkin alemmas, mutta toisille riittää jo verensokerin laskeminen tasolle 2,5 mmol/l.[2]

Liian korkeaa verensokeria kutsutaan hyperglykemiaksi. Jos verensokeri on pitkiä aikoja liian korkealla tasolla, verisuonet alkavat vaurioitua[3].

Normaalisti paastoverensokeri eli 12 tunnin paastoamisen jälkeen mitattu veren glukoosipitoisuus on välillä 3,5–6,0 mmol/l, ja puolesta kahteen tuntia ruokailun jälkeen arvo on välillä 5–8 mmol/l. Pitkäaikaisen sokerin viitearvot ovat 4–6 % eli 20–42 mmol/mol[4].

Diabeteksessa verensokeri kohoaa helposti viitearvojen yläpuolelle insuliinin erityksen vähenemisen tai sen vaikutuksen heikentymisen vuoksi. Myös stressi nostaa verensokeria, koska se lisää adrenaliinin ja kortisolin eritystä.[5]

Veren sokeritason säätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilihydraattipitoisen ruoan nauttiminen alkaa nostaa verensokeria 15-30 minuutin kuluttua aterioinnin alkamisesta. Nesteen mukana nautittu hiilihydraatti nostaa verensokeria nopeammin kuin kiinteä ravinto.[6]

Ravinnon hiilihydraattiyhdisteet hajoavat ruoansulatuksessa monosakkarideiksi. Ne imeytyvät verenkiertoon. Elimistö muuttaa kaikki monosakkaridit glukoosiksi. Verestä glukoosi siirtyy soluun solukalvon kantajaproteiinin avulla. Viinin nauttiminen aterialla saattaa hidastaa verensokerin kohoamista monen tunnin ajaksi[7].

Kun verensokeri on korkea esimerkiksi aterian jälkeen, haimasta vapautuu insuliini-nimistä hormonia, joka varastoi glukoosia glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin. Kun verensokeri on matala, haima erittää glukagonia, joka pilkkoo glykogeenia glukoosiksi verenkiertoon.

Veren glukoosipitoisuus nousee ja laskee yleensä aterian jälkeisen kahden tunnin aikana. Ruokailu aiheuttaa osalle ihmisistä tämän lisäksi merkittävän verensokerin laskun perustason alapuolelle 2-4 tuntia aterianjälkeisen verensokeripiikin jälkeen, millä on aterianjälkeistä verensokeripiikkiä suurempi ruokahalua kiihdyttävä vaikutus. Ihmiset, joilla tätä esiintyy runsaimmin, nauttivat päivittäin keskimäärin yli 300 kaloria muita enemmän.[8]

Liikaa koholla oleva verensokeri vaurioittaa verisuonia, munuaisia, silmiä ja hermostoa sekä kalkeuttaa suuria valtimoita aiheuttaen sydänsairauksia, aivohalvauksia ja dementiaa[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pitkäaikaisen sokerin mittaus Puhti. Viitattu 22.3.2020.
  2. Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää hypoglykemiasta Diabeteslehti. 30.1.2015. Viitattu 22.3.2020.
  3. Älä pelkää lisäsairauksia, estä ne Diabetesliitto. Viitattu 22.3.2020.
  4. Mikä on pitkäaikainen sokeri? Puhti. 25.6.2018. Viitattu 22.3.2020.
  5. Pidä verensokeri tasaisena, niin jaksat etkä liho Hyvä Terveys. 11.5.2018. Viitattu 25.11.2020.
  6. How Soon After Ingestion of Food Does Blood Sugar Rise? Healthy Eating | SF Gate. Viitattu 14.6.2021. (englanniksi)
  7. Does Wine Help or Harm People with Diabetes? EndocrineWeb. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
  8. Why some of us are hungry all the time ScienceDaily. Viitattu 21.5.2021. (englanniksi)
  9. Veren sokerointi seis! Hyvä Terveys. 15.1.2016. Viitattu 25.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.