Etu-Aasia
.svg)
Etu-Aasia[1] myös Lounais-Aasia[1] ja Länsi-Aasia[1] on Aasian lounaisosa. Sen alueisiin kuuluvat Vähä-Aasia, Armenia, Välimeren itärannikko, Arabian niemimaa, Turkki, Syyria, Jordania, Libanon, Israel, Irak, Iran, Azerbaidžan, Georgia, Kypros.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoristot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etu-Aasian pohjoisosassa on laajoja vuoristoja, jotka käsittävät suurimman osan Turkin ja Iranin alueista. Turkin pohjoisosassa ovat Pontiset vuoret, eteläosassa Taurusvuoret. Molemmat ovat itä-länsi-suuntaisia, ja niiden jatkeena Iranissa ovat Elbursvuoret Kaspianmeren rannalla sekä Zagrosvuoret lähempänä Persianlahtea. Näiden pohjoispuolella ovat Kaukasusvuoret, jotka ulottuvat kapeahkona länsi-itäsuuntaisena vyöhykkeenä Mustanmeren itärannalta Kaspianmeren länsirannalle. Nämä Etu-Aasian vuoristot muodostavat keskiosan pitkästä, Keski-Euroopasta Himalajalle saakka ulottuvasta vuoristovyöhykkeestä.
Erillisiä, pienempiä vuoristoja Etu-Aasiassa on myös Libanonissa ja Jemenissä.
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmassa osassa Etu-Aasiaa vallitsee kuiva aavikkoilmasto. Sademäärät ovat vähäisiä ja kuivuus aiheuttaa ongelmia muun muassa maanviljelylle. Maan suolaantuminen ja saastuminen ovat alueen ongelmia. Alueen pääjoet Eufrat ja Tigris ovat tärkeitä veden lähteitä. Tuulet sharqi ja shamal ovat kuivia ja pölyisiä tuulia, jotka muokkaavat alueen ilmastoa. Sharqituuli puhaltaa kaakosta ja etelästä päin. Shamal puhaltaa luoteesta Irakissa ja muissa Persianlahden valtioissa,[2]
Topografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuollutmeri tasankoineen on meren pinnan alapuolella.[3] Anatolian ylänkö on Taurus-vuoriston ja Pontus-vuoriston välissä Turkissa. Jemenissä ylänköalueet ovat korkealla merenpinnasta. Punaisen meren, Välimeren ja Persianlahdet rannikkoalueet ovat alavaa, vain vähän merenpinnan yläpuolella.
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afrikan, Arabian ja Euraasian mannerlaatat kohtaavat Etu-Aasiassa. Arabian laatta liikkuu kohti pohjoista ja kohti Anatolian laattaa Turkissa, jossa esiintyy paljon maanjäristyksiä. Mannerlaattojen raja kulkee Atlantin Azorien–Gibraltar Ridgen harjua myöten Pohjois-Afrikan halki kohti Irania[4]
|
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Mistä numerotiedot on peräisin? |
| Maa tai alue | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku |
Väestötiheys (as./km²) |
Pääkaupunki | valtiomuoto | viralliset kielet | valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Turkki
|
780 580 | 70 414 000 | 91,4 | Ankara | tasavalta | turkki | Turkin liira |
 Syyria
|
185 180 | 17 585 540 | 93,0 | Damaskos | tasavalta | arabia | Syyrian punta |
 Jordania
|
92 300 | 5 153 378 | 48,0 | Amman | perustuslaillinen monarkia | arabia, englanti | Jordanian dinaari |
 Libanon
|
10 452 | 3 826 018 | 358,0 | Beirut | tasavalta | arabia | Libanonin punta |
 Israel
|
20 991 | 7 026 000 | 303,0 | Jerusalem | parlamentaarinen demokratia | heprea, arabia | Uusi Israelin sekeli |
 Irak
|
437 072 | 24 001 816 | 55,0 | Bagdad | tasavalta | arabia, kurdi | Irakin dinaari |
 Iran
|
1 648 195 | 68 688 000 | 42,0 | Teheran | islamilainen tasavalta | persia | Iranin rial |
 Yhdistyneet arabiemiirikunnat
|
88 880 | 4 496 000 | 64,0 | Abu Dhabi | liittovalto | arabia | dirhami |
 Armenia
|
29 800 | 3 326 448 | 112,0 | Jerevan | tasavalta | armenia | Armenian dram |
 Azerbaidžan
|
86 600 | 7 868 385 | 90,0 | Baku | tasavalta | azeri | manat |
 Bahrain
|
665 | 739 000 | 987,0 | Manama | perustuslaillinen monarkia | arabia | Bahrainin dinaari |
 Georgia
|
69 700 | 4 661 473 | 67,0 | Tbilisi | tasavalta | georgia | Georgian lari |
 Kuwait
|
17 820 | 2 041 961 | 115,0 | Kuwait | emiraatti | arabia | dinaari |
 Kypros
|
9 250 | 717 657 | 112,0 | Nikosia | tasavalta | kreikka, turkki | euro |
 Oman
|
212 460 | 3 001 583 | 14,0 | Masqat | sulttaanikunta | arabia | Omanin rial |
 Jemen
|
527 970 | 20 727 063 | 39,0 | Sanaá | tasavalta | arabia | Jemenin rial |
 Saudi-Arabia
|
2 218 000 | 24 293 844 | 12,0 | Riad | monarkia | arabia | Saudi-Arabian rial |
UNSD[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartassa käytetty luokittelu on tehty pelkästään YK:n tilastointikäyttöä varten.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 115. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7.
- ↑ (2003) in Taru Bahl, M H Syed: Encyclopaedia of the Muslim World. New Delhi: Anmol Publications, 20. ISBN 9788126114191. Viitattu 1 February 2009.
- ↑ ASTER Image Gallery: The Dead Sea NASA.
- ↑ Muehlberger, Bill: The Arabian Plate NASA, Johnson Space Center.
- ↑ a b Standard Country or Area Codes for Statistical Use Millenniumindicators.un.org. Viitattu 25.8.2012. Quote: "The assignment of countries or areas to specific groupings is for statistical convenience and does not imply any assumption regarding political or other affiliation of countries or territories by the United Nations."
| |||||||||||||||||||||||
