Baku

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baku
Baku Montage.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Baku

Koordinaatit: 40°23′43″N, 49°52′56″E

Valtio Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan
Hallinto
 – Pormestari Hajibala Abutalybov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 260 km²
Korkeus –28 m
Väkiluku (2011) 2 045 815
 – Tiheys 7 830,76 as./km²
Postinumero AZ1000









Baku (azeriksi Bakı) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungissa asuu vuoden 2011 mittauksen mukaan 2 045 815 ihmistä,[1][2] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli kolme miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[3]

Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[5]

Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuun ottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[3]

Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600-500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahin palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[6]

Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[7]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[8]

Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[9]

Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[10]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[11] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[12] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[13]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[14] Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[15] Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bakı şəhəri 1.1.2011 - Azərbaycan Dövlət Statistika Komitəsi [vanhentunut linkki]
  2. Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
  3. a b Baku Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.9.2017.
  4. Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016.
  5. History of the City of Baku[vanhentunut linkki]
  6. Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016.
  7. About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016.
  8. Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku. Viitattu 7.9.2017.
  9. Baku-Tbilisi-Ceyhan pipeline BP Azerbaijan. Viitattu 7.9.2017.
  10. The World Factbook: Azerbaijan CIA. (englanniksi)7.9.2017
  11. Baku Airport A to Z of Azerbaijan
  12. Baku: Public Transport Lonely Planet. Viitattu 7.9.2017.
  13. Trams return to Baku ABC.az. 2013. Viitattu 7.9.2017.
  14. 2017 FORMULA 1 AZERBAIJAN GRAND PRIX Baku formula1.com. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  15. Azerbaijan bids for 2020 Olympics in Baku 1.9.2011. espn.com: ESPN. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.