Baku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baku
Baku Montage.jpg
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Baku

Koordinaatit: 40°23′43″N, 49°52′56″E

Valtio  Azerbaidžan
Hallinto
 – Pormestari Hajibala Abutalybov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 260 km²
Korkeus –28 m
Väkiluku (2015) 2 374 000[1]
 – Tiheys 998 ,38 as./km²
 – Metropolialue 4 000 000
Postinumero AZ1000









Baku (azer. Bakı, pers. ‏بادکوبا, Badkuba, pers. ‏باراکا, Baraca, arm. Պակովան, Pakovan) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungin metropolialueella asuu vuoden 2017 mittauksen mukaan yli 4 miljoonaa ihmistä, joista vajaat 3 miljoonaa kaupunkialueella,[1][2] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli 5 miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[3]

Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[5]

Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuun ottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[3]

Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600–500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahin palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[6]

Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[7]

Bakun suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakussa asui 1900-luvun alkupuolella öljyteollisuuden tehtävissä parituhatta suomalaista. Bakun luterilaisen kirkon kironkirjat ovat säilyneet.[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[9]

Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[10]

Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[11]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[12] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[13] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[14]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[15] Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[16] Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Azerbaijan Demographics Profile 2018.
  2. Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
  3. a b Baku Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.9.2017.
  4. Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016.
  5. History of the City of Baku[vanhentunut linkki]
  6. Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016.
  7. About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016.
  8. Jarmo Huhtanen: Moskovasta löytyi valtavasti tietoa "likvidoiduista punasuomalaisista". Helsingin Sanomat, 16.11.2019, s. A 24.
  9. Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku. Viitattu 7.9.2017.
  10. Baku-Tbilisi-Ceyhan pipeline BP Azerbaijan. Viitattu 7.9.2017.
  11. The World Factbook: Azerbaijan CIA. (englanniksi)7.9.2017
  12. Baku Airport A to Z of Azerbaijan
  13. Baku: Public Transport Lonely Planet. Viitattu 7.9.2017.
  14. Trams return to Baku ABC.az. 2013. Viitattu 7.9.2017.
  15. 2017 FORMULA 1 AZERBAIJAN GRAND PRIX Baku formula1.com. formula1.com. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  16. Azerbaijan bids for 2020 Olympics in Baku 1.9.2011. espn.com: ESPN. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.