Baku
Baku | |
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
vaakuna |
![]() ![]() Baku |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Hallinto | |
– Pormestari | Hajibala Abutalybov |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 260 km² |
Korkeus | –28 m |
Väkiluku (2015) | 2 374 000[1] |
– Tiheys | 998 ,38 as./km² |
– Metropolialue | 4 000 000 |
Postinumero | AZ1000 |
Baku (azer. Bakı, pers. بادکوبا, Badkube, pers. باراکا, Baraca[2]) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungin metropolialueella asuu vuoden 2017 mittauksen mukaan yli 4 miljoonaa ihmistä, joista vajaat 3 miljoonaa kaupunkialueella,[1][3] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli 5 miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[4]
Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[6]
Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuun ottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[4]
Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600–500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahin palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[7]
Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[8]
Bakun suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakussa asui 1900-luvun alkupuolella öljyteollisuuden tehtävissä parituhatta suomalaista. Bakun luterilaisen kirkon kirkonkirjat ovat säilyneet.[9]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[10]
Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[11]
Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[12]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[13] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[14] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[15]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[16] Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[17] Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armenian apostolisen kirkon kirkkorakennus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Azerbaijan Demographics Profile 2018.
- ↑ Culture & Religion on Podium: Politicizing Linguistics Iranchamber.com. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 25.8.2009.
- ↑ Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Baku Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ History of the City of Baku Baku City. 12.9.2011. Arkistoitu . Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Jarmo Huhtanen: Moskovasta löytyi valtavasti tietoa "likvidoiduista punasuomalaisista". Helsingin Sanomat, 16.11.2019, s. A 24.
- ↑ Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Baku-Tbilisi-Ceyhan pipeline BP Azerbaijan. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ Azerbaijan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)7.9.2017
- ↑ Baku Airport A to Z of Azerbaijan
- ↑ Baku: Public Transport Lonely Planet. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ Trams return to Baku ABC.az. 2013. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
- ↑ 2017 Formula 1 Azerbaijan Grand Prix Baku formula1.com. formula1.com. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Azerbaijan bids for 2020 Olympics in Baku 1.9.2011. espn.com: ESPN. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baku Wikimedia Commonsissa
Piirikunnat |
Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab |
---|---|
Kaupungit |
Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax |
Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.
Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaani2 · Vilna · Wien · Zagreb |
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |