Baku
|
|
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
  Baku
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Azerbaidžan |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Hajibala Abutalybov |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 260 km² |
| Korkeus | –28 m |
| Väkiluku (2011) | 2 045 815 |
| – Tiheys | 7 830,76 as./km² |
| Postinumero | AZ1000 |
Baku (azeriksi Bakı) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungissa asuu vuoden 2011 mittauksen mukaan 2 045 815 ihmistä,[1][2] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli kolme miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).
Sisällysluettelo
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä.
Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[4]
Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600-500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahin palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[5]
Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[6]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[7]
Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.
Kaspianmerta ja Apsheronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[8]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[9] Paikallisliikenne perustuu metroon - raitiovaunuista on luovuttu.
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Näkymä Bakuun.
-
Vanhaa kaupunkia.
-
Öljy on keskeinen osa Bakun taloutta.
-
Park Bulvar.
-
Kaupungin muuria.
-
Onnelisuuden palatsi
-
Bakulainen taksiauto
-
Kansallislipun aukio
-
Bakun rantabulevardi
-
Bakun ooppera- ja balettipalatsi
-
Nizamin katu
-
Filharmonian piha
-
Bakun Kansallisstadioni
-
Baku Crystal Hall- monitoimiareena.
-
Ismailiyyan palatsi
-
Armenian apostolisen kirkon kirkkorakennus
-
Bibi-Heybatin moskeija
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bakı şəhəri 1.1.2011 - Azərbaycan Dövlət Statistika Komitəsi
- ↑ Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ History of the City of Baku
- ↑ Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku
- ↑ CIA World Factbook
- ↑ Baku Airport
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baku Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Piirikunnat |
Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab |
|---|---|
| Kaupungit |
Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax |
Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
