Baku
|
|
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
  Baku
|
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |  Azerbaidžan |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Hajibala Abutalybov |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 260 km² |
| Korkeus | –28 m |
| Väkiluku (2011) | 2 045 815 |
| – Tiheys | 7 830,76 as./km² |
| Postinumero | AZ1000 |
Baku (azeriksi Bakı) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungissa asuu vuoden 2011 mittauksen mukaan 2 045 815 ihmistä,[1][2] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli kolme miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).
Sisällysluettelo
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[3]
Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[5]
Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuunottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[3]
Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600-500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahin palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[6]
Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[7]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[8]
Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[9]
Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[10]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[11] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[12] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[13]
Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[14] Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[15] Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Näkymä Bakuun.
-
Vanhaa kaupunkia.
-
Öljy on keskeinen osa Bakun taloutta.
-
Park Bulvar.
-
Kaupungin muuria.
-
Onnelisuuden palatsi
-
Bakulainen taksiauto
-
Kansallislipun aukio
-
Bakun rantabulevardi
-
Bakun ooppera- ja balettipalatsi
-
Nizamin katu
-
Filharmonian piha
-
Bakun Kansallisstadioni
-
Baku Crystal Hall- monitoimiareena.
-
Ismailiyyan palatsi
-
Armenian apostolisen kirkon kirkkorakennus
-
Bibi-Heybatin moskeija
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bakı şəhəri 1.1.2011 - Azərbaycan Dövlət Statistika Komitəsi [vanhentunut linkki]
- ↑ Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Baku Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.9.2017.
- ↑ Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ History of the City of Baku[vanhentunut linkki]
- ↑ Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016.
- ↑ Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ Baku-Tbilisi-Ceyhan pipeline BP Azerbaijan. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ The World Factbook: Azerbaijan CIA. (englanniksi)7.9.2017
- ↑ Baku Airport A to Z of Azerbaijan
- ↑ Baku: Public Transport Lonely Planet. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ Trams return to Baku ABC.az. 2013. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ 2017 FORMULA 1 AZERBAIJAN GRAND PRIX Baku formula1.com. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Azerbaijan bids for 2020 Olympics in Baku 1.9.2011. espn.com: ESPN. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baku Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Piirikunnat |
Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab |
|---|---|
| Kaupungit |
Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax |
Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.
| Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
|
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
|
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
