Baku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baku
Baku Montage.jpg
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Baku

Koordinaatit: 40°23′43″N, 49°52′56″E

Valtio  Azerbaidžan
Hallinto
 – Pormestari Hajibala Abutalybov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 260 km²
Korkeus –28 m
Väkiluku (2015) 2 374 000[1]
 – Tiheys 998 ,38 as./km²
 – Metropolialue 4 000 000
Postinumero AZ1000









Baku (azer. Bakı, pers. ‏بادکوبا, Badkube‎, pers. ‏باراکا, Baraca‎[2], arm. Պակովան, Pakovan[1]) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungin metropolialueella asuu vuoden 2017 mittauksen mukaan yli 4 miljoonaa ihmistä, joista vajaat 3 miljoonaa kaupunkialueella,[1][3] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli 5 miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[4]

Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[6]

Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuun ottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[4]

Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600–500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahin palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[7]

Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[8]

Bakun suomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakussa asui 1900-luvun alkupuolella öljyteollisuuden tehtävissä parituhatta suomalaista. Bakun luterilaisen kirkon kirkonkirjat ovat säilyneet.[9]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[10]

Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[11]

Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[12]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[13] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[14] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[15]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[16] Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[17] Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Azerbaijan Demographics Profile 2018.
  2. ↑ Culture & Religion on Podium: Politicizing Linguistics Iranchamber.com. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 25.8.2009.
  3. ↑ Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
  4. ↑ a b Baku Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.9.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  6. ↑ History of the City of Baku Baku City. 12.9.2011. Arkistoitu . Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  8. ↑ About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Jarmo Huhtanen: Moskovasta löytyi valtavasti tietoa "likvidoiduista punasuomalaisista". Helsingin Sanomat, 16.11.2019, s. A 24.
  10. ↑ Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  11. ↑ Baku-Tbilisi-Ceyhan pipeline BP Azerbaijan. Viitattu 7.9.2017.
  12. ↑ The World Factbook: Azerbaijan CIA. (englanniksi)7.9.2017
  13. ↑ Baku Airport A to Z of Azerbaijan
  14. ↑ Baku: Public Transport Lonely Planet. Viitattu 7.9.2017.
  15. ↑ Trams return to Baku ABC.az. 2013. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
  16. ↑ 2017 Formula 1 Azerbaijan Grand Prix Baku formula1.com. formula1.com. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
  17. ↑ Azerbaijan bids for 2020 Olympics in Baku 1.9.2011. espn.com: ESPN. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Azerbaidžanin piirikunnat ja kaupungit
Piirikunnat

Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab

Kaupungit

Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax

Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.

Euroopan pääkaupungit
Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaani2 · Vilna · Wien · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Baku&oldid=19076684”