Reykjavík
Reykjavík | |
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Reykjavík |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Islanti |
Hallinto | |
– Pormestari | Dagur Bergþóruson Eggertsson |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 275 km² |
Väkiluku (2014) | 121 230 [1] |
– Tiheys | 442.4 as./km² |
– Metropolialue | 210 660 [1] |
Reykjavík on Islannin pääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 121 000[1] asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella 210 660[2] asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.[3]
Sisällysluettelo
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaá. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.
Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Suurin osa kaupungista on melko harvaan rakennettua omakotialuetta. Talot näyttävät pohjoismaisilta puutaloilta, mutta pintamateriaali on usein laudan sijasta maalattua peltiä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä.[4]
Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[5]
Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[6]
Reykjavíkin ilmastotilastoa
Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.
|
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.
Reykjavíkia on mainittu keskiaikaisissa lähteissä vain säännöllisenä viljelyalueena. Alueen kaupungistuminen alkoi 1700-luvulla.lähde? Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Tätä vuotta on pidetty Reykjavíkin perustamisvuotena. 1800-luvulla Reykjavík oli Islannin ainoana kaupunkina maan itsenäistymisaatteen keskus.
10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.
Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[7]
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hallgrímskirkja – Islannin suurin kirkko
- Árbæjarsafn – ulkoilmamuseo
- Reykjavík 871 – viikinkiaikainen kaivauspaikka
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Reykjavíkin asukasmäärä on 121 230 (2014).[1] Vuonna 2007 asukkaista miehiä oli 58 680 ja naisia 58 927. Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä on 210 660 (2014)[2]. Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi kuusi kuntaa, jotka ovat:
- Álftanes: 2 356
- Garðabær: 9 877
- Hafnarfjörður: 24 712
- Kópavogur: 28 291
- Mosfellsbær: 7 808
- Seltjarnarnes: 4 466
Asukasmäärän kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1801 – 600 | 1860 – 1 450 | 1901 – 6 321 |
1910 – 11 449 | 1920 – 17 450 | 1930 – 28 052 |
1940 – 38 308 | 1950 – 55 980 | 1960 – 72 407 |
1970 – 81 693 | 1980 – 83 766 | 1985 – 89 868 |
1990 – 97 569 | 1995 – 104 258 | 2000 – 110 852 |
2004 – 113 022 | 2005 – 114 800 | 2014 – 121 230 |
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.
Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[8]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 1972 Reykjavíkissa järjestettiin shakin maailmanmestaruusottelu, jossa kohtasivat Bobby Fischer ja Boris Spasski.
- Vuonna 1986 Reykjavíkissa kohtasivat Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton päämies Mihail Gorbatšov neuvotteluiden merkeissä.
- Islannin yliopisto sijaitsee Reykjavíkissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e http://www.citypopulation.de/php/iceland.php
- ↑ a b Population by municipalities Statistics Iceland. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
- ↑ Reykjavik Area Sunrise–Sunset Nat.is. Nordic Adventure Travel. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Thermal Baths & Pools Spacity.is. SpaCity. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Shopping in Reykjavik Randburg.com. Randburg. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Reykjavik, Iceland: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data Climate-Charts.com. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ The Reykjavik Summit The Reagan Vision. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
- ↑ The Company Faxaflóahafnir. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Reykjavík Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Reykjavik Wikimatkoissa
- Kaupungin verkkosivusto (englanniksi)
Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb |
Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1 |
1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu. |
1. Reykjavík | 119 848 | 7. Mosfellsbær | 8 469 | 13. Skagafjörður | 4 077 | 19. Álftanes | 2 510 | 25. Rangárþing eystra | 1 762 |
2. Kópavogur | 29 957 | 8. Árborg | 7 928 | 14. Ísafjarðarbær | 3 968 | 20. Hveragerði | 2 316 | 26. Sandgerði | 1 750 |
3. Hafnarfjörður | 25 837 | 9. Akranes | 6 630 | 15. Borgarbyggð | 3 747 | 21. Fjallabyggð | 2 129 | 27. Snæfellsbær | 1 717 |
4. Akureyri | 17 522 | 10. Fjarðabyggð | 4 736 | 16. Fljótsdalshérað | 3 707 | 22. Hornafjörður | 2 110 | 28. Rangárþing ytra | 1 610 |
5. Reykjanesbær | 14 208 | 11. Seltjarnarnes | 4 410 | 17. Norðurþing | 2 998 | 23. Ölfus | 2 002 | 29. Garður | 1 542 |
6. Garðabær | 10 358 | 12. Vestmannasaaret | 4 090 | 18. Grindavíkurbær | 2 849 | 24. Dalvík | 1 942 | 30. Vogar | 1 215 |