Reykjavík

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Islannin pääkaupungista. Myös Kanadassa on kylä nimeltä Reykjavik.
Reykjavík
Reykjavik Main Image.jpg
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Reykjavík

Koordinaatit: 64°08′07″N, 21°53′43″W

Valtio Islanti
Hallinto
 – Pormestari Dagur Bergþóruson Eggertsson
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 275 km²
Väkiluku (2014) 121 230 [1]
 – Tiheys 442.4 as./km²
 – Metropolialue 210 660 [1]









Reykjavík on Islannin pääkaupunki ja maan ylivoimaisesti suurin kaupunki, jossa asuu noin 121 000[1] asukasta ja koko suur-Reykjavíkin alueella 210 660[2] asukasta. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki. Kesällä kaupungissa on valoisaa ympäri vuorokauden, mutta talvipäivänseisauksena aurinko paistaa vain neljä tuntia päivässä.[3]

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuintaloja Reykjavíkissa.

Reykjavík sijaitsee Islannin lounaisosassa. Kaupungin läpi virtaa useita puroja ja jokia, joista suurin on Elliðaá. Jokilaakso on suosittua virkistysaluetta, ja joen vartta seurailevat kävely- ja pyörätiet.

Kaupungin keskusta on Seltjarnarnesin niemellä, mutta sen lähiöt ulottuvat kauas itään ja etelään. Suurin osa kaupungista on melko harvaan rakennettua omakotialuetta. Talot näyttävät pohjoismaisilta puutaloilta, mutta pintamateriaali on usein laudan sijasta maalattua peltiä. Monet taloista lämmitetään geotermisen lämmön avulla, samoin kaupungin suosittu ulkoilma-maauimala, jossa on useita eri lämpöisiä altaita, joiden vesi tulee kuumista lähteistä.[4]

Keskustan tärkein ostoskatu on nimeltään Laugavegur. Suurimmista ostoskeskuksista Kringlan sijaitsee itse kaupungissa, Smáralind hiukan kaupungin ulkopuolella.[5]

Koska Islanti on meren ympäröimä saari, Reykjavíkin lämpötila pysyy varsin tasaisena ympäri vuoden. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 13 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi ja keskimääräinen alin lämpötila on silloin −3 °C. Pakkasia esiintyy tyypillisesti marraskuusta maaliskuuhun. Talvella sataa enemmän kuin kesällä.[6]


Reykjavíkin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,9 2,8 3,2 5,7 9,4 11,7 13,3 13,0 10,1 6,8 3,4 2,2 ka. 7
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -3,0 -2,1 -2,0 0,4 3,6 6,7 8,3 7,9 5,0 2,2 -1,3 -2,8 ka. 1,9
Sademäärä (mm) 75,6 71,8 81,8 58,3 43,8 50,0 51,8 61,8 66,5 85,6 72,5 78,7 Σ 798,2
Sadepäivät (d) 13,3 12,5 14,4 12,2 9,8 10,7 10,0 11,7 12,4 14,5 12,5 13,9 Σ 147,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,9
-3,0
2,8
-2,1
3,2
-2,0
5,7
0,4
9,4
3,6
11,7
6,7
13,3
8,3
13,0
7,9
10,1
5,0
6,8
2,2
3,4
-1,3
2,2
-2,8
S
a
d
a
n
t
a 		75,6
71,8
81,8
58,3
43,8
50,0
51,8
61,8
66,5
85,6
72,5
78,7


Lähde: Weather Information for Reykjavik World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 8.7.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalastajan mökki Reykjavíkissa
(Auguste Mayer 1836).

Nimi Reykjavík tarkoittaa savujen lahtea ja juontaa juurensa ensimmäisistä asukkaista, joiden väitettiin nähneen savua nousevan lahdesta. Todennäköisesti kyse on ollut vulkaanisesta aktiivisuudesta. Ensimmäisen pysyvän asutuksen Islantiin perusti Landnámabókin eli asutuskirjan mukaan Ingólfur Arnarson noin vuonna 870 Reykjavíkin tienoille.

Reykjavíkia on mainittu keskiaikaisissa lähteissä vain säännöllisenä viljelyalueena. Alueen kaupungistuminen alkoi 1700-luvulla.lähde? Tanskan kruunu myönsi vuonna 1786 Reykjavíkille viiden muun Islannin yhteisön ohella erityiset kauppaoikeudet. Tätä vuotta on pidetty Reykjavíkin perustamisvuotena. 1800-luvulla Reykjavík oli Islannin ainoana kaupunkina maan itsenäistymisaatteen keskus.

10. toukokuuta 1940 Reykjavíkin satamaan rantautui neljä sotalaivaa, ja muutaman tunnin päästä liittoutuneet olivat miehittäneet kaupungin. Toisen maailmansodan loppuvuosina britit ja myöhemmin amerikkalaiset rakensivat tukikohtia kaupunkiin ja siellä olleiden ulkomaalaisten joukkojen määrä kasvoi suunnilleen kaupungin asukasluvun tasolle.

Reykjavík kasvoi sodan jälkeen voimakkaasti maan elinkeinorakenteen muuttuessa ja maaseudun asukkaiden muuttaessa kaupunkiin. Reykjavíkissa on järjestetty merkittäviä kansainvälisiä kokouksia, esimerkiksi vuoden 1986 Reykjavíkin kokous Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatšovin kesken.[7]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hallgrímskirkja – Islannin suurin kirkko
  • Árbæjarsafn – ulkoilmamuseo
  • Reykjavík 871 – viikinkiaikainen kaivauspaikka

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laugavegur on yksi Reykjavíkin ostoskaduista.
Tjörnin-niminen lampi kaupungin keskustassa.

Reykjavíkin asukasmäärä on 121 230 (2014).[1] Vuonna 2007 asukkaista miehiä oli 58 680 ja naisia 58 927. Suur-Reykjavíkin alueen asukasmäärä on 210 660 (2014)[2]. Suur-Reykjavíkin alueeseen kuuluu Reykjavíkin lisäksi kuusi kuntaa, jotka ovat:

Asukasmäärän kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1801 – 600 1860 – 1 450 1901 – 6 321
1910 – 11 449 1920 – 17 450 1930 – 28 052
1940 – 38 308 1950 – 55 980 1960 – 72 407
1970 – 81 693 1980 – 83 766 1985 – 89 868
1990 – 97 569 1995 – 104 258 2000 – 110 852
2004 – 113 022 2005 – 114 800 2014 – 121 230

[1]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan aikana britit rakensivat lähinnä kotimaan lentojen käytössä yhä olevan Reykjavíkin lentoaseman ja amerikkalaiset Keflavíkin lentoaseman 50 kilometrin päähän Reykjavíkista, josta on myöhemmin tullut Islannin kansainvälinen lentokenttä. Reykjavíkin sekä muun pääkaupunkiseudun sisäinen julkinen liikenne perustuu linja-autoliikenteeseen, jota ylläpitää alueen kuntien omistama Strætó bs.

Kaupungissa on kaksi satamaa: keskustan vanha satama on lähinnä risteilyalusten ja kalastusalusten käytössä, kun taas Sundahöfn kaupungin itäpuolella on maan tärkein rahtisatama.[8]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e http://www.citypopulation.de/php/iceland.php
  2. ↑ a b Population by municipalities Statistics Iceland. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  3. ↑ Reykjavik Area Sunrise–Sunset Nat.is. Nordic Adventure Travel. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Thermal Baths & Pools Spacity.is. SpaCity. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  5. ↑ Shopping in Reykjavik Randburg.com. Randburg. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Reykjavik, Iceland: Climate, Global Warming, and Daylight Charts and Data Climate-Charts.com. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  7. ↑ The Reykjavik Summit The Reagan Vision. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)
  8. ↑ The Company Faxaflóahafnir. Viitattu 29.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan pääkaupungit
Amsterdam · Andorra la Vella · Ateena · Belgrad · Berliini · Bratislava · Bern · Bryssel · Budapest · Bukarest · Chișinău · Dublin · Helsinki · Kiova · Kööpenhamina · Lissabon · Ljubljana · Lontoo · Luxemburg · Madrid · Minsk · Monaco2 · Oslo · Praha · Pariisi · Podgorica · Pristina1 · Reykjavík · Riika · Rooma · San Marino · Sarajevo · Sofia · Skopje · Tallinna · Tirana · Tiraspol1 · Tukholma · Vaduz · Valletta · Varsova · Vatikaanivaltio2 · Vilna · Wien · Zagreb

Aasiaan sekä Eurooppaan kuuluviksi tulkittavien valtioiden pääkaupungit: Ankara · Astana · Baku · Jerevan · Moskova · Nikosia · Suhumi1 · Tbilisi · Tskhinvali1

1 Valtio tai alue on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen itsenäisyyttä ei ole kansainvälisesti tunnustettu.
2 Valtio on kaupunkivaltio.

Luettelo pääkaupungeista

Islannin lippu Islannin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2008)
1. Reykjavík 119 848   7. Mosfellsbær 8 469 13. Skagafjörður 4 077 19. Álftanes 2 510 25. Rangárþing eystra 1 762
2. Kópavogur 29 957   8. Árborg 7 928 14. Ísafjarðarbær 3 968 20. Hveragerði 2 316 26. Sandgerði 1 750
3. Hafnarfjörður 25 837   9. Akranes 6 630 15. Borgarbyggð 3 747 21. Fjallabyggð 2 129 27. Snæfellsbær 1 717
4. Akureyri 17 522 10. Fjarðabyggð 4 736 16. Fljótsdalshérað 3 707 22. Hornafjörður 2 110 28. Rangárþing ytra 1 610
5. Reykjanesbær 14 208 11. Seltjarnarnes 4 410 17. Norðurþing 2 998 23. Ölfus 2 002 29. Garður 1 542
6. Garðabær 10 358 12. Vestmannasaaret 4 090 18. Grindavíkurbær 2 849 24. Dalvík 1 942 30. Vogar 1 215
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Reykjavík&oldid=17532397”