Talvipäivänseisaus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maapallo pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin pohjoisnapa on poispäin auringosta.

Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella.[1] Silloin Auringon deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan.[2] Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan.[3] Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. joulukuuta.[4]

Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus. 21.-22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella.

Päivänseisausten ja päiväntasausten päivämäärät ja kellonajat maapallolla (UTC)[5]
Tapahtuma Kevätpäiväntasaus Kesäpäivänseisaus Syyspäiväntasaus Talvipäivänseisaus
Kuukausi Maaliskuu Kesäkuu Syyskuu Joulukuu
Vuosi
Päivämäärä Kellonaika Päivämäärä Kellonaika Päivämäärä Kellonaika Päivämäärä Kellonaika
2010 20.3. 17.32 21.6. 11.28 23.9. 3.09 21.12. 23.38
2011 20.3. 23.21 21.6. 17.16 23.9. 9.04 22.12. 5.30
2012 20.3. 5.14 20.6. 23.09 22.9. 14.49 21.12. 11.12
2013 20.3. 11.02 21.6. 5.04 22.9. 20.44 21.12. 17.11
2014 20.3. 16.57 21.6. 10.51 23.9. 2.29 21.12. 23.03
2015 20.3. 22.45 21.6. 16.38 23.9. 8.21 22.12. 4.48
2016 20.3. 4.30 20.6. 22.34 22.9. 14.21 21.12. 10.44
2017 20.3. 10.28 21.6. 4.24 22.9. 20.02 21.12. 16.28
2018 20.3. 16.15 21.6. 10.07 23.9. 1.54 21.12. 22.23
2019 20.3. 21.58 21.6. 15.54 23.9. 7.50 22.12. 4.19
2020 20.3. 3.50 20.6. 21.44 22.9. 13.31 21.12. 10.02

Juhlapäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[6] Aurinkovuoteen kuuluvat seisauspäivät sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat olleet merkittäviä taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu jostakin niistä alkavaksi.[7]

Muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun ja sen paikka vakiintui.[8][9] Suomen kielen sanat joulu ja juhla tulevat talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[10] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena, roomalaisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[11]

Kristillistä joulua vietetään 25. joulukuuta Jeesuksen syntymäjuhlana.[12] Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa päätettiin ryhtyä juhlimaan Jeesuksen syntymäjuhlaa roomalaisen kalenterin Voittamattoman auringon päivänä sen syrjäyttämiseksi.[11]

Tietyt sekulaariset järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia.[13] Muun muassa amerikkalaiset ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: tasauspäiviä ja seisauspäiviä.[14]

Yulea juhlitaan vieläkin.[8] Esimerkiksi wiccat voivat sytyttää kokkoja päivän pitenemisen kunniaksi.[8][9][15]

Talvipäivänseisaus eri vuosina Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikautinen Goseckin ympyrä Saksassa. Keltaiset linjat osoittavat suuntia, joista aurinko nousee ja laskee talvipäivänseisauksena.

Kellonajat ovat Suomen aikaa (UTC+2).[16]

  • 2000: 21. joulukuuta klo 15.37
  • 2001: 21. joulukuuta klo 21.21
  • 2002: 22. joulukuuta klo 3.14
  • 2003: 22. joulukuuta klo 9.04
  • 2004: 21. joulukuuta klo 14.42
  • 2005: 21. joulukuuta klo 20.35
  • 2006: 22. joulukuuta klo 2.22
  • 2007: 22. joulukuuta klo 8.08
  • 2008: 21. joulukuuta klo 14.04
  • 2009: 21. joulukuuta klo 19.47
  • 2010: 22. joulukuuta klo 1.38
  • 2011: 22. joulukuuta klo 7.30
  • 2012: 21. joulukuuta klo 13.12
  • 2013: 21. joulukuuta klo 19.11
  • 2014: 22. joulukuuta klo 1.03
  • 2015: 22. joulukuuta klo 6.48
  • 2016: 21. joulukuuta klo 12.44
  • 2017: 21. joulukuuta klo 18.28
  • 2018: 22. joulukuuta klo 0.23
  • 2019: 22. joulukuuta klo 6.19
  • 2020: 21. joulukuuta klo 10.02

Päivän pituus pohjoisen talvipäivän seisauksena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavista taulukoista käy ilmi päivän pituus eräissä kaupungeissa 22.12.2015, kun pohjoisella pallonpuoliskolla oli talvipäivänseisaus ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus. Tiedot on kerätty Ilmatieteen laitoksen sivulta “Paikallissää”.[17] Ne on esitetty alueittain ja alueiden sisällä päivän pituuden mukaan, lyhyimmät päivät ensin.

Skandinavia ja Baltian maat
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Rovaniemi 11:08 13:24 2 h 16 min
Reykjavik 11:22 15:30 4 h 08 min
Trondheim 10:02 14:33 4 h 31 min
Tórshavn 9:51 15:00 5 h 09 min
Helsinki 9:25 15:14 5 h 49 min
Oslo 9:19 15:13 5 h 54 min
Tallinna 9:18 15:21 6 h 03 min
Tukholma 8:44 14:49 6 h 05 min
Riika 9:01 15:44 6 h 43 min
Kööpenhamina 8:38 15:39 7 h 01 min
Vilna 8:41 15:55 7 h 14 min
Eurooppa
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Edinburgh 8:42 15:40 6 h 58 min
Moskova 9:58 16:59 7 h 01 min
Berliini 8:15 15:54 7 h 39 min
Lontoo 8:04 15:54 7 h 50 min
Kiova 7:56 15:56 8 h 00 min
Pariisi 8:42 16:56 8 h 14 min
Rooma 7:35 16:42 9 h 07 min
Madrid 8:35 17:52 9 h 17 min
Lissabon 7:51 17:19 9 h 28 min
Ateena 7:38 17:09 9 h 31 min
Afrikka
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Kairo 6:47 17:00 10 h 13 min
Dakar 7:30 18:46 11 h 16 min
Addis Abeba 6:36 18:12 11 h 36 min
Kinshasa 5:46 18:08 12 h 22 min
Dar es Salaam 6:06 18:37 12 h 31 min
Luanda 5:46 18:25 12 h 39 min
Windhoek 6:04 19:36 13 h 32 min
Johannesburg 5:13 19:00 13 h 47 min
Kapkaupunki 5:32 19:57 14 h 25 min
Uusi maailma
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Anchorage 10:15 15:42 5 h 27 min
Vancouver 8:05 16:17 8 h 12 min
Seattle 7:55 16:21 8 h 26 min
Ottawa 7:40 16:23 8 h 43 min
New York 7:17 16:32 9 h 15 min
Washington, D.C. 7:23 16:50 9 h 27 min
Los Angeles 6:55 16:48 9 h 53 min
Miami 7:03 17:35 10 h 32 min
Honolulu 7:05 17:55 10 h 50 min
Mexico City 7:06 18:04 10 h 58 min
Managua 6:01 17:26 11 h 25 min
Bogotá 5:59 17:51 11 h 52 min
Quito 6:08 18:17 12 h 09 min
Lima 5:42 18:32 12 h 50 min
Rio de Janeiro 6:05 19:38 13 h 33 min
Santiago de Chile 6:30 20:52 14 h 22 min
Buenos Aires 5:38 20:06 14 h 28 min
Ushuaia 4:52 22:12 17 h 20 min
Aasia ja Oseania
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Magadan 10:55 16:56 6 h 01 min
Petropavlovsk 9:37 17:11 7 h 34 min
Habarovsk 9:49 18:07 8 h 18 min
Ulan Bator 8:40 17:03 8 h 23 min
Vladivostok 9:41 18:41 9 h 00 min
Peking 7:33 16:53 9 h 20 min
Tokio 6:48 16:32 9 h 44 min
Shanghai 6:49 16:57 10 h 08 min
Lhasa 8:47 19:02 10 h 15 min
Delhi 7:10 17:29 10 h 19 min
Hongkong 6:59 17:45 10 h 46 min
Manila 6:17 17:33 11 h 16 min
Bangkok 6:37 17:56 11 h 19 min
Singapore 7:02 19:05 12 h 03 min
Jakarta 5:37 18:06 12 h 29 min
Darwin 6:20 19:11 12 h 51 min
Papeete 5:22 18:33 13 h 11 min
Sydney 5:42 20:06 14 h 24 min
Auckland 5:58 20:40 14 h 42 min
Melbourne 5:55 20:43 14 h 48 min
Dunedin 5:44 21:28 15 h 44 min

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  2. Linnaluoto, Seppo: Talvipäivänseisaus Kosmos: Tähtitieteen viitetietokanta. Tähtitieteellinen yhdistys Ursal. Viitattu 25.12.2010.
  3. Aikakirja 2007 (PDF) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 4.11.2011.
  4. Pantsu, Pekka: Mitä – eilenhän piti olla pimein päivä Suomessa? Ilta-sanomat. 22.12.2010. Viitattu 24.12.2010.
  5. United States Naval Observatory: Earth's Seasons: Equinoxes, Solstices, Perihelion, and Aphelion, 2000-2025 21.9.2015. Viitattu 9.12.2015.
  6. Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia. Helsinki: Otava, 1933.
  7. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 183. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  8. a b c Yule – sapatit Varjojen kirja. Viitattu 24.12.2010.
  9. a b Yule (talvipäivänseisaus) Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.
  10. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X.
  11. a b Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.
  12. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
    * Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  13. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Pikkujoulu ja talvipäivän seisaus Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 22.12.2011.
  14. Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  15. Sytytetään tulet Talvipäivänseisauksena Seita online. joulukuu 2010. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 21.12.2010.
  16. http://www.usno.navy.mil/USNO/astronomical-applications/data-services/earth-seasons
  17. Ilmatieteen laitos: Paikallissää Helsinki 22.12.2015. Ilmatieteen laitos. Viitattu 22.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]