Talvipäivänseisaus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maapallo pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen aikaan, jolloin pohjoisnapa on poispäin auringosta.

Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella.[1] Silloin Auringon deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan.[2] Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan.[3] Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. joulukuuta.[4]

Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus. 21.-22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella.

Päivänseisausten ja päiväntasausten päivämäärät ja ajat maapallolla (UT)[5]
Tapahtuma Kevätpäiväntasaus Kesäpäivänseisaus Syyspäiväntasaus Talvipäivänseisaus
Kuukausi Maaliskuu Kesäkuu Syyskuu Joulukuu
Vuosi
päivä aika päivä aika päivä aika päivä aika
2010 20 17:32 21 11:28 23 03:09 21 23:38
2011 20 23:21 21 17:16 23 09:04 22 05:30
2012 20 05:14 20 23:09 22 14:49 21 11:12
2013 20 11:02 21 05:04 22 20:44 21 17:11
2014 20 16:57 21 10:51 23 02:29 21 23:03
2015 20 22:45 21 16:38 23 08:21 22 04:48
2016 20 04:30 20 22:34 22 14:21 21 10:44
2017 20 10:28 21 04:24 22 20:02 21 16:28
2018 20 16:15 21 10:07 23 01:54 21 22:23
2019 20 21:58 21 15:54 23 07:50 22 04:19
2020 20 03:50 20 21:44 22 13:31 21 10:02

Juhlapäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[6] Aurinkovuoteen kuuluvat seisauspäivät sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat olleet merkittäviä taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu jostakin niistä alkavaksi.[7]

Muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun ja sen paikka vakiintui.[8][9] Suomen kielen sanat joulu ja juhla tulevat talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[10] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena, roomalaisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[11]

Kristillistä joulua vietetään 25. joulukuuta Jeesuksen syntymäjuhlana.[12] Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa päätettiin ryhtyä juhlimaan Jeesuksen syntymäjuhlaa roomalaisen kalenterin Voittamattoman auringon päivänä sen syrjäyttämiseksi.[11]

Tietyt sekulaariset järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia.[13] Muun muassa amerikkalaiset ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: tasauspäiviä ja seisauspäiviä.[14]

Yulea juhlitaan vieläkin.[8] Esimerkiksi wiccat voivat sytyttää kokkoja päivän pitenemisen kunniaksi.[8][9][15]

Talvipäivänseisaus eri vuosina Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikautinen Goseckin ympyrä Saksassa. Keltaiset linjat osoittavat suuntia, joista aurinko nousee ja laskee talvipäivänseisauksena.

Kellonajat ovat Suomen aikaa (UTC+2).[16]

  • 2000: 21. joulukuuta klo 15.37
  • 2001: 21. joulukuuta klo 21.21
  • 2002: 22. joulukuuta klo 3.14
  • 2003: 22. joulukuuta klo 9.04
  • 2004: 21. joulukuuta klo 14.42
  • 2005: 21. joulukuuta klo 20.35
  • 2006: 22. joulukuuta klo 2.22
  • 2007: 22. joulukuuta klo 8.08
  • 2008: 21. joulukuuta klo 14.04
  • 2009: 21. joulukuuta klo 19.47
  • 2010: 22. joulukuuta klo 1.38
  • 2011: 22. joulukuuta klo 7.30
  • 2012: 21. joulukuuta klo 13.12
  • 2013: 21. joulukuuta klo 19.11
  • 2014: 22. joulukuuta klo 1.03
  • 2015: 22. joulukuuta klo 6.48
  • 2016: 21. joulukuuta klo 12.44
  • 2017: 21. joulukuuta klo 18.28
  • 2018: 22. joulukuuta klo 0.23
  • 2019: 22. joulukuuta klo 6.19
  • 2020: 21. joulukuuta klo 10.02

Päivän pituus pohjoisen talvipäivän seisauksena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavista taulukoista käy ilmi päivän pituus eräissä kaupungeissa 22.12.2015, kun pohjoisella pallonpuoliskolla oli talvipäivänseisaus ja eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus. Tiedot on kerätty Ilmatieteen laitoksen sivulta “Paikallissää”.[17] Ne on esitetty alueittain ja alueiden sisällä päivän pituuden mukaan, lyhyimmät päivät ensin.

Skandinavia ja Baltian maat
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Rovaniemi 11:08 13:24 2 h 16 min
Reykjavik 11:22 15:30 4 h 08 min
Trondheim 10:02 14:33 4 h 31 min
Tórshavn 9:51 15:00 5 h 09 min
Helsinki 9:25 15:14 5 h 49 min
Oslo 9:19 15:13 5 h 54 min
Tallinna 9:18 15:21 6 h 03 min
Tukholma 8:44 14:49 6 h 05 min
Riika 9:01 15:44 6 h 43 min
Kööpenhamina 8:38 15:39 7 h 01 min
Vilna 8:41 15:55 7 h 14 min
Eurooppa
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Edinburgh 8:42 15:40 6 h 58 min
Moskova 9:58 16:59 7 h 01 min
Berliini 8:15 15:54 7 h 39 min
Lontoo 8:04 15:54 7 h 50 min
Kiova 7:56 15:56 8 h 00 min
Pariisi 8:42 16:56 8 h 14 min
Rooma 7:35 16:42 9 h 07 min
Madrid 8:35 17:52 9 h 17 min
Lissabon 7:51 17:19 9 h 28 min
Ateena 7:38 17:09 9 h 31 min
Afrikka
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Kairo 6:47 17:00 10 h 13 min
Dakar 7:30 18:46 11 h 16 min
Addis Abeba 6:36 18:12 11 h 36 min
Kinshasa 5:46 18:08 12 h 22 min
Dar es Salaam 6:06 18:37 12 h 31 min
Luanda 5:46 18:25 12 h 39 min
Windhoek 6:04 19:36 13 h 32 min
Johannesburg 5:13 19:00 13 h 47 min
Kapkaupunki 5:32 19:57 14 h 25 min
Uusi maailma
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Anchorage 10:15 15:42 5 h 27 min
Vancouver 8:05 16:17 8 h 12 min
Seattle 7:55 16:21 8 h 26 min
Ottawa 7:40 16:23 8 h 43 min
New York 7:17 16:32 9 h 15 min
Washington, D.C. 7:23 16:50 9 h 27 min
Los Angeles 6:55 16:48 9 h 53 min
Miami 7:03 17:35 10 h 32 min
Honolulu 7:05 17:55 10 h 50 min
Mexico City 7:06 18:04 10 h 58 min
Managua 6:01 17:26 11 h 25 min
Bogotá 5:59 17:51 11 h 52 min
Quito 6:08 18:17 12 h 09 min
Lima 5:42 18:32 12 h 50 min
Rio de Janeiro 6:05 19:38 13 h 33 min
Santiago de Chile 6:30 20:52 14 h 22 min
Buenos Aires 5:38 20:06 14 h 28 min
Ushuaia 4:52 22:12 17 h 20 min
Aasia ja Oseania
Kaupunki Auringonnousu 22.12.2015 Auringonlasku 22.12.2015 Päivän pituus
Magadan 10:55 16:56 6 h 01 min
Petropavlovsk 9:37 17:11 7 h 34 min
Habarovsk 9:49 18:07 8 h 18 min
Ulan Bator 8:40 17:03 8 h 23 min
Vladivostok 9:41 18:41 9 h 00 min
Peking 7:33 16:53 9 h 20 min
Tokio 6:48 16:32 9 h 44 min
Shanghai 6:49 16:57 10 h 08 min
Lhasa 8:47 19:02 10 h 15 min
Delhi 7:10 17:29 10 h 19 min
Hongkong 6:59 17:45 10 h 46 min
Manila 6:17 17:33 11 h 16 min
Bangkok 6:37 17:56 11 h 19 min
Singapore 7:02 19:05 12 h 03 min
Jakarta 5:37 18:06 12 h 29 min
Darwin 6:20 19:11 12 h 51 min
Papeete 5:22 18:33 13 h 11 min
Sydney 5:42 20:06 14 h 24 min
Auckland 5:58 20:40 14 h 42 min
Melbourne 5:55 20:43 14 h 48 min
Dunedin 5:44 21:28 15 h 44 min

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  2. Linnaluoto, Seppo: Talvipäivänseisaus Kosmos: Tähtitieteen viitetietokanta. Tähtitieteellinen yhdistys Ursal. Viitattu 25.12.2010.
  3. Aikakirja 2007 (PDF) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 4.11.2011.
  4. Pantsu, Pekka: Mitä – eilenhän piti olla pimein päivä Suomessa? Ilta-sanomat. 22.12.2010. Viitattu 24.12.2010.
  5. United States Naval Observatory (2015-09-21). "Earth's Seasons: Equinoxes, Solstices, Perihelion, and Aphelion, 2000-2025". http://aa.usno.navy.mil/data/docs/EarthSeasons.php. 
  6. Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia. Helsinki: Otava, 1933.
  7. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 183. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  8. a b c Yule – sapatit Varjojen kirja. Viitattu 24.12.2010.
  9. a b Yule (talvipäivänseisaus) Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.
  10. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X.
  11. a b Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.
  12. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
    * Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  13. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Pikkujoulu ja talvipäivän seisaus Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 22.12.2011.
  14. Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  15. Sytytetään tulet Talvipäivänseisauksena Seita online. joulukuu 2010. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 21.12.2010.
  16. http://www.usno.navy.mil/USNO/astronomical-applications/data-services/earth-seasons
  17. Ilmatieteen laitos: Paikallissää Helsinki 22.12.2015. Ilmatieteen laitos. Viitattu 22.12.2015.