Windhoek

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Windhoek
Windhuk, ǀAiǁGams,
Ilmakuvaa Windhoekin keskustasta.
Ilmakuvaa Windhoekin keskustasta.
vaakuna
vaakuna

Windhoek

Koordinaatit: 22°34′12″S, 17°5′1″E

Valtio  Namibia
Alue Khomas
Perustettu 1890
Hallinto
 – pormestari Job Shipululo Amupanda
Korkeus 1 654 m
Väkiluku (2011) 325 858
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Windhoek ilmasta käsin nähtynä. Taustalla Auas-vuoret (2016)

Windhoek on Namibian pääkaupunki ja myös sen suurin kaupunki. Se sijaitsee Khomas Highland -nimisellä ylängöllä noin 1 700 metrin korkeudella merenpinnasta, melkein tarkalleen maan maantieteellisessä keskikohdassa. Kaupungin väkiluku oli 430 000 vuonna 2020. Väkiluku kasvaa edelleen, kun ihmisiä kaikkialta Namibiasta muuttaa kaupunkiin.[1]

Kaupunki kehittyi paikalle, jossa paikalliset paimentolaisheimot tiesivät olevan kuumia lähteitä. Kaupunki alkoi kehittyä vilkkaasti sen jälkeen, kun kapteeni Jonker Afrikaner, orlam-namojen johtaja asettui väkensä kanssa sinne vuonna 1840 ja rakensi sinne kivikirkon. Seuraavien vuosikymmenien aikana useat sodat ja muut aseelliset konfliktit johtivat siihen, että asutus tuhoutui ja paikka jäi hunningolle. Toisen kerran Windhoekin perusti Saksan keisarikunnan armeijan majuri Curt von François vuonna 1890, kun maasta oli tullut Saksan siirtomaa. Saksan vuodet 1884–1914 kestäneen siirtomaavallan jäljiltä kaupungissa on edelleen saksalainen linnake ja luterilainen kirkko.

Windhoek on Namibian sosiaalinen, taloudellinen, poliittinen ja kulttuurillinen keskus. Maan lähes kaikilla maanlaajuisilla yrityksillä, hallituksen instituutioilla sekä koulutus- ja kulttuuri-instituutioilla on pääpaikkansa siellä.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On olemassa eri teorioita siitä, miten kaupungin nimeksi tuli Windhoek. Useimpien lähteiden mukaan kyseessä on afrikaansin kielen sana, jonka merkitys on ‘tuulen kulma’. Toisen teorian mukaan kapteeni Jonker Afrikaner olisi nimennyt paikan näin, mielessään Winterhoekin vuoret Tulbaghissa Etelä-Afrikassa, missä hänen esi-isänsä asuivat. Ensimmäinen maininta paikasta tällä nimellä on Jonker Afrikanerin kirjeessä Joseph Tindallille, päivättynä 12. elokuuta 1844.[2] Varhaisemmat nimet ovat viitanneet siellä ennen olleisiin kuumiin lähteisiin: Ai-Gams ("tulivesi") oli nama-kansan, Otjomuise ("höyryn paikka") hereroiden antama nimi.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen siirtomaa-aikaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jonker Afrikaner perusti Windhoekiin orlam-heimon asutuksen vuonna 1840.[4] Hän ja hänen seuraajansa pysyttelivät erään kuuman lähteen lähellä, paikassa, joka nyt tunnetaan Klein Windhoek -nimisenä esikaupunkina.[5] Hän rakensi paikalle kivikirkon, johon mahtui 500 henkeä ja jota käytettiin myös koulurakennuksena. Afrikaner kutsui paikalle kaksi reiniläistä lähetyssaarnaajaa, Carl Hugo Hahnin ja Franz Heinrich Kleinschmidtin, jotka aloittivat siellä lähetystyön vuoden 1842 lopulla. Kaksi vuotta myöhemmin sinne tulivat wesleyläiset metodistit nimeltä Richard Haddy ja Joseph Tindall.[6][7] Hahn ja Kleinschmidt katsoivat, että paikalla oli jo tarpeeksi lähetyssaarnaajia, ja siirtyivät Okahandjaan, josta Hahn edelleen siirtyi Otjikangoon (nyk. Gross Barmen, kun taas Kleinschmidt siirtyi ǀAnesiin, joka sittemmin sai nimen Rehoboth.

Haddy ja Joseph Tindall perustivat paikalle puutarhoja, ja hetken aikaa Windhoek kukoisti, mutta jonkin ajan kuluttua se tuhoutui namojen ja hereroiden välisissä yhteenotoissa. Oltuaan kauan poissa, Hahn vieraili paikalla jälleen vuonna 1873 ja oli yllättynyt siitä, että kaupungin kukoistuksesta ei ollut mitään jäljellä. Vuonna 1885 eräs sveitsiläinen kasvitieteilijä kävi paikalla ja löysi sieltä vain šakaaleja ja nälkiintyneitä helmikanoja sekä joitakin hoitoa vaille jääneitä hedelmäpuita.[8]

Siirtomaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan Lounais-Afrikan postimerkki “Windhuk”-leimalla.
Sanderburg, yksi Windhoekin kolmesta linnasta.

Saksan saatua vetoomuksen Lüderitzbuchtin saksalaisilta kauppiailta Saksa julisti Lounais-Afrikan saksalaiseksi protektoraatiksi, joka nyt tultiin tuntemaan nimellä Saksan Lounais-Afrikka (nykyinen Namibia). Sen rajat määriteltiin vuonna 1890, ja sinne lähetettiin järjestystä pitämään sotilaita, jotka tunnettiin nimellä Schutztruppe. Heidän johtajanaan oli majuri Curt von François.[9] Von François perusti tukikohdan Windhoekiin, jonka sijainti oli strateginen, se sijaitsi namojen ja hereroiden välissä. Paikalla oli 12 lähdettä, joista saatiin vettä puutarhojen ja muiden viljelmien tarpeisiin.

Siirtomaa-ajan Windhoek perustettiin 18. lokakuuta 1890, kun von François perusti paikalle linnoituksen, joka nyt tunnetaan nimellä Alte Feste (‘vanha linnoitus’).[10]

Vuoden 1907 jälkeen kaupunkiin alkoi saapua yhä enemmän väkeä maaseudulta, etsimään töitä. Myös monia eurooppalaisia siirtolaisia saapui kaupunkiin, etenkin Saksasta ja Etelä-Afrikasta. Liikeyrityksiä perustettiin Kaiserstraßelle (joka nykyään on Independence Avenue), sekä kaupunkia halkovalle harjanteelle. Näihin aikoihin Windhoekiin rakennettiin kolme linnoitusta, Heinitzburg, Sanderburg ja Schwerinsburg.

Etelä-Afrikan alaisuudessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan siirtomaa-aika Lounais-Afrikassa päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, mutta Windhoek joutui eteläafrikkalaisten käsiin jo vuonna 1915.[11] Maata hallinnoivat sodan loppuun saakka eteläafrikkalaiset sotilaat, eikä sodan loppupuolella alueella tapahtunut mitään mainittavaa.[12] Vuonna 1920 Versailles’n rauhansopimuksen mukaisesti maasta tuli Kansainliiton C-mandaattialue, jota hallinnoi Etelä-Afrikka.[13]

Toisen maailmansodan jälkeen alueelle virtasi enemmän pääomaa. Vuoden 1955 jälkeen kaupunkiin rakennettiin paljon, mm. uusia koulurakennuksia ja sairaaloita, ja kaupungin kadut päällystettiin (ensimmäisenä päällystettiin Kaiser Str. vuonna 1928). Samaten rakennettiin patoja ja vesiputkia, jotta kaupungilla olisi riittävästi vettä käytössään.[8] Vuonna 1958 rakennettiin ensimmäinen vedenkierrätyslaitos, jossa käsiteltiin jätevettä niin, että sitä saatettiin jälleen käyttää juomavetenä.[14]

1. lokakuuta 1966 Lounais-Afrikan hallintojohtaja antoi kaupungille luvan käyttää vaakunaa, joka rekisteröitiin 2.10.1970 Etelä-Afrikan heraldisessa virastossa. Aluksi siinä käytettiin stilisoitua aaloeta, mutta 15. syyskuuta 1972 käytettiin luonnollisen näköistä aaloeta (Aloe littoralis). Vaakunassa on motto suum cuique (‘jokaiselle omansa’)".[15]

Windhoek sai virallisesti kaupunkioikeudet 18. lokakuuta 1965, kun kaupungin perustamisesta oli kulunut päivälleen 75 vuotta.[16]

Namibian itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Namibian itsenäistyttyä vuonna 1990 Windhoek pysyi maan pääkaupunkina, samaten Khomasin alueen pääkaupunkina. Itsenäisyyden aikana kaupunki on edelleen kasvanut voimakkaasti.

Kaupungin laajeneminen on — taloudellisista syistä riippumatta — osoittautunut haasteelliseksi, johtuen kaupungin ja sen ympäristön maantieteestä. Etelässä, idässä ja lännessä kaupunkia ympäröivät kallioiset vuoristoalueet, joiden kehittäminen olisi kallista. Kaupungin eteläpuoli ei sovellu teolliseen käyttöön, koska se on pohjavesialuetta. Tämän johdosta ainoastaan kaupungin pohjoispuolella oleva laaja Brakwaterin alue on sellaista aluetta, jonne kaupunki voisi laajentua.[17]

Windhoekin kaupunginvaltuustolla on suunnitelmia laajentaa kaupungin aluetta siten, että alueeksi tulisi 5 133,4 km². Windhoekista tulisi näin pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin kaupunki. Suurempia olisivat ainoastaan Tianjin ja Istanbul. Asukkaita olisi kuitenkin ainoastaan 63 per neliökilometri.[18]

Esikaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekissa on seuraavat esikaupungit ja kaupunginosat:[19]

Monissa kaupunginosissa ihmiset asuvat slummeissa, joissa asumuksina ovat hökkelit. Vuonna 2020 kaupungissa oli 41 900 tällaista asumusta, ja niissä asui lähes 100 000 asukasta.[21]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoek sijaitsee 1 654 metrin korkeudessa. Sitä ympäröivät kukkulat suojaavat sitä aavikon kuivilta tuulilta.[22]

Ilmasto on subtrooppinen aro (BSh = subtrooppinen aro, kuiva ja kuuma tai lämmin, Windhoekin tapauksessa kuuma), kun vuoden keskilämpötila on yli 18°C. Lämpötiloja voi koko vuoden aikana kuvata maltillisiksi, joka on seurausta kaupungin korkeasta ilmanalasta. Vuosittaisten keskilämpötilojen ero on 13,4°C. Kylmin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on 13,4°C, kun taas kuumin kuukausi on joulukuu, jolloin keskilämpötila on 23,5°C.

Vuoden kuuminta aikaa on marraskuusta tammikuuhun, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta, viileintä on kesä- heinäkuussa, päivälämpötilat 21 asteen vaiheilla ja yölämpötilat noin +7 astetta. Windhoekissa on yli 300 aurinkoista päivää vuosittain.[23] Kaupunki sijaitsee Kalaharin autiomaan läheisyydessä, ja tästä syystä kaupungissa paistaa aurinko 3 605 tunnin ajan vuodessa.

Sadetta saadaan paljon kesäkuukausina, eniten helmikuussa, noin 90 mm, kun taas talvikaudella sadetta ei juuri saada. Kesäkuusta syyskuuhun sataa korkeintaan pari millimetriä. Vuoden sademäärä on 367,4 mm. Vähimmät sademäärät viime vuosikymmeninä ovat olleet vuosien 2018/19 sadekaudella (106,7 mm) ja vuosien 1929/30 sadekaudella (97 mm).[24][25]

Windhoekin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 29 28 27 25 22 20 20 23 25 29 29 30 ka. 25,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 17 16 15 13 9 7 6 8 12 15 15 17 ka. 12,5
Sademäärä (mm) 76 74 79 41 8 0 0 0 3 10 23 48 Σ 362
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
29
17
28
16
27
15
25
13
22
9
20
7
20
6
23
8
25
12
29
15
29
15
30
17
S
a
d
a
n
t
a
76
74
79
41
8
0
0
0
3
10
23
48


Lähde: Windhoek - Avrage conditions BBC Weather. Viitattu 6.11.2016. (englanniksi)

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekin siluettia

Väestön valtaosa kuuluu afrikkalaisiin etnisiin ryhmiin, mutta siirtomaahistorian takia siellä asuu myös eurooppalaistaustaisia asukkaita. Etenkin saksalaiset siirtolaiset vaikuttivat kaupunkikuvaan rakentamalla saksalaistyylisiä rakennuksia. Etelä-Afrikassa aiemmin harjoitetun apartheid-politiikan takia kaupunki on jakautunut afrikkalaisten, valkoisten ja värillisten asuttamiin kaupunginosiin. Nykyisin nopeimmin kasvava kaupunginosa on afrikkalaisten asuttama Katutura. Kaupungin väestö on kasvanut maalta kaupunkiin suuntautuvan muuttoliikkeen takia.[26]

Vuonna 1971 kaupungissa asui 26 000 valkoista, eli heitä oli enemmän kuin mustia, joita oli kaupungissa 24 000. Tuohon aikaan valkoisista ainakin 9 000 henkeä oli äidinkieleltään saksankielisiä.[27]

Vuonna 2010 kaupungin väkiluku oli 325 858 henkeä, joista 65% oli mustia, 17% valkoisia ja 18% muita. Väestönkasvu oli n. 4% vuodessa, josta suurin osa epävirallisissa asumuksissa slummeissa, joissa väestönkasvu oli 10% vuodessa.[17]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikaans ja saksan kieli ovat paljon käytettyjä kieliä ja jonkinlaisia lingua francoja, joskin maan hallitus käyttää yksinomaan englannin kieltä.[28]

Historiallinen väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekin väestö
Vuosi Väestö[29]
1981 96 057
1991 147 056
2001 233 529
2011 325 858
2016 395 000

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoek on Khomasin alueen ainoa paikkakunta, jolla on itsehallinto. Sitä hallitsee kaupunginvaltuusto, jossa on edustettuina useampia puolueita.[30] Valtuusto kokoontuu kerran kuukaudessa (joka kuun viimeisenä keskiviikkona). Se tekee päätöksensä kollektiivisesti, ja päätökset sitovat kaupungin johtoa. Valtuuston yksittäisillä jäsenillä ei ole mitään toimivaltaa. He eivät voi antaa määräyksiä tai muuten vaikuttaa kaupungin virkamiehiin, ellei valtuusto ole heille erikseen antanut sellaisia valtuuksia. Valtuustolla on täysi valta kaupungin virkamiesten suhteen. Valtuuston jäsenet omistavat aikansa politiikan peruskysymyksille ja he toimivat kaupungin ja suuren yleisön välillä välittäjinä.

SWAPO voitti vuoden 2015 vaalit ja sai valtuustoon 12 paikkaa.[31]

Windhoekin paikallisvaalit 2015
Puolue Äänimäärä Ääniosuus Paikkoja
SWAPO 37 533 77,4% 12
Popular Democratic Movement (PDM),
entinen DTA
4 171 8,6% 1
National Unity Democratic Organisation 1 453 3,0 % 1
Rally for Democracy and Progress 1 422 2,9% 1
United Democratic Front of Namibia (UDF) 1 294 2,7% 0
Republican Party of Namibia (RP) 849 1,8% 0
All People’s Party (APP) 807 1,7% 0
SWANU of Namibia 516 1,1% 0
Christian Democratic Voice (CDV) 217 0,4% 0
Workers Revolutionary Party (WRP) 199 0,4% 0
Yhteensä 48 461 100 % 15

Vuoden 2020 kunnallisvaaleissa SWAPO menetti asemiaan huomattavasti. Tulokset olivat seuraavat:[32]

Windhoekin paikallisvaalit 2020
Puolue Äänimäärä Ääniosuus Paikkoja
SWAPO 20 250 33,9% 5
Independent Patriots for Change (uusi) 14 028 23,4% 4
Affirmative Repositioning (uusi) 8 501 14,2% 2
Landless People’s Movement (uusi) 7 365 12,3% 2
Popular Democratic Movement (PDM),
entinen DTA
5 411 9,1% 1
National Unity Democratic Organisation 1 455 2,4% 1
Republican Party of Namibia (RP) 1 212 2,0% 0
United Democratic Front of Namibia (UDF) 693 1,2% 0
All People’s Party (APP) 362 0,6% 0
Rally for Democracy and Progress (RDP) 277 0,5% 0
Namibia Economic Freedom Fighters (NEFF) 95 0,2% 0
National Patriotic Front (NPF) 65 0,1% 0
National Empowerment Fighting Corruption (NEFC) 64 0,1% 0
Yhteensä 59 778 100% 15

Vaalitappion myötä SWAPO menetti pormestarin paikan, jolle nousi uudistusmielinen Job Shipululo Amupanda.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoek on Namibian hallinnollinen ja taloudellinen keskus, ja siellä ovat myös maan tärkeimmät teollisuuslaitokset.

Hallinnon ja koulutussektorin ohella ympäröivän maaseudun lampaiden ja karjankasvatuksella on tärkeä osa kaupungin taloudessa. Myös turismin merkitys on kasvattanut merkitystään.[33]

Vuosina 1992–1993 tehdyn tutkimuksen mukaan arvioitiin, että Windhoek työllistää oli puolet maan työvoimasta, kun maatalous lasketaan pois. Hyödykkeiden tuotannosta Windhoek tuottaa 96 prosenttia, ja liikenteeseen ja kommunikaatioon liittyvä osuus on 94 prosenttia, ja talouden ja liike-elämän osuus on 82 prosenttia.[34]

Namibian toiseksi suurimmassa kaupungissa, Walvis Bayssa, on 43 700 asukasta.[35] Windhoek on maan sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurillinen keskus, jopa paljon suuremmassa määrin, kuin mikä on tilanne maailman monissa muissa pääkaupungeissa. Lähes kaikkien maan liikeyritysten pääkonttorit sijaitsevat siellä. Samoin siellä sijaitsee Namibian yliopiston pääkampus, sekä maan ainoa teatteri, kaikki ministeriöt sijaitsevat siellä, sekä kaikki tärkeimmät mediat ja finanssilaitokset.[36] Windhoekin hallinnon vuosittainen budjetti on lähes yhtä suuri kuin kaikkien muiden itsehallintoyksiköiden budjetit yhteensä.[37] Namibiassa on 3 300 miljonääriä (Yhdysvaltain dollareissa mitattuna), ja heistä 1 400 asuu Windhoekissa.[38]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekista on useita tie ja rautatieyhteyksiä muualle Namibiaan, sekä Etelä-Afrikkaan. Kaupungissa sijaitsee myös Namibian ainoa kansainvälinen lentoasema.[26] Windhoekista pääsee linja-autolla Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin (20h) ja Johannesburgiin (25h). Junayhteydet vievät Rehobothin, Marientalin ja Keetmanshoopin kautta Etelä-Afrikkaan. Myös rannikolle Swakopmundiin ja Walvis Bayhin on rautatieyhteys, samoin pohjoiseen Angolan rajalle.[39]

Rautatiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekin rautatieasema

Windhoekista on raideyhteys seuraaviin kaupunkeihin:

Maantiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekin keskusta

Vuonna 1928, Kaiserstraße, nykyinen Independence Avenue, oli Windhoekin ensimmäinen päällystetty katu. Kymmenen vuotta myöhemmin toinen katu, Gobabis Road, nykyinen Sam Nujoma Drive, sai myös päällysteen. Nykyään Namibian koko tieverkosta, joka on on 40 000 km laajuinen, päällystettyä tietä on 5 000 km.

Windhoekista lähtevät päätiet, jotka suuntaavat Rehobothiin, Gobabikseen, ja Okahandjaan, ovat kaikki päällystettyjä, ja ne on suunniteltu niin, että ne kestävät tulvia, ainakin sellaisia, joita on esiintynyt viimeisten 50 vuoden aikana. Näiden teiden nopeusrajoitus on 120 km/t, ja niiden on oletettu pysyvän kunnossa ainakin 20 vuotta.

Vuonna 2014 tielaitos suunnitteli Windhoekin ja Okahandjan välistä tieosuutta muutettavaksi moottoritieksi. Hankkeen hinta on miljardi Nambian dollaria, ja sen on oletettu olevan valmiina vuonna 2021.

Myös Windhoekin ja Hosea Kutakon lentoaseman välistä tieosuutta on suunniteltu laajennettavaksi moottoritieksi, ja tämän hankkeen on oletettu valmistuvan vuonna 2022.

Kuten kaikkialla Namibiassa, julkista liikennettä on vähän, ja se hoituu lähinnä takseilla. Vuonna 2013 kaupungissa oli 6 492 taksia.[40]

Ilmaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekia palvelee kaksi lentoasemaa. Lähempänä kaupunkia sijaitsee Eroksen lentoasema, seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta etelään. Sitä liikennöivät pienemmät lentokoneet. Toinen lentoasema on Hosea Kutakon kansainvälinen lentoasema 42 kilometriä kaupungista itään. Muutamat kansainväliset lentoyhtiöt liikennöivät sinne. Näille lentoasemille saapuu myös tilauslentoja, ja helikopterit liikennöivät niiltä.

Hosea Kutakon kansainvälinen lentoasema ja sen lennonjohtotorni vuonna (2017)

Hosea Kutakon kansainvälinen lentoaseman kautta kulkee 800 000 matkustajaa vuosittain. Lentoasemalla on yksi kiitotie. Maan toinen kansainvälinen lentoasema sijaitsee Walvis Bayssa, ja muut kotimaisen liikenteen lentoasemat sijaitsevat Lüderitzissä, Oranjemundissa ja Ondangwassa.

Lentoonlähdöissä ja laskuissa mitattuna Eroksen lentoasema on Namibian vilkkain.[41] Sen kautta kulkee 150–200 matkustajaa päivittäin, mistä syntyy 50 000 matkustajan virta vuosittain. Vuonna 2004 lentoaseman kautta kulki 141 605 matkustajaa, joista suurin osa matkusti pienillä koneilla. Kiitotien lyhyys, lentokoneiden tuottama melusaaste ja ilmatilan ahtaus ovat johtaneet siihen, että Eroksen lentoasema ei ole kehittynyt suuremmaksi. Useimmat tilausliikennettä harjoittavat namibialaiset yhtiöt operoivat tältä kentältä käsin.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmakuva Independence Memorial Museosta vuodelta 2017.

Windhoek tunnetaan namibialaisen taiteen pääkaupunkina. Namibian kansallisgalleria sijaitsee Windhoekissa. Namibian kansallismuseo sijaitsee kahdessa eri kohteessa Windhoekissa.[42] Alte Festen (historiallisen museon) kokoelmissa on siirtomaa-ajan esineistöä, kuten vankkureita ja kotien esineistöä. Owela on tieteellinen museo, joka on nimetty perinteisen, pikkukivillä pelattavan pelin mukaan. Sen kokoelmissa on mineraaleja, fossiileja, meteoriitteja, ja sen näyttelyistä saa myös kuvan kylien elämästä.

Toinen merkittävä museo on Independence Memorial Museum. Merkittäviä instituutioita ovat myös Namibian kansalliskirjasto ja Windhoekin yleinen kirjasto, joista viime mainittu on rakennettu vuonna 1925 ja sijaitsee Alte Festen naapurissa.[43]

Pyhäköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavilla kirkoilla on pyhäkkönsä kaupungissa: Namibian evankelisluterilainen kirkko, Namibian tasavallan evankelisluterilainen kirkko, Namibian saksankielinen evankelisluterilainen kirkko (kaikki kolme Luterilaisen maailmanliiton jäseniä), Nederduitse Gereformeerde Kerk eli Etelä-Afrikan hollantilainen reformoitu kirkko, anglikaaninen kirkko (Damaramaan hiippakunta), Apostolinen kirkko, Namibian baptistikirkko (Baptistien maailmanliitto), Assemblies of God, Namibian katolinen arkkihiippakunta.[44] Kaupungissa on myös muutama islamilainen moskeija.

Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tintenpalast
  • Alte Feste – (Vanha linnoitus) Rakennettu vuonna 1890. Siellä sijaitsee nykyään Namibian kansallismuseo.
  • Curt von François’n muistomerkki kaupungintalolla. Muistomerkki on vihitty 18.10.1965, kun oli tullut kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun von François oli perustanut kaupungin uudelleen.[16]
  • Heroes' Acre -sotilasmuistomerkki.
  • Reiterdenkmal (‘Ratsastajan muistomerkki’), patsas, jolla juhlittiin Saksan keisarikunnan voittoa hereroista ja namoista vuosien 1904–07 sodassa näitä kansoja vastaan.[45] Patsas on siirretty pois alkuperäiseltä paikaltaan Kristus-kirkon vierestä joulukuussa 2013, ja se on nykyään nähtävissä Alte Festen pihalla.[46]
  • Namibian Korkein oikeus — sijaitsee Michael Scott -kadulla Eliakim Namundjebo Plazalla. Rakennettu vuosien 1994 ja 1996 välillä.[47] Kyseessä on Windhoekin ainoa itsenäisyyden jälkeen afrikkalaisella tyylillä rakennettu rakennus.[48]
  • Kolme linnaa, jotka arkkitehti Wilhelm Sander rakensi Windhoekiin: Heinitzburg, Sanderburg, and Schwerinsburg.[49]
  • Tintenpalast – (Mustepalatsi), sijaitsee Parlamentin puistossa ja on parlamentin molempien kamarien kokoontumispaikka. Rakennettu vuosina 1912–1913, sijaitsee aivan Robert Mugabe Avenuen pohjoispuolella.
  • Turnhalle – uusklassinen Wilhelmin aikainen rakennus, joka otettiin käyttöön 1909.[50]
  • Windhoekin rautatieasema
  • Zoo Park — julkinen puisto Independence Avenuella Windhoekin keskustassa. Puistossa on suoritettu maisemointitöitä, ja siellä on lampi, leikkipuisto ja ulkoilmateatteri.[51]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rugby on erittäin suosittu urheilulaji Namibiassa, ja maajoukkue on nimeltään “The Welwitchias”. Namibia on päässyt pelaamaan Rugbyn maailmanmestaruuskilpailuissa kuusi kertaa (1999, 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019), mutta se ei ole koskaan voittanut yhtään ottelua näissä kisoissa.

Kaupungissa on useita jalkapallojoukkueita: African Stars F.C., Black Africa F.C., F.C. Civics Windhoek, Orlando Pirates F.C., Ramblers F.C., SK Windhoek, Tigers F.C., Tura Magic F.C. ja Citizens F.C.

Tunnettuja windhoekilaisia nyrkkeilijöitä ovat Paulus Moses, Paulus Ambunda ja Abmerk Shindjuu.

Namibian krikettimaajoukkue, the Eagles, pelaa suurimman osan kotiotteluistaan Wanderers Cricket Groundilla.[52] Se on pelannut myös kaupungin muilla krikettikentillä, joita ovat mm. United Ground ja Trans Namib Ground.[53][54] Joukkue osallistui vuoden 2003 kriketin maailmanmestaruuskilpailuihin, mutta se hävisi kaikki ottelunsa. Se on myös pelannut ICC Intercontinental Cupissa joka kerta, kun turnaus on järjestetty.

Miesten baseballia pelattiin maassa ensi kertaa vuonna 1950. Ottelu käytiin Ramblers Sports Clubilla.

Tony Rust Raceway sijaitsee kaupungin länsipuolella Daan Viljoen Roadilla, ja se avattiin uudelleen vuonna 2007.[55]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita oppilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekissa oli vuonna 2016 20 lukiota ja 58 peruskoulua.[56] Merkittäviä kouluja ovat mm. seuraavat:

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Windhoekilla on seuraavat ystävyyskaupungit:[61][62][63]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Windhoek, Namibia Population 1950-2020 www.macrotrends.net. Viitattu 14.3.2020.
  2. Klaus Dierks: The History of ǁKhauxaǃnas. Introduction. klausdierks.com. Viitattu 9 July 2010.
  3. Our History and Heritage Windhoek City. Viitattu 11.2.2015.
  4. The Orlams Afrikaners – the Creole Africans of the Garieb Cape Slavery Heritage. Viitattu 8.7.2010.
  5. Victor L. Tonchi, William A. Lindeke, John J. Grotpeter: Historical Dictionary of Namibia Historical Dictionaries of Africa, African historical dictionaries. 2012. Scarecrow Press.
  6. Heinrich Vedder: Das alte Südwestafrika. Südwestafrikas Geschichte bis zum Tode Mahareros 1890. Windhoek: Namibia Scientific Society, 1997. ISBN 0-949995-33-9. de
  7. Klaus Dierks: Biographies of Namibian Personalities, A (entry for Jonker Afrikaner) klausdiers.com. Viitattu 1.10.2011.
  8. a b Windhoek City Council: The History of Windhoek web.archive.org. Viitattu 21.2.2010.
  9. Roman Adrian Cybriwsky: Capital Cities around the World: An Encyclopedia of Geography, History, and Culture, s. 338. Yhdysvallat: , ABC-CLIO, 2013. ()
  10. Klaus Dierks: Biographies of Namibian Personalities, V (entry for Curt von François) klausdiers.com. Viitattu 1.10.2011.
  11. Windhoek britannica.com. Viitattu 29.12.2020.
  12. The History of Windhoek City of Windhoek. Viitattu 26.10.2020.
  13. Ieuan Griffiths: Walvis Bay: exclave no more Geography, Vol. 79, No. 4, s. 354. Lokakuu 1994.
  14. Petrus Du Pisani: Surviving in an arid land: Direct reclamation of potable water at Windhoek's Goreangab Reclamation Plant ag.arizona.edu.
  15. Bruce Berry: Windhoek (Namibia) www.crwflags.com. 12.2.2014. Viitattu 08.09.2017.
  16. a b Windhoek erhielt heute Stadtrechte. (2015 uudelleenjulkaisu) Allgemeine Zeitung, 18.10.1965. de
  17. a b Desie Heita: Windhoek's battle for land New Era. 10.2.2010.
  18. Windhoek slaan Afrika-rekord. Die Republikein, 2.7.2013. Artikkelin verkkoversio.
  19. The Windhoek Structure Plan, s. 11–12 2.7.2013. City of Windhoek. en
  20. Charmaine Ngatjiheue: Groot Aub incorporated into Windhoek The Namibian. 11.9.2017. Viitattu 17.4.2021. en
  21. Erastus Nghinomenwa: Namibia's ghetto life: Half million live in shacks countrywide The Namibian. 12.8.2020. Viitattu 17.4.2021.
  22. Windhoek Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.2.2015.
  23. Climate and average monthly weather in Namibia weather-and-climate.com.
  24. Werner Menges, Yokany Oliveira: Khomas faces worst drought in 90 years The Namibian. 23.5.2019.
  25. Windhoek World Meterological Organization. Viitattu 11.2.2015.
  26. a b R. Hunt Davis, Jr.: Encyclopedia of African History and Culture, s. 454-455. vol. V. Facts On File. ISBN 0-8160-5201-8. (englanniksi)
  27. Reading Eagle - Google News Archive Search news.google.com.
  28. Thomas Schoch: Visit Windhoek, People and languages" visitwindhoek.net. 2003/22.2.2013.
  29. Namibia: Administrative Division population statistics
  30. Know Your Local Authority. Election Watch, 2015, nro 3, s. 4. Institute for Public Policy Research.
  31. Results of the 2015 Local Authorities Election 10.12.2015. Electoral Commission of Namibia. Viitattu 17.4.2021. en
  32. Publication of Results and Particulars in Respect of General Elections for Local Authority Councils Government Gazette of the Republic of Namibia. 1.4.2021. Windhoek: Namibian hallitus. Viitattu 6.9.2021. (englanniksi)
  33. R. Hunt Davis, Jr.: Encyclopedia of African History and Culture, s. 454-455. vol. V. Facts On File. ISBN 0-8160-5201-8. (englanniksi)
  34. The Windhoek Structure Plan 1996. City of Windhoek. Viitattu 2.7.2013.
  35. ELECTIONS 2010: Erongo regional profile New Era. 16.11.2010.
  36. Alvine Kapitako: ELECTIONS 2010: Khomas Region profile New Era. 12.11.2010.
  37. Desie Heita: Owning a house ... a dream deferred New Era. 11.2.2010.
  38. Ndama Nakashole: Namibians 3rd wealthiest people in Africa The Namibian. 24.4.2017.
  39. Getting there and away Lonely Planet. Viitattu 11.2.2015.
  40. Selma Shipanga: A glimpse into the taxi industry. The Namibian, 3.4.2013, s. 6–7. Windhoek:
  41. Airport information archive.today. Viitattu 21.4.2021.
  42. https://www.museums.com.na/museums/windhoek/national-museum-of-namibia Namibian kansallismuseo.
  43. Nangula Shejavali: Public library gets a facelift. The Namibian, 19.2.2009. Widhoek: Arkistoitu versio Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  44. J. Gordon Melton, Martin Baumann, ‘‘Religions of the World: A Comprehensive Encyclopedia of Beliefs and Practices’’, ABC-CLIO, USA, 2010, p. 2012–2013
  45. Tanja Bause: Monument's centenary remembered. The Namibian, 30.1.2012. Windhoek: Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.4.2021.
  46. Françoise Steynberg: Ruiter val op heiligste dag (‘ratsastaja kaatuu pyhimpänä päivänä’). Die Republikein, 27.12.2013. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.4.2021. (af)
  47. Windhoek Supreme Court Windhoek Consulting Engineers. Viitattu 21.4.2021.
  48. Windhoek on Foot Venture Publications. Viitattu 21.4.2021. en
  49. Klaus Dierks: Biographies of Namibian Personalities, Sander, Wilhelm klausdierks.com. Viitattu 21.4.2021.
  50. Andreas Vogt: 100 years Turnhalle • From gymnasium to Tribunal. Die Republikein, 18.12.2009. Windhoek: Artikkelin verkkoversio.
  51. Windhoek Attractions, Namibia Sa-venues.com. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi))
  52. Wanderers Cricket Ground, Windhoek CricketArchive. Viitattu 26.9.2011.
  53. United Ground, Windhoek CricketArchive. Viitattu 26.9.2011. (englanniksi)
  54. Trans Namib Ground, Windhoek CricketArchive. Viitattu 26.9.2011. (englanniksi)
  55. Darren Galpin: Tony Rust Raceway, Windhoek web.archive.org. Viitattu 31.12.2018.
  56. Schools in Windhoek under pressure for places The Namibian. 15.1.2016. Nampa.
  57. P.S. Du Plessies: Dagbreek school Windhoek Namibia-school for learners who are intellectually impaired web.archive.org. Viitattu 21.4.2021.
  58. Sergei Mitrofanov: Eros School for Girls namibweb.com. Viitattu 1.10.2009.
  59. Saint George's Diocesan College stgeorgesnamibia.com. Viitattu 1.10.2015.
  60. Albertina Nakale: Private school draws praise from Namwandi. New Era, 20.5.2014. Artikkelin verkkoversio. ()
  61. Mayoral Annual Report 2016 windhoekcc.org.. Windhoek. Viitattu 21.10.2020.
  62. Twinning agreements joburg.org.za. Johannesburg: City of Johannesburg. Viitattu 21.10.2020. (englanniksi)
  63. Namibia's Windhoek, Jamaica's Kingston sign twinning agreement xinhuanet.com. 6.2.2019. Xinhua. Viitattu 21.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Windhoek.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Windhoek