Moskeija

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Moskeija (arab. مسجد‎, Masjid) on rakennus, jossa muslimit palvovat Jumalaa.[1] Sana moskeija on tullut italian ja espanjan kautta arabiasta, jossa sen kantasana merkitsee rukouspaikkaa.[2] Moskeija, jossa on minbar eli saarnastuoli, on perjantaimoskeija (جامع ,jama eli kokouspaikka). Moskeijaan voi kuulua yksi tai useampi minareetti (arabiaksi Mi'thana) eli torni, josta rukouskutsu kuulutetaan.

Muslimin päivään kuuluu viisi rukoushetkeä, ja rukoilla hän voi missä tahansa, minne rukousmaton pystyy levittämään.[3] Islam ei vaadi rukouspaikalta mitään erityistä, vaikka Suomessa joskus harhaanjohtavasti puhutaan "varsinaisista moskeijoista".[4] Muhammedin kerrotaan sanoneen, että missä vain oikeauskoiset rukoilevat, siellä on moskeija. [2] Rukoileminen tapahtuu joko yksin tai yhdessä. Saudi-Arabian wahhabit tosin pitävät yhdessä rukoilemista välttämättömänä.[3] Viikon tärkein on perjantairukous, joka alkaa, kun aurinko on ylittänyt lakikorkeutensa. [5]

Moskeija ei ole pelkästään rukoilemista varten tarkoitettu rakennus, vaan myös monenlaisen sosiaalisen toiminnan keskus. Se voi olla kokoontumispaikka häitä ja hautajaisia varten, kauppojen vahvistamista, almuveron hallinnointia tai jopa tilapäistä yöpymistä varten. Muslimi voi syventyä mietiskelyyn moskeijassa tai jopa ottaa siellä nokoset. Moskeijassa on uskonnollista kirjallisuutta, johon voi syventyä. Paastokuukauden aikana siellä voidaan yön tullen syödä ja juoda yhdessä.[2]

Moskeija on usein avoinna myös rukousaikojen ulkopuolella. Ei-muslimilta on pääsy kielletty Mekan moskeijaan, mutta muissa he voivat vierailla luvan saatuaan.[6] Lakikoulukunnista lähinnä vain malikiitit ovat rajoittaneet ei-muslimien pääsyä moskeijoihinsa. Malikiittimoskeijoita on etenkin Pohjois-Afrikassa.[3]

Käytös ja etiketti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rukousta edeltää monimutkainen rituaalipesu, jota varten moskeijan edustalla on muslimeita varten vesisäiliö, allas tai vesiposti.[7]

Islamilainen moskeijaopas kertoo, että moskeijaan astuttaessa kuuluu lausua rauhan toivotus "al-salamu alaikum" (rauha olkoon kanssanne), johon vastataan "wa alaikum al-salam" (ja rauha olkoon kanssanne). Toivotuksen voi sanoa, vaikka ihmiset rukoilisivat. Rukoileva voi tällöin vastata käden liikkeellä."[2]

Moskeijassa kävijän tulee käyttäytyä arvokkaasti ja kunnioittavasti. Moskeijassa tulee puhua hiljaa, eikä keskusteluissa tule käsitellä aiheita, jotka voivat herättää pahennusta. Rukoilevan ihmisen editse ei tule kulkea." [2] Muita ei saa häiritä äänekkyydellä esimerkiksi lukemalla liian äänekkäästi Koraania.[8]

Siisteydestä ja vaatetuksesta moskeijaopas toteaa: "Yleiseen siisteyteen tulee kiinnittää huomiota, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että hengityksestä tai vaatteista ei saa lähteä hajua, joka voi häiritä toisia. Kengät tulee riisua siihen tarkoitetussa paikassa, joko moskeijan sisäänkäynnin luona tai rukoussalin sisäänkäynnin luona." [2] "Moskeijassa käyvän tulee pukeutua siveellisesti. Miehillä tulee olla yllään läpinäkymätön asu, joka ylettyy polvien alapuolelle ja joka on löysä. Naisilla tulee olla yllään löysä asu, joka peittää sekä nilkat ja ranteet että kaulan ja pään." [2]

Sukupuolet on erotettu toisistaan: "Moskeija on rukouspaikka, ja jotta kumpikin sukupuoli voi keskittyä rukoilemiseen häiritsemättä toisiaan, naiset rukoilevat rukoussalin takaosassa ja miehet salin etuosassa. Moskeijassa voi myös olla erilliset rukoussalit tai rukousosastot sekä peseytymishuoneet."[2]

Ei-muslimien vierailusta opas kertoo: "Monet moskeijat, varsinkin länsimaissa, ottavat mielellään vastaan vieraita, jotka eivät ole muslimeja. Vieraan on hyvä tuntea itsensä tervetulleeksi ja rentoutuneeksi ja olla pelkäämättä toimivansa väärin. Tavallinen kohtelias käytös riittää usein pitkälle, ja muslimit ovat usein hyvin ymmärtäväisiä, jos joku toimii väärin tietämättään. Muilta kuin muslimeilta ei odoteta rituaalien noudattamista tai erityisiä kunnioituksen osoituksia, vaan tavallista kohteliaisuutta."[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimpia arabien rakennuttamia rukoushuoneita ovat kalifi Abd al-Malikin vuonna 691 Jerusalemiin rakennuttama Kalliomoskeija sekä kalifin seuraajan Al-Walidin vuonna 706 Damaskokseen rakennuttama Umaijadimoskeija, joka tehtiin purkamalla ensin paikalla sijainnut Johannes Kastajan katedraali. Umaijadimoskeijan sisällä on edelleen Johannes Kastajan pyhäinjäännösarkku. Joidenkin tutkijoiden mielestä nämä varhaiset rakennukset eivät vielä niiden rakentamisaikaan olleet islamilaisia pyhäkköjä, vaan osoittivat vasta arabiuskonnon kehitystä kohti islamia.[9]

Moskeijan arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamilaisessa maailmassa on kehittynyt useita moskeijatyyppejä. Varhaiset abbasidimoskeijat saivat suorakaiteen muotoisen esikuvansa kristillisistä kirkoista. Osmanityyliselle moskeijalle on ominaista avara, kupolin kattama rukoushuone sekä minareetit. Osmanityyli levisi Osmanien valtakunnan koko alueelle Balkanista Lähi-itään ja Pohois-Afrikkaan.[10] Tyyli alkoi muotoutua Anatoliassa jo ennen Konstantinopolin valloitusta, mutta sen ilmeisenä esikuvana oli Bysantin merkittävin rakennus eli Istanbulin Hagia Sofia, vuonna 537 rakennettu kristillinen kirkko. Sen kupolirakenteen varhainen esikuva oli vuorostaan saatu Rooman Pantheonista, josta jäljet mahdollisesti johtavat keisari Neron Kultaiseen taloon. Konstantinopolin valloituksen jälkeen Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. 1900-luvulla öljyn tuoman vauraus johti uuteen moskeijarakentamisen aaltoon, joka on edistänyt islamilaista nykyarkkitehtuuria. Suunnittelutöihin ovat osallistuneet myös ei-islamilaiset arkkitehdit.

Moskeijaan kuuluu tavallisesti yksi tai useampi tornimainen minareetti, josta rukouskutsu kuulutetaan. Minareetti vastaa kristillisten kirkkojen kirkontornia ja palvelee samoja tarkoituksia eli auttaa jumalanpalvelusmenojen alkamista koskevan viestin levittämistä ja toisaalta korkeudellaan ottaa haltuunsa kaupunkinäkymän. Minareetit kehittyivät vähitellen kirkontornia muistuttavista alkumuodoista nykyiseen solakkaan ulkoasuunsa.

Koska islaminuskoiset peseytyvät rituaalisesti ennen rukousta, moskeijaan kuuluu peseytymispaikka, joka sijaitsee joko sisäpihalla tai sisäänkäynnin yhteydessä. Usein peseytymispaikka on omassa katetussa paviljongissaan sisäpihan keskellä. Astuttaessa peseytymisaluetta – eteistä tai sisäpihaa – peremmälle saavutaan kalustamattomaan avoimeen tilaan. Tämän rukoussali on tavallisesti arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, ja kattoa kannattelevat usein pylväsrivistöt. Rukoushuoneen lattian peittävät kokonaan matot.

Visuaalisesti muusta poikkeaa qibla-seinä, joka on yleensä sisäänkäyntiä vastapäätä. Oikeaoppisesti qibla-seinän tulisi olla kohtisuorassa Mekkaan päin osoittavaa suoraa vasten. Näin rukoilemaan kokoontuneet asettumalla qibla-seinän kanssa yhdensuuntaisiin riveihin suuntaavat samalla itsensä Mekkaan päin. Qibla-seinässä, yleensä keskellä sitä, on mihrab, syvennys, josta seinän erottaa qibla-seinäksi. Mihrabissa ei ole kalustusta toisin kuin tavallisesti kristillisen kirkon alttarin ympärillä. Jos moskeijassa on saarnastuoli eli minbar perjantaisaarnoja varten, se sijaitsee mihrabin vieressä.[11]

Moskeijat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpään moskeija Järvenpäässä on lajissaan Suomen ensimmäinen, ja sen rakensivat talkoilla tataarit 1940-luvun alkupuolella. Rakennukseen kuuluu minareettia edustava torni, josta ei tosin rukouskutsuja ole lupa huutaa.[12] [13] Muita muslimien rukoushuoneita on Suomessa noin 60–80 useita tiloissa, muun muassa Helsingissä kahdeksan.[14][15] Pääkaupunkiseudulla rukoushuoneita on noin 30.[15] Islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi on esittänyt toiveen, ettei näistä rukoushuoneista käytettäisi nimitystä ”moskeija”.[12] Nimityksen käyttö vastaa kuitenkin islamilaista käytäntöä.[2]

Lahden moskeija[16] (turk. Lahti Cami) on 1950-luvulla rakennettu entinen Adventtiseurakunnan kirkko, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Lahden Asemantaustalla.[17] Lahden moskeija on Suomen suurin. Aiemmin myös kuvataitelija Ismo Pyykön ateljeena toiminut kirkkorakennus restauroitiin moskeijaksi turkkilaisen valistusyhdistyksen toimesta vuonna 2012[18]. Se kuuluu Suomen Islamilaisen Diyanet Yhdyskunnan alaisuuteen, joka lisäksi hallinnoi Vantaan, Turun sekä Porin rukous- ja moskeijarakennuksia.

Useat suomalaiset moskeijahankkeet ovat kaatuneet rahoituksen puutteeseen. Monissa Euroopan maissa moskeijat ovat saaneet merkittävää rahoitusta arabimaista ja etenkin Saudi-Arabiasta.[19] Helsingin suurmoskeijahanke kaatui vuonna 2017.[20]

Merkittäviä moskeijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia moskeijoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aisha Stacey: What is a mosque? The Reigion of Islam. 2009.
  2. a b c d e f g h i j Alrisalah Skandinaviska Stiftelse: Moskeija (Masjid) fernemo.se. 2015.
  3. a b c Helena Hallenberg: Mten elää muslimina. Teokseesa: Islamilainen kulttuuri (toim. Heikki PAlva ja Irmeli Perho, s. 61. Otava, 2016.
  4. Kati Leskinen ja Juha Rissanen: Missä on lähin moskeija? YLE Uutiset. 25.10.2013.
  5. Islamilaiset juhlat ja pyhäpäivät. Perjantairukous Islamopas.com. 2000-2019.
  6. Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 608-609. amana publications, 2017.
  7. Rukoukset islamissa Islamopas.com. 2000-2019.
  8. Umdat al-Salik, 2017, 878
  9. Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim): The Hidden Origins of Islam. Amherst, New York: Prometheus Books, 2010. (englanniksi)
  10. Lauri Tainio: Moskeija. Teoksessa: Joonas Maristo ja Andrei Segejeff (toim.) Aikamme monta islamia, s. 182. GAudeamus, 2015.
  11. Mughal, M. A. Z. (2015). An Anthropological Perspective on the Mosque in Pakistan, Asian Anthropology 14(2): 166-181.
  12. a b Missä on lähin moskeija? 25.10.2013. Ylen uutiset. Viitattu 27.5.2015.
  13. Kaisu Moilanen: Suomen ainoa minareetillinen moskeija on järvenpäässä 14.2.2015. Hs.fi.
  14. Keränen, Tuomas: Helsingin ensimmäinen moskeija on vasta suunnitteluasteella 27.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 27.5.2015.
  15. a b Vaikuttajaimaami: "Pääkaupunkiseudulle tarvitaan jopa viisi suurmoskeijaa" Yle Uutiset. Viitattu 28.10.2015.
  16. Lahden moskeija. Wikipedia, 5.9.2017. Artikkelin verkkoversio. fi
  17. Suomen Moskeijat | Finland | Moskeijat Suomessa Suomen Moskeijat | Finland | Moskeijat Suomessa. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
  18. Lahden moskeija. Wikipedia, 5.9.2017. Artikkelin verkkoversio. fi
  19. Helin, Pekka: Suomessa vain yksi varsinainen moskeija. Rauhan Tervehdys, 25.10.2007, nro 35, s. 8–9. Oulu:
  20. Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija kaatui lopullisesti – Hankkeen vetäjät peruivat tonttivaraus­hakemuksensa 14.12.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.12.2017.