Saksan Lounais-Afrikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Deutsch-Südwestafrika
Saksan Lounais-Afrikka
1885–1915
Flaggenentwurf 7 Südwestafrika 1914.svg Proposed Coat of Arms Southwest Africa 1914.png
lippu vaakuna

Deutsch-Sudwestafrika.png

Saksan Lounais-Afrikan sijainti

Valtiomuoto Saksan siirtomaa

Valtionpäämies Saksan keisari
Vilhelm I (1871–1888)
Fredrik III(1888-1888)
Vilhelm II (1888–1918)

Pääkaupunki Otjimbingwe (1885–1891)
Windhoek (1891–1915)
Grootfontein (1915)

Pinta-ala
– yhteensä 835 100 km² 

Historia
– perustettu 7. elokuuta 1884
– Britannian miehitys 25. marraskuuta
– Versailles’n rauha 28. kesäkuuta 1919

Viralliset kielet saksan kieli

Valuutta Saksan Lounais-Afrikan markka

Seuraaja(t) Flag of South Africa (1928-1994).svg Lounais-Afrikka

Saksan Lounais-Afrikka (saks. Deutsch-Südwestafrika) oli Saksan keisarikunnan siirtomaa vuodesta 1884 vuoteen 1915 nykyisen Namibian valtion alueella. Se oli ainoa saksalainen siirtomaa, johon muutti merkittävä määrä saksalaisia siirtolaisia. Etelä-Afrikan unionin joukot valloittivat alueen ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1915. Sodan jälkeen alue päätyi Ison-Britannian hallintaan, ja vuonna 1919 siitä tehtiin Kansainliiton hyväksymä Etelä-Afrikan mandaatti.

Saksan keisarikunnan vaakuna tullitoimipaikassa Swakopmundissa.

Saksan Lounais-Afrikan hallintokaupunkina toimi vuosina 1885–1891 Otjimbingwe, vuosina 1891–1915 Windhoek ja vuonna 1915 Grootfontein. Siirtomaa oli 835 100 neliökilometrin suuruinen. Vuonna 1902 sen asukasluku oli noin 200 000, josta noin 2 500 oli saksalaisia. Vuoteen 1914 mennessä siirtomaahan oli saapunut yli 9 000 saksalaista.

Saksan imperialistinen politiikka Lounais-Afrikassa oli erittäin brutaalia. Saksalaiset ajautuivat konfliktiin paikallisen Herero kansan kanssa, jonka jälkeen saksalaiset alkoivat järjestelmällisesti tuhota alkuperäisväestöä. Saksalaiset kerkesivät tappaa hereroja ampumalla, myrkyttämällä ja näännyttämällä kuuden kuukauden ajan, kunnes Saksasta saapui käsky lopettaa kansanmurha. Ennen kansanmurhan alkua Namibiassa oli arviolta 75 000−90 000 hereroa, kun sen jälkeen heitä oli jäljellä enää 29 000. Suuri osa jäljelle jääneistä hajaantui muuttaen muualle ja tässä yhteydessä moni siirtyi nykyiseen Botswanaan, joka oli tuolloin Britannian siirtomaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Afrikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.