1919
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Uusi Suometar ja Uusi Päivä -lehdet sulautuivat kokoomuslaiseen lehtiyritykseen, joka alkoi julkaista Uutta Suomea ja Iltalehteä.
- 1. tammikuuta – Keikyä erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Huittisten kunnasta.
- 4. tammikuuta – Suomessa annettiin painovapauslaki ja yhdistyslaki.
- 5. tammikuuta – Saksassa puhkesi spartakistikapina, kommunistinen vallankumousyritys. Aseistuneet työläiset valtaavat Berliinin lehtikorttelin. Hallitus julistaa sotatilan.[1]
- 15. tammikuuta – Åbo Akademi aloitti toimintansa.[1]
- 16. tammikuuta – Yhdysvalloissa annettiin perustuslain 18. lisäys alkoholijuomien kieltolaista.
- 17. tammikuuta – Maalaisliitto esitti Santeri Alkion johdolla hallitukselle välikysymyksen venäläisten pakolaisten oleskelusta Suomessa. Hallitus sai luottamuslauseen äänin 64–27.
- 18. tammikuuta – Versailles’n rauhankokous alkoi Pariisissa.[1]
- 19. tammikuuta – Suomen Kansallisooppera aloitti toimintansa entisen Aleksanterin teatterin tiloissa Helsingin Bulevardilla. Avajaisnäytäntönä oli Giuseppe Verdin ooppera Aida.
- 21. tammikuuta – Sinn Feinin johtama Irlannin kansalliskokous julistaa Irlannin riippumattomaksi tasavallaksi.[1]
- 25. tammikuuta – Ympärysvallat perustavat Kansainliiton presidentti Woodrow Wisonin ehdotuksen mukaan.[1]
- 25. tammikuuta – Kadettikoulu aloitti toimintansa.
- 26. tammikuuta – Suomessa perustettiin Työväen Urheiluliitto (TUL).[1]
- 28. tammikuuta – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin.[1]
- 3. helmikuuta – Puna-armeija eteni Ukrainaan. Kiovassa muodostetaan Ukrainan neuvostohallitus.[1]
- 11. helmikuuta – Saksan kansalliskokous valitsi Friedrich Ebertin presidentiksi.[1]
- 14. helmikuuta – Puolan–Venäjän sota alkoi.
- 14. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen suojeluskuntalaitoksesta.[1]
- 23. helmikuuta – Itsenäisen Suomen ensimmäinen maaottelu kaikki urheilulajit huomioon ottaen: jääpallo-ottelu Suomi–Ruotsi 4–1 käytiin Töölön Pallokentällä.
- 1. maaliskuuta – Maaliskuun ensimmäisen päivän liike Koreassa Japanin siirtomaavaltaa vastaan.
- 1. ja 3. maaliskuuta – Eduskuntavaalit Suomessa. SDP saa jälleen 80 paikkaa ja Maalaisliitto vahvistuu 42 paikkaan.[1]
- 4. maaliskuuta – Komintern perustetaan Moskovassa.[1]
- 5. maaliskuuta – Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin uusi rautatieasema vihittiin käyttöön.
- 8. maaliskuuta – Tornion ja Haaparannan välinen rataosa valmistui.[1]
- 15. maaliskuuta – Patentti- ja rekisterihallitukseen perustettiin yhdistysrekisteri. Ensimmäinen rekisteröity yhdistys on Helsingin Kristillinen taideseura.[1]
- 15. maaliskuuta – Sosiaalidemokraatti Karl Renner valitaan Itävallan kansleriksi.[1]
- 21. maaliskuuta – Béla Kun perusti Unkariin kommunistisen hallituksen.[1]
- 21. maaliskuuta – Sisäministeriön alaisuuteen perustettiin rajavartiolaitos Suomen itärajalle.[1]
- 21. maaliskuuta – Määräykset venäjän kielen käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa kumottiin.
- 23. maaliskuuta – Benito Mussolini perusti Fasci Italiani di Combattimento -fasistipuolueen Italiassa.[1]
- 28. maaliskuuta – Suomessa peruna vapautetaan säännöstelystä.[1]
- 31. maaliskuuta – Yleislakko ja kapinointia Ruhrin alueella.[1]
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. huhtikuuta – Eduskunta kokoontui täysilukuisena ensimmäisen kerran sisällissodan jälkeen.
- 3. huhtikuuta – Itävallan kansalliskokous päätti ottaa Habsburgin suvun omaisuuden valtion omistukseen.[1]
- 6. huhtikuuta – München julistettiin neuvostotasavallaksi. Vallankumous murskattiin 3. toukokuuta mennessä.[1]
- 13. huhtikuuta – Britit ja gurkhat surmasivat 389 intialaista Amritsarissa.
- 14. huhtikuuta – Itävallan keisari Kaarle I lähtee maanpakoon Sveitsiin.[1]
- 15. huhtikuuta – Hallitus teki päätöksen Suomenlinnaan kuuluvien Kustaanmiekan ja Susisaaren säilyttämisestä historiallisina muistomerkkeinä.
- 17. huhtikuuta – Ranskan kansalliskokous sääti 8 tunnin työpäivän.[1]
- 19. huhtikuuta – Mustallamerellä Venäjän valkoisten tueksi operoineessa Ranskan laivastossa syttyi kapina Krimin laivastoasemilla ja taistelulaivoilla France ja Jean Bart.
- 21. huhtikuuta – Suomalaisten aktivistien Aunuksen retkikunta ylitti Suomen itärajan ja valtasi Rajakonnun kylän Laatokan koillisrannalla.[1]
- 22. huhtikuuta – Ruotsi jättää Pariisin rauhankonferenssille vaatimuksen Ahvenanmaalla järjestettävästä kansanäänestyksestä alueen emämaasta.[1]
- 25. huhtikuuta – Saksalainen arkkitehti Walter Gropius perusti Bauhaus-taideoppilaitoksen Weimariin.[1]
- 1. toukokuuta – Väkivaltaisia mielenosoituksia Ranskassa ja Yhdysvalloissa.
- 4. toukokuuta – Toukokuun neljännen päivän liike Kiinassa ulkomaista kolonialismia vastaan.
- 6. toukokuuta – Iso-Britannia tunnusti Suomen itsenäisyyden.[1]
- 7. toukokuuta – Yhdysvallat tunnusti Suomen. Venäjän valkoiset protestoivat Iso-Britannian ja USA:n päätöksiä.[1]
- 12. toukokuuta – Saksan kansalliskokous hylkäsi voittajavaltioiden sanelemat Pariisin rauhanehdot.[1]
- 17. toukokuuta – Amiraali Aleksandr Koltšakin valkoiset joukot valtaavat Samaran Volgan rannalla.[1]
- 17.–18. toukokuuta – Suomalaisten hallussa ollut Inon linnoitus ja venäläinen Krasnaja Gorkan linnoitus tulittivat toisiaan Suomenlahden yli. Suomen apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth lähetti Neuvosto-Venäjän hallitukselle asiasta tiukkasanaisen nootin.
- 21. toukokuuta – Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi naisten äänioikeuden.[1]
- 23. toukokuuta – Japani tunnusti Suomen.
- 29. toukokuuta – Arthur Eddington vahvisti havainnoillaan Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian auringonpimennyksen aikana.
- 31. toukokuuta – Helsingin yliopisto järjesti itsenäisen Suomen ensimmäisen promootion, jossa yleisenä seppeleensitojattarena oli kenraali Gustaf Mannerheimin tytär Sophie Mannerheim.
- 1. kesäkuuta – Alkoholijuomien kieltolaki astui voimaan Suomessa[1] (se kumottiin 9. helmikuuta 1932).
- 7. kesäkuuta – Apulaisulkoministeri Leo Ehrnrooth lähetti Neuvosto-Venäjän ulkoministerille Georgi Tšitšerinille jyrkkäsanaisen nootin, jossa hän esitti vastalauseen jatkuvista rajavälikohtauksista. Ehrnrooth uhkasi, että "suomalaisten kärsivällisyys saattaa loppua" ja että Suomen hallitus "katsoo olevansa oikeutettu ilman edelläkäypää ilmoitusta ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin Venäjän neuvostohallituksen saattamiseksi järkiinsä".
- 14. kesäkuuta – Ison-Britannian ilmavoimien upseerit John Alcock ja Arthur Brown lensivät ensimmäisinä Pohjois-Atlantin yli Kanadan St. John'sista Newfoundlandista Irlantiin Clifdeniin. Daily Mail -lehti oli luvannut lennosta 10 000 punnan palkkion. Kuningas aateloi sankarit. Lento tehtiin kaksitasoisella Vickers Vimy -koneella ja se keski 16 tuntia.[1]
- 21. kesäkuuta – Amiraali Ludvig von Reuter määräsi Saksan keisarikunnan keisarillisen laivaston (Kaiserliche Marine) alukset upotettaviksi Scapa Flow'ssa estääkseen niiden jäämisen brittien käsiin. 51 alusta upotettiin. Operaatiossa kuolleet yhdeksän merimiestä olivat ensimmäisen maailmansodan viimeiset uhrit.
- 19. kesäkuuta – Suomen valtionhoitaja kenraali Mannerheim armahti valtiorikoksiin syyllistyneitä, mm. 12 entistä kansanedustajaa.[1]
- 20. kesäkuuta – Saksan valtakunnankansleri Philipp Scheidemann eroaa, koska ei halua allekirjoittaa Versailles’n rauhansopimusta. Häntä seuraa Gustav Bauer. Saksan kansalliskokous hyväksyy rauhansopimuksen viimein 22. kesäkuuta ja Saksan valtuuskunta allekirjoitti sen 28. päivä.[1]
- 27. kesäkuuta – Italia tunnusti Suomen.
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. heinäkuuta – Jack Dempsey voitti nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestaruuden Toledossa.[1]
- 17. heinäkuuta – Valtionhoitaja, kenraali C. G. E. Mannerheim vahvisti Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon. Samalla kumottiin vanha vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 Yhdistys- ja vakuuskirja sekä kaikki muiden lakien ja asetusten säännökset, jotka olivat ristiriidassa uuden hallitusmuodon kanssa.[1]
- 25. heinäkuuta – Suomen eduskunta toimittaa ensimmäisen presidentinvaalin. Edistyspuolueen K. J. Ståhlberg valitaan 143 äänellä. Kenraali Mannerheim saa 50 ääntä.[1]
- 31. heinäkuuta – Lontoon ja Liverpoolin poliisimiehet lakkoilivat ammattiliiton tunnustamiseksi. Yli 2 000 erotettiin.
- 31. heinäkuuta – Saksan kansalliskokous hyväksyy tasavaltalaisen, ns. Weimarin tasavallan perustuslain. Laki astuu voimaan 11. elokuuta.[1]
- 13. elokuuta – Suojelupoliisin edeltäjä Etsivä keskuspoliisi perustettiin.
- 16. elokuuta – Ensimmäinen Sleesian kansannousu: puolalaiset kapinoivat saksalaisia vastaan.
- 16. elokuuta – Saksan syrjäytetty keisari Vilhelm II osti Alankomaista talon, jossa hän vietti koko loppuelämänsä.[1]
- 19. elokuuta – Afganistan sai itsenäisyyden Britti-imperiumista.
- 30. elokuuta – Kenraali Mannerheim erosi virallisesti Suomen valtionhoitajan tehtävistä. Syyskuussa hän siirtyi ulkomaille.
- 31. elokuuta – Yhdysvaltain kommunistipuolue (Communist Party of the United States of America) perustettiin.
- 1. syyskuuta – Työväen Sivistysliitto perustettiin Väinö Voionmaan aloitteesta.[1]
- 3. syyskuuta – Italia myönsi naisille äänioikeuden.[1]
- 12. syyskuuta – Italialaiset hyökkäävät rauhansopimuksen vastaisesti Fiumeen ja julistaa sen vapaakaupungiksi.[1]
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. lokakuuta – Rotumellakoita Arkansasissa Yhdysvalloissa (Elaine Race Riot).
- 2. lokakuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson sai sairauskohtauksen ja hän halvaantui.
- 12. lokakuuta – Viimeiset brittijoukot vetäytyivät Arkangelista.[1]
- 14. lokakuuta – Lev Kamenev ja Josif Stalin johtavat puna-armeija voittoon Denikiniä vastaan eteläisellä rintamalla. Puna-armeija etenee Orjoliin ja turvaa Moskovan.[1]
- 21. lokakuuta – Lev Trotskin johtama puna-armeija saa suuren voiton Judenitšin joukoista lähellä Pietaria. Judenitš vetäytyy Viroon asti. Itämerellä toimiva Iso-Britannian laivasto vetäytyy Suomenlahdelta nähtyään punaisten voittavan.[1]
- 28. lokakuuta – Kieltolaki astui voimaan Yhdysvalloissa.
- 18. marraskuuta – Oikeudenkäynnit Suomeen palanneita Muurmannin legioonan jäseniä vastaan alkoivat. Iso-Britannia esitti Suomelle vastalauseensa syytetyille langetettujen vankeustuomioiden takia.
- 19. marraskuuta – Suomen Autoliiton edeltäjä Suomen Automobiiliklubi perustettiin.
- 20. marraskuuta – Valtioneuvosto teki päätöksen joulukuun 6. päivän viettämisestä Suomen itsenäisyyspäivänä.
- 5. joulukuuta – Viron ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut jatkuivat Tartossa lähes kahden kuukauden keskeytyksen jälkeen.
- 6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyspäivää ensimmäisen kerran.[1]
- 13. joulukuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran Lucian päivää Högvallan seminaarissa Karjaalla.[1]
- 15. joulukuuta – Eduskunta uudisti asetuksen ylioppilastutkinnosta. Suulliset kuulustelut yliopistossa jäivät pois.[1]
tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahvenanmaalla järjestettiin kansanäänestys Ruotsiin liittymiseksi.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Sheila Mercier, englantilainen näyttelijä
- 1. tammikuuta – Jerome David Salinger (”J. D. Salinger”), yhdysvaltalainen kirjailija (Sieppari ruispellossa) (k. 2010)
- 14. tammikuuta – Giulio Andreotti, italialainen poliitikko (k. 2013)
- 17. tammikuuta – Knud Möller, suomalainen toimittaja ja kirjeenvaihtaja (k. 1993)
- 4. helmikuuta – Rauha Rentola, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
- 5. helmikuuta – Andreas Papandreu, Kreikan pääministeri (k. 1996)
- 3. maaliskuuta – Paavo Roiha, suomalainen teatteriammattilainen
- 17. maaliskuuta – Nathaniel Adam Coles (”Nat King Cole”), yhdysvaltalainen laulaja ja jazz-muusikko (Mona Lisa) (k. 1965)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 8. huhtikuuta – Ian Douglas Smith, Rhodesian valkoisen hallituksen johtaja (1965–1970) (k. 2007)
- 6. toukokuuta – Ritva Hyöky, suomalainen juristi (Suomen ensimmäinen hovioikeuden naispresidentti) (k. 1999)
- 7. toukokuuta – María Eva Duarte de Perón (”Eva Perón”), Argentiinan presidentin Juan Perónin vaimo (k. 1952)
- 16. toukokuuta – Wladziu Valentino Liberace (”Liberace”), yhdysvaltalainen viihdepianisti (k. 1987)
- 28. toukokuuta – Lauri Törni, suomalainen sotilas (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1965)
- 10. kesäkuuta – Esko Rekola, suomalainen lakimies, pääjohtaja ja poliitikko (k. 2014)
- 19. kesäkuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija (k. 1973)
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 8. heinäkuuta – Walter Scheel, Saksan liittopresidentti (k. 2016)
- 15. heinäkuuta – Rauli Tuomi, suomalainen näyttelijä (k. 1949)
- 20. heinäkuuta – Sir Edmund Hillary, uusiseelantilainen vuorikiipeilijä (saavutti ensimmäisenä 1953 Mount Everestin huipun yhdessä šerpa-oppaansa Tenzing Norgayn kanssa) (k. 2008)
- 27. heinäkuuta – Helmi Mavis Hiltunen (Mavis Hiltunen Biesanz), amerikansuomalainen sosiologi ja tietokirjailija (k. 2008)
- 5. elokuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri ja arkkiatri (k. 1995)
- 7. elokuuta – Kim Borg, suomalainen oopperalaulaja ja laulupedagogi (k. 2000)
- 7. elokuuta – Keijo Virtamo, suomalainen ensyklopedisti
- 6. syyskuuta – Eino S. Repo, suomalainen toimittaja (Yleisradion pääjohtaja) (k. 2002)
- 13. syyskuuta – Pentti Poukka, suomalainen lehtimies (k. 2012)
- 16. syyskuuta – Mogens Wieth, tanskalainen näyttelijä (k. 1962)
- 26. syyskuuta – Matilde Camus, espanjalainen runoilija (k. 2012)
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 18. lokakuuta – Pierre Trudeau, Kanadan pääministeri (k. 2000)
- 22. lokakuuta – Doris Lessing, vuoden 2007 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen kirjailija (Väkivallan lapset) (k. 2013)
- 26. lokakuuta – Mohammad Reza Pahlavi, Iranin šaahi (k. 1980)
- 5. marraskuuta – Helvi Juvonen, suomalainen runoilija (k. 1959)
- 10. marraskuuta – Mihail Kalašnikov, neuvostoliittolainen asesuunnittelija (AK-47-rynnäkkökivääri) (k. 2013)
- 10. marraskuuta – Moise Tšombe, kongolainen poliitikko ja valtiomies (k. 1969)
- 11. marraskuuta – Kalle Päätalo, suomalainen kirjailija (k. 2000)
- 20. marraskuuta – Raino Westerholm, suomalainen poliitikko (k. 2017)
- 23. marraskuuta – Helge Pohjolan-Pirhonen, suomalainen kirjailija ja historioitsija (k. 1984)
- 29. marraskuuta – Joe Weider, kanadalainen kehonrakentaja ja liikemies (k. 2013)
- 8. joulukuuta – Kalevi Piha, suomalainen liiketaloustieteen ja taloussosiologian professori (k. 2007)
- 8. joulukuuta – Sakari Piha, suomalainen biokemian professori (k. 2008)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
tammikuu–maaliskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Hans Gutzeit, norjalaissyntyinen metsäteollisuusyrittäjä (Enso-Gutzeit) (s. 1836)
- 6. tammikuuta – Theodore Roosevelt, vuoden 1906 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Yhdysvaltain presidentti (s. 1858)
- 15. tammikuuta – Karl Liebknecht, saksalainen sosialistipoliitikko (s. 1871) (surmattiin Spartakistikapinassa)
- 15. tammikuuta – Róża Luksemburg (”Rosa Luxemburg”), puolalais-saksalainen vallankumouksellinen (s. 1871) (surmattiin Spartakistikapinassa)
- 8. maaliskuuta – Kasimir Agathon Lönnbohm (”Kasimir Leino”), suomalainen kirjailija, sanomalehtimies ja teatterimies (s. 1866)
huhtikuu–kesäkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 4. huhtikuuta – Sir William Crookes, englantilainen fyysikko ja kemisti (s. 1832)
- 6. huhtikuuta – Eetu Salin, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s. 1866)
- 10. huhtikuuta – Emiliano Zapata, meksikolainen vallankumousjohtaja (s. 1879)
- 20. huhtikuuta – Theodolinda Hahnsson, suomalainen kirjailija (ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naiskirjailija) (s. 1838)
heinäkuu–syyskuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 9. elokuuta – Ruggero Leoncavallo, italialainen säveltäjä (Pajatso) (s. 1857)
- 11. elokuuta – Andrew Carnegie, skotlantilaissyntyinen yhdysvaltalainen teollisuusmies ja hyväntekijä (s. 1835)
- 27. elokuuta – Louis Botha, buurisotien afrikaanikenraali (Etelä-Afrikan unionin ensimmäinen pääministeri) (s. 1862)
lokakuu–joulukuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 18. marraskuuta – Thiodolf Rein, suomalainen historioitsija ja filosofi (Helsingin yliopiston rehtori) (s. 1838)
- 19. marraskuuta – Victor Westerholm, suomalainen taidemaalari (s. 1860)
- 3. joulukuuta – Ernst Gustaf Palmén, suomalainen historiantutkija, vapaaherra ja valtioneuvos (s. 1849)
- 3. joulukuuta – Auguste Renoir, ranskalainen impressionisti, taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1841)
- 31. joulukuuta – Elin Danielson-Gambogi, suomalainen taidemaalari (s. 1861)
- 31. joulukuuta – Marie van Zandt, yhdysvaltalainen sopraano (s. 1858)
Nobelin palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes Stark
- Nobelin lääketieteen palkinto: Jules Bordet
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Carl Spitteler
- Nobelin rauhanpalkinto: Woodrow Wilson
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 247–259. Idea: Bodo Harenberg. Suomalainen toteutus: Atena Kustannus oy. Toimituspäällikkö: Pekka Mäkelä. Jyväskylä: Gummerus Kustannus, 1987. ISBN 951-20-2893-X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1919 Wikimedia Commonsissa