Mustameri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustameri
Black Sea map.png
Sijainti Euroopan ja Aasian rajalla
Valtio Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia
Pinta-ala 422 000 km²
Suurin syvyys 2 210 m

Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen Mustanmeren lahti. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Bosporinsalmi kulkee Istanbulin kaupungin läpi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustanmeren rantaa Krimillä

Mustanmeren pinta-ala on 422 000 km² ja leveimmillään se on 1 175 kilometriä. Syvin kohta on 2 210 metrin syvyydessä.[1] Mustastamerestä virtaa Välimereen vuodessa Bosporinsalmen kautta 200 km³ vettä ja siihen virtaa sen valuma-alueilta 320 km³ vettä vuodessa. Mustanmeren valuma-alue käsittää lähes kolmanneksen Euroopasta.

Mustassameressä on vain muutama pieni saari, joista suurimmat ovat Käärmesaari ja Berezan.[1]

Meritiede ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustanmeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta: pintavesi on suhteellisen vähäsuolaista mereen laskevien jokien ansiosta, 17–21 ‰, keskimäärin 18,3 ‰, mikä on runsaat puolet valtameren suolapitoisuudesta. Pintavesi lämpenee kesällä ja jäähtyy talvella. Harppauskerroksesta (50–150 m) meren pohjaan ulottuu alusveden alue, jossa on raskaampaa, suolaisempaa, Välimerestä peräisin olevaa vettä, jonka lämpötila on ympäri vuoden noin 9 celsiusastetta. Alusvesi ei juuri sekoitu pintaveden kanssa, ja sen happitilanne on huono. Suurin osa yli 200 metrin syvyydessä olevasta vedestä on lähes täysin hapetonta.[2]

Mustanmeren eliöstö muuttuu nopeasti. Viime vuosina monet alkuperäiset nilviäiset ovat joutuneet väistymään Tyyneltämereltä kotoisin olevan, voimakkaasti leviävän Rapana venosa -petokotilon tieltä. Se lienee päässyt Mustallemerelle painolastitankeissa.[3] Bulgarialaiset keräävät tätä jopa puoli kiloa painavaa kotiloa Mustastamerestä, pakastavat ja myyvät Japaniin.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapea Bosporinsalmi yhdistää Mustanmeren Välimereen.

Mustameri oli viimeisen jääkauden jälkeen makeavetinen järvi. Nykyinen yhteys suolaiseen Välimereen syntyi arvioiden mukaan 6500–7000 vuotta sitten.[1]

Huomattavat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romania: Constanța (Mustanmeren suurin satama, väkiluku 306 000), Mangalia (41 153)

Bulgaria: Burgas (229 250), Varna (357 752)

Ukraina: Odessa (1 001 000), H’erson (358 000); Sevastopol (379 200), Jalta (80 552), Kertš (158 165)

Venäjä: Novorossijsk (281 400), Sotši (328 809),

Georgia: Suhumi (43 700), Poti (47 149), Batumi (121 806)

Turkki: Istanbul (13,5 miljoonaa) Trabzon (275 137), Samsun (439 000), Ordu (136 000), Zonguldak (104 276)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Luch Mikhaylovich Fomin, Vladimir Petrovich Goncharov, Aleksey Nilovich Kosarev: Black Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.3.2015.
  2. Living Black Sea Marine Environmental Education Program Russian Federal Children Center Orlyonok
  3. Rapana venosa (mollusc) Global Invasive Species Database
  4. Kalastus ja vesiviljely Euroopassa (s.9) Euroopan komissio 2007

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Black Sea Tietoa Mustastamerestä. blacksea-education.ru (englanniksi) (venäjäksi)
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.