Eurooppa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maanosaa. Täsmennyssivulla on muita määritteitä sanalle Eurooppa.
Eurooppa
Europe (orthographic projection).svg
Pinta-ala 10 180 000 km²
Väkiluku 742 452 000
  – väestötiheys 72 9 as/km²
Valtioita 50 (luettelo valtioista)
Kielet Katso Euroopan kielet
Aikavyöhyke UTC – UTC+6
Suurimmat kaupungit Moskova, Istanbul, Lontoo, Pietari, Berliini

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 50 valtiota.

Nimen alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.[1]

Euroopan määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaisia käsityksiä Euroopan ja Aasian rajasta 1700–1900-luvuilta.

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.[2] Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.[3]

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Nykyään termiä ”Eurooppa” käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.[4] Tällä hetkellä liitossa on 28 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Euroopan historia

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

Rooman valtakunnan murentuessa Euroopassa alkoi kansainvaellusten aika.[5] Varhaisten aikojen perimätieto säilyi kuitenkin luostareissa. 700-luvulta alkaen islamilaiset kansat valloittivat Euroopan itä- ja eteläosia.[6] Vuonna 800 Rooman keisariksi kruunattu Kaarle Suuri hallitsi laajoja alueita Länsi- ja Keski-Euroopasta. Häntä on kutsuttu "Euroopan isäksi". Hänen valtakuntansa hajoamisen jälkeen perustettiin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta.[7]

Keskiajalla feodaaliyhteiskunnan malli levisi Ranskasta muualle Eurooppaan. Britanniassa aateliston ja kuninkaan kiista vallanjaosta johti Magna Cartan kirjoittamiseen ja parlamentin perustamiseen. Paavin valta kasvoi, Euroopasta lähdettiin ristiretkille ja inkvisitio vastusti harhaoppisia.[8]

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

1800-luvun alussa Napoleon I pyrki saamaan koko Euroopan yhdeksi valtioksi valloittamalla naapurimaitaan.[8]

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan topografinen kartta
Pääartikkeli: Euroopan maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan[9]. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta lauhkeita metsiä samoilla leveyspiireillä, missä muualla maapallolla on puutonta tundraa. Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja. Euroopan tundraseuiduilla talvet ovat kylmiä, ja yhtämittaiset pakkasjaksot kestävät yleensä lokakuulta huhtikuulle. Kesät ovat lyhyitä ja helteitä saadaan pari kertaa kymmenessä vuodessa. Europpan tundraseuduilla sateet painottuvat loppukesään.

Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn kokonaan karuimmille kasvupaikoille noin 65. leveyspiirin tienoilla. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita, tyypillisesti nevoja. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu näiltä seuduilta vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka. Kuitenkin havumetsävyöhykkeen etelä-osissa, noin 61.leveyspiirin eteläpuolella pohjoistyyppiset lehtoalueet yleistyvät huomattavasti rehevillä mailla. Näissä lehdoissa pääpuulajit ovat yleensä kuusta, haapaa ja koivua, kuitenkin aluskasvillisuudessa on yleisesti vaateliaita lajeja, kuten valkovuokkoa. Myös suotyypit ovat havumetsävyöhykkeen eteläosissa keidassoita pohjoisempien alueiden nevojen sijaan. Pohjois-Euroopan havumetsät kasvavat alueella jonka kesät vaihtelevat viileästä kuumaan vuodesta riippuen, ja talvet ovat pääsääntöisesti kylmiä ja lumisia. Sateiden painopiste painottuu voimakkaammin kesästä syksyyn, mitä etelämpänä havumetsävyöhykettä ollaan. Tuulisinta on loppusyksystä ja alkutalvesta.

60. leveyspiirin eteläpuolella taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinä­pensasta. Metsätyypit ovat lähinnä lehtomaisia kankaita. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin. Pohjois-Euroopan sekametsien alueella talvet voivat olla joko hyvin kylmiä ja lumisia, tai lauhoja ja sateisia, riippuen vuodesta. Kesät ovat pääsääntöisesti lämpimiä, vain harvoin hyvin viileitä. Sateet painottuvat syyskuukausiin, mutta sadantaa tapahtuu vuoden ympäri.

55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Kosteikkojen varsilla kasvaa saarni-ja tervalepikköjä, pyökki hallitsee parhaimmilla paksumultaisilla kasvupaikoilla, hieman karummilla paikoilla valtalajeja ovat tammi, koivu ja lehmus, kaikkein karuimmilla metsämailla kasvaa lähinnä mäntyä ja katajaa. Atlantin läheisyydessä lehtimetsien puulajikoostumus ja aluskasvillisuus poikkeavat mantereisempien seutujen lehtimetsistä. Atlanttisissa lehtimetsissä tyyppilajeja olevat muratti, talvitammi, misteli ja orjanlaakeri puuttuvat kokonaan Itä-Euroopasta. Metsäaroilla kasvaa puina lähinnä tammea, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi. Lehtimetsävyöhykkeen talvia luonnehtii äärimmäinen ailahtelevuus. Keski-Euroopan talvi voi olla kokonaan lumeton, myrksyinen ja leuto. Joskus kuitenkin esiintyy pitkiäkin pakkasjaksoja keskitalvesta. Pysyvää lumipeitettä ei lehtimetsävyöhykkeellä saada. Kesät ovat yleensä miellyttävän lämpimiä, joskus tukalankin kuumia. Sateet painottuvat syksyyn ja talveen. Aroseuduilla ilmasto on äärevämpi.

45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä. Tämä vyöhyke sijaitsee ilmastovyöhykkeellä, jota luonnehtii leudot runsassateiset, jopa myrkyiset talvet ja vähäsateisemmat kuumat kesät. Sadantaa saadaan kuitenkin vuoden ympäri ja talven kylmimpään aikaan lämpötila voi päivisin olla vain muutama lämpöaste.

Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan valtiot.

lähde?

Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku
(2015)
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta Lähteet
Etelä-Eurooppa: &&&&&&&&02474861.03900002 474 861,39 &&&&&&0265618008.&&&&00265 618 008 &&&&&&&&&&&&0100.0500000100,5
Albanian lippu Albania &&&&&&&&&&028748.&&&&0028 748 &&&&&&&&03029278.&&&&003 029 278 &&&&&&&&&&&&0123.0300000123,3 Tirana tasavalta albania lek [11][12]
Andorran lippu Andorra &&&&&&&&&&&&0468.&&&&00468 &&&&&&&&&&085580.&&&&0085 580 &&&&&&&&&&&&0146.0200000146,2 Andorra la Vella ruhtinaskunta katalaani euro [11][12]
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina &&&&&&&&&&051197.&&&&0051 197 &&&&&&&&03867055.&&&&003 867 055 &&&&&&&&&&&&&077.050000077,5 Sarajevo liittovaltio bosnia, serbia, kroatia Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka [11][12]
Bulgarian lippu Bulgaria &&&&&&&&&0110879.&&&&00110 879 &&&&&&&&07186893.&&&&007 186 893 &&&&&&&&&&&&&068.070000068,7 Sofia tasavalta bulgaria Bulgarian leva [11][12]
Espanjan lippu Espanja &&&&&&&&&0505370.&&&&00505 370 &&&&&&&048146134.&&&&0048 146 134 &&&&&&&&&&&&&093.060000093,6 Madrid perustuslaillinen monarkia espanja euro [11][12]
Italia &&&&&&&&&0301340.&&&&00301 340 &&&&&&&061855120.&&&&0061 855 120 &&&&&&&&&&&&0191.0600000191,6 Rooma tasavalta italia euro [11][12]
Kosovon lippu Kosovo &&&&&&&&&&010887.&&&&0010 887 &&&&&&&&01870981.&&&&001 870 981 &&&&&&&&&&&&0182.0200000182,2 Pristina tasavalta albania ja serbia euro [11][12]
Kreikka &&&&&&&&&0131957.&&&&00131 957 &&&&&&&010775643.&&&&0010 775 643 &&&&&&&&&&&&&081.050000081,5 Ateena tasavalta kreikka euro [11][12]
Kroatia &&&&&&&&&&056594.&&&&0056 594 &&&&&&&&04464844.&&&&004 464 844 &&&&&&&&&&&&&077.070000077,7 Zagreb tasavalta kroaatti Kroatian kuna [11][12]
Kyproksen tasavallan lippu Kypros
Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan ja Lähi-itään, ja osittain myös kulttuurillisesti.

&&&&&&&&&&&05995.&&&&005 995 &&&&&&&&01189197.&&&&001 189 197 &&&&&&&&&&&&0130.0100000130,1 Nikosia tasavalta kreikka, turkki euro [12]
Makedonian lippu. Makedonia &&&&&&&&&&025713.&&&&0025 713 &&&&&&&&02096015.&&&&002 096 015 &&&&&&&&&&&&&081.010000081,1 Skopje tasavalta makedonia Makedonian denaari [11][12]
Maltan lippu. Malta &&&&&&&&&&&&0316.&&&&00316 &&&&&&&&&0413965.&&&&00413 965 &&&&&&&&&&&01257.09000001 257,9 Valletta tasavalta malta, englanti euro [11][12]
Monacon lippu Monaco &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002,0 &&&&&&&&&&030535.&&&&0030 535 &&&&&&&&&&016403.060000016 403,6 Monaco ruhtinaskunta ranska euro [11][12]
Montenegron lippu Montenegro &&&&&&&&&&013812.&&&&0013 812 &&&&&&&&&0647073.&&&&00647 073 &&&&&&&&&&&&&048.070000048,7 Podgorica tasavalta montenegro, albania, serbia euro [11][12]
Portugalin lippu Portugali &&&&&&&&&&092090.&&&&0092 090 &&&&&&&010825309.&&&&0010 825 309 &&&&&&&&&&&&0110.0100000110,1 Lissabon tasavalta portugali euro [11][12]
Romanian lippu Romania &&&&&&&&&0238391.&&&&00238 391 &&&&&&&021666350.&&&&0021 666 350 &&&&&&&&&&&&&091.&&&&0091,0 Bukarest tasavalta romania Romanian leu [11][12]
San Marinon lippu San Marino &&&&&&&&&&&&&061.&&&&0061 &&&&&&&&&&033020.&&&&0033 020 &&&&&&&&&&&&0454.0600000454,6 San Marino tasavalta italia euro [11][12]
Serbian lippu Serbia &&&&&&&&&&077474.&&&&0077 474 &&&&&&&&07243007.&&&&007 243 007 &&&&&&&&&&&&&089.040000089,4 Belgrad tasavalta serbia Serbian dinaari [11][12]
Turkin lippu Turkki
Turkki sijaitsee hallinnollisesti, maantieteellisesti, väestöllisesti ja kulttuurillisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.

&&&&&&&&&0783562.&&&&00783 562 &&&&&&&079414269.&&&&0079 414 269 &&&&&&&&&&&&&093.&&&&0093 Ankara tasavalta turkki Turkin liira [11][12]
Vatikaanin lippu Vatikaani &&&&&&&&&&&&&&00.04400000,44 &&&&&&&&&&&&0842.&&&&00842 &&&&&&&&&&&02045.05000002 045,5 Città del Vaticano absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia italia euro [11][13]
Itä-Eurooppa: &&&&&&&020777073.&&&&0020 777 073 &&&&&&0232288488.&&&&00232 288 488 &&&&&&&&&&&&&011.020000011,2
Armenian lippu Armenia 1 &&&&&&&&&&029743.&&&&0029 743 &&&&&&&&03056382.&&&&003 056 382 &&&&&&&&&&&&0101.&&&&00101 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram [11][12]
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan
Azerbaidžan sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

&&&&&&&&&&086600.&&&&0086 600 &&&&&&&&09780780.&&&&009 780 780 &&&&&&&&&&&&0105.0700000105,7 Baku tasavalta azeri Azerbaidžanin manat [11][12]
Georgia
Georgia sijaitsee maantieellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

&&&&&&&&&&069700.&&&&0069 700 &&&&&&&&04931226.&&&&004 931 226 &&&&&&&&&&&&&064.&&&&0064 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari [11][12]
Kazakstan
Kazakstan sijaitsee hallinnollisesti, väestöllisesti, maantieteellisesti ja kulttuurillisesti lähes kokonaan Aasiassa. Uraljoen länsipuolinen pieni osa Kazakstania kuuluu Eurooppaan.

&&&&&&&&02724900.&&&&002 724 900 &&&&&&&017948816.&&&&0017 948 816 &&&&&&&&&&&&&&05.06000005,6 Astana tasavalta kazakki ja venäjä tenge [11]
Moldovan lippu Moldova &&&&&&&&&&033851.&&&&0033 851 &&&&&&&&03546847.&&&&003 546 847 &&&&&&&&&&&&0131.&&&&00131,0 Chișinău tasavalta moldova Moldovan leu [11][12]
Ukrainan lippu Ukraina &&&&&&&&&0603550.&&&&00603 550 &&&&&&&044429471.&&&&0044 429 471 &&&&&&&&&&&&&080.020000080,2 Kiova tasavalta ukraina Ukrainan hryvnia [11][12]
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä &&&&&&&&&0207600.&&&&00207 600 &&&&&&&&09589689.&&&&009 589 689 &&&&&&&&&&&&&049.080000049,8 Minsk tasavalta valkovenäjä, venäjä Valko-Venäjän rupla [11][12]
Venäjän lippu Venäjä
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa, mutta keskushallinto ja suurin osa asukkaista sijaitsee Euroopassa. Uralvuoriston länsipuolinen osa Venäjää kuuluu Eurooppaan.

&&&&&&&017098242.&&&&0017 098 242 &&&&&&0142423773.&&&&00142 423 773 &&&&&&&&&&&&&&08.03000008,3 Moskova liittotasavalta venäjä Venäjän rupla [11][12]
Länsi-Eurooppa: &&&&&&&&&0936752.&&&&00936 752 &&&&&&0160797249.&&&&00160 797 249 &&&&&&&&&&&&0160.0600000160,6
Alankomaiden lippu Alankomaat &&&&&&&&&&041543.&&&&0041 543 &&&&&&&016947904.&&&&0016 947 904 &&&&&&&&&&&&0393.&&&&00393,0 Amsterdam, Haag perustuslaillinen monarkia hollanti euro [11][12]
Belgian lippu Belgia &&&&&&&&&&030528.&&&&0030 528 &&&&&&&011323973.&&&&0011 323 973 &&&&&&&&&&&&0336.0800000336,8 Bryssel perustuslaillinen monarkia hollanti,ranska, saksa euro [11][12]
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia &&&&&&&&&0243610.&&&&00243 610 &&&&&&&064088222.&&&&0064 088 222 &&&&&&&&&&&&0244.0200000244,2 Lontoo parlamentaarinen monarkia englanti Englannin punta [11][12]
Irlanti &&&&&&&&&&070273.&&&&0070 273 &&&&&&&&04892305.&&&&004 892 305 &&&&&&&&&&&&&055.030000055,3 Dublin tasavalta englanti, iiri euro [11][12]
Luxemburg &&&&&&&&&&&02586.&&&&002 586 &&&&&&&&&0570252.&&&&00570 252 &&&&&&&&&&&&0173.0500000173,5 Luxemburg perustuslaillinen monarkia luxemburg, saksa, ranska euro [11][12]
Ranskan lippu Ranska &&&&&&&&&0551500.&&&&00551 500 &&&&&&&066553766.&&&&0066 553 766 &&&&&&&&&&&&0109.0300000109,3 Pariisi tasavalta ranska euro [12][14]
Keski-Eurooppa: &&&&&&&&&0922752.&&&&00922 752 &&&&&&0161761816.&&&&00161 761 816 &&&&&&&&&&&&0165.0900000165,9
Itävalta &&&&&&&&&&083871.&&&&0083 871 &&&&&&&&08665550.&&&&008 665 550 &&&&&&&&&&&&0102.&&&&00102 Wien liittotasavalta saksa euro [11][12]
Liechtenstein &&&&&&&&&&&&0160.&&&&00160 &&&&&&&&&&037624.&&&&0037 624 &&&&&&&&&&&&0232.&&&&00232 Vaduz perustuslaillinen monarkia saksa Sveitsin frangi [11][12]
Puolan lippu Puola &&&&&&&&&0312685.&&&&00312 685 &&&&&&&038562189.&&&&0038 562 189 &&&&&&&&&&&&0123.0500000123,5 Varsova tasavalta puola Puolan zloty [11][12]
Saksan lippu Saksa &&&&&&&&&0357022.&&&&00357 022 &&&&&&&080854408.&&&&0080 854 408 &&&&&&&&&&&&0233.0200000233,2 Berliini liittotasavalta saksa euro [11][12]
Slovakian lippu Slovakia &&&&&&&&&&049035.&&&&0049 035 &&&&&&&&05445027.&&&&005 445 027 &&&&&&&&&&&&0111.&&&&00111,0 Bratislava tasavalta slovakia euro [11][12]
Slovenian lippu Slovenia &&&&&&&&&&020273.&&&&0020 273 &&&&&&&&01983412.&&&&001 983 412 &&&&&&&&&&&&&095.030000095,3 Ljubljana tasavalta sloveeni euro [11][12]
Sveitsin lippu Sveitsi &&&&&&&&&&041277.&&&&0041 277 &&&&&&&&08121830.&&&&008 121 830 &&&&&&&&&&&&0200.&&&&00200 Bern valaliitto saksa, ranska, italia, retoromaani Sveitsin frangi [11][12]
Tšekin lippu Tšekki &&&&&&&&&&078867.&&&&0078 867 &&&&&&&010644842.&&&&0010 644 842 &&&&&&&&&&&&0133.&&&&00133 Praha tasavalta tšekki Tšekin koruna [11][12]
Unkarin lippu Unkari &&&&&&&&&&093028.&&&&0093 028 &&&&&&&&09897541.&&&&009 897 541 &&&&&&&&&&&&0106.&&&&00106 Budapest tasavalta unkari Unkarin forintti [11][12]
Pohjois-Eurooppa: &&&&&&&&01432323.&&&&001 432 323 &&&&&&&032048161.&&&&0032 048 161 &&&&&&&&&&&&&022.010000022,1
Islannin lippu Islanti &&&&&&&&&0103000.&&&&00103 000 &&&&&&&&&0331918.&&&&00331 918 &&&&&&&&&&&&&&02.07000002,7 Reykjavík tasavalta islanti Islannin kruunu [15]
Latvia &&&&&&&&&&064589.&&&&0064 589 &&&&&&&&01989500.&&&&001 989 500 &&&&&&&&&&&&&036.060000036,6 Riika tasavalta latvian kieli euro [16]

[17]

Liettua &&&&&&&&&&065300.&&&&0065 300 &&&&&&&&02904391.&&&&002 904 391 &&&&&&&&&&&&&045.&&&&0045,0 Vilna tasavalta liettua euro [18]
Norjan lippu Norja &&&&&&&&&0323787.&&&&00323 787 &&&&&&&&05177000.&&&&005 177 000 &&&&&&&&&&&&&014.&&&&0014,0 Oslo perustuslaillinen monarkia norja Norjan kruunu [19]

[20]

Ruotsin lippu Ruotsi &&&&&&&&&0450295.&&&&00450 295 &&&&&&&&09784445.&&&&009 784 445 &&&&&&&&&&&&&019.070000019,7 Tukholma perustuslaillinen monarkia ruotsi Ruotsin kruunu [21]

[22]

Suomen lippu Suomi &&&&&&&&&0338434.&&&&00338 434 &&&&&&&&05471753.&&&&005 471 753 &&&&&&&&&&&&&018.&&&&0018,0 Helsinki tasavalta suomi, ruotsi euro [23]

[24]

Tanskan lippu Tanska &&&&&&&&&&043094.&&&&0043 094 &&&&&&&&05659715.&&&&005 659 715 &&&&&&&&&&&&0124.0600000124,6 Kööpenhamina perustuslaillinen monarkia tanska Tanskan kruunu [11]

[25]

Viron lippu Viro &&&&&&&&&&045339.&&&&0045 339 &&&&&&&&01313271.&&&&001 313 271 &&&&&&&&&&&&&031.030000031,3 Tallinna tasavalta viro euro [26][27]
Yhteensä: &&&&&&&026650000.&&&&0026 650 000 &&&&&&0852513722.&&&&00852 513 722 &&&&&&&&&&&&&070.&&&&0070
  • 1 Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.
  • Lähteet: [11][12]

Epäitsenäiset alueet sekä kiistanalaisesti epäitsenäiset alueet, joita Suomi ei ole tunnustanut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?selvennä

Valtio Pinta-ala
(km²)
Asukasluku Asukastiheys
(as./km²)
Pääkaupunki Emämaa
Flag of Abkhazia.svg Abhasia &&&&&&&&&&&08432.&&&&008 432 &&&&&&&&&0216000.&&&&00216 000 &&&&&&&&&&&&&029.&&&&0029 Suhumi Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain viiden valtion tunnustamana.
Flag of Åland.svg Ahvenanmaa &&&&&&&&&&&01552.&&&&001 552 &&&&&&&&&&028355.&&&&0028 355 &&&&&&&&&&&&&016.080000016,8 Maarianhamina Suomen lippu Suomi
Flag of South Ossetia.svg Etelä-Ossetia &&&&&&&&&&&03900.&&&&003 900 &&&&&&&&&&070000.&&&&0070 000 &&&&&&&&&&&&&018.&&&&0018 Tskhinvali Julistautunut Georgiasta itsenäiseksi, mutta vain kolmen valtion tunnustamana.
Flag of the Faroe Islands.svg Färsaaret &&&&&&&&&&&01399.&&&&001 399 &&&&&&&&&&049483.&&&&0049 483 &&&&&&&&&&&&&032.090000032,9 Tórshavn Tanskan lippu Tanska
Flag of Gibraltar.svg Gibraltar &&&&&&&&&&&&&&05.09000005,9 &&&&&&&&&&029034.&&&&0029 034 &&&&&&&&&&&04697.03000004 697,3 Gibraltar Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Guernsey &&&&&&&&&&&&&078.&&&&0078 &&&&&&&&&&065345.&&&&0065 345 &&&&&&&&&&&&0828.&&&&00828,0 St. Peter Port Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Norjan lippu Huippuvuoret ja Jan Mayen &&&&&&&&&&062049.&&&&0062 049 &&&&&&&&&&&02932.&&&&002 932 &&&&&&&&&&&&&&00.0460000,046 Longyearbyen Norjan lippu Norja
Jersey &&&&&&&&&&&&0116.&&&&00116 &&&&&&&&&&094949.&&&&0094 949 &&&&&&&&&&&&0773.0900000773,9 Saint Helier Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Isle of Mann.svg Mansaari &&&&&&&&&&&&0572.&&&&00572 &&&&&&&&&&085421.&&&&0085 421 &&&&&&&&&&&&0129.0100000129,1 Douglas Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia
Flag of the Turkish Republic of Northern Cyprus.svg Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta &&&&&&&&&&&03355.&&&&003 355 &&&&&&&&&0264172.&&&&00264 172 &&&&&&&&&&&&&078.&&&&0078 Nicosia Pohjois-Kypros on vuonna 1983 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki. Turkki ei puolestaan tunnusta Kyproksen tasavaltaa itsenäiseksi.
Flag of Transnistria (state).svg Transnistria &&&&&&&&&&&04163.&&&&004 163 &&&&&&&&&0555300.&&&&00555 300 &&&&&&&&&&&&0133.&&&&00133 Tiraspol Itsenäistynyt Moldovasta yksipuolisesti. Alue sijaitsee Moldovan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella eikä mikään valtio ole tunnustanut sitä.
Flag of Nagorno-Karabakh.svg Vuoristo-Karabah &&&&&&&&&&011458.&&&&0011 458 &&&&&&&&&0141400.&&&&00141 400 &&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012 Stepanakert Alue on irtautunut Azerbaidžanista yksipuolisesti vuonna 1991, mutta mikään muu maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.

Euroopan osia ja alaryhmittymiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan osat. Keltaisella Itä-Eurooppa, vihreällä Pohjois-Eurooppa, sinisellä Keski-Eurooppa, violetilla Länsi-Eurooppa, tummemmalla oranssilla Etelä-Eurooppa, vaaleammalla oranssilla Kaakkois-Eurooppa.
Suuren osan Eurooppaa kattavia yhteenliitymiä
Euroopan osia ilmansuunnittain
Kultturisia tai poliittisia alueita tai ryhmittymiä
Luonnonmaantieteellisä alueita

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia.[28] Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat muuttaneet tilanteen.

Kun kaupunkilaisiksi lasketaan kaupungin rajojen sisällä elävät asukkaat, ja kaupungeiksi sellaiset joilla on oma paikallishallinto (mutta ei useamman kunnan alueelle jakautuvia taajamia), Euroopan suurimmat kaupungit ovat[28]

  1. Moskova
  2. Istanbul
  3. Lontoo
  4. Pietari
  5. Berliini
  6. Madrid
  7. Kiova
  8. Rooma
  9. Pariisi
  10. Bukarest
  11. Minsk
  12. Hampuri
  13. Budapest
  14. Varsova
  15. Wien
  16. Belgrad
  17. Barcelona


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[29]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[30] Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Uskonto Euroopassa

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.[31] Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Europe MSN Encarta Encyclopedia
  2. Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933
  3. Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3
  4. Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005
  5. Barbarian Tides: The Migration Age and the Later Roman Empire Amazon. Viitattu 5.3.2014.
  6. 8th Century, 701 to 800 World Timeline. Viitattu 5.3.2014.
  7. Charlemagne A&E Television Networks, LLC. Viitattu 5.3.2014.
  8. a b History of Europe Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.3.2014.
  9. Euroopan kartta HEMA Maps. Viitattu 2011-02-12.
  10. Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com
  11. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq The World Factbook: Country comparison: area Viitattu 21.7.2015.
  12. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap International Programs - Country Rankings (Population) 2015. U.S. Census Bureau. Viitattu 21.7.2015.
  13. Vatican City (väkiluku) The World Factbook. heinäkuu 2014. Viitattu 21.7.2015.
  14. France The World Factbook. heinäkuu 2015. Viitattu 21.7.2015.
  15. Iceland The World Factbook. heinäkuu 2015. Viitattu 21.7.2015.
  16. Latvia (pinta-ala) The World Factbook. Viitattu 21.7.2015.
  17. Iedzīvotāju skaits samazinās zem divu miljonu robežas (väkiluku Tekijä =) 06.06.2014. Latvijas statistika. Viitattu 21.7.2015.
  18. Statistinių rodiklių analizė - OSP (väkiluku) 2015M07. Viitattu 21.7.2015.
  19. Oppdaterte arealtal i statistikkbanken (pinta-ala) 2015. Statistics Norway. Viitattu 21.7.2015.
  20. Nøkkeltall (väkiluku) Statistics Norway. 1.4.2015. Viitattu 21.7.2015.
  21. Statistisk årsbok för Sverige 2009 (pinta-alaViitattu = 21.7.2015) Statistiska Centralbyrån.
  22. Befolkningsstatistik 31.5.2015. Statistiska Centralbyrån. Viitattu 21.7.2015.
  23. Kuntien päivitetyt pinta-alat ilmestyivät 06.03.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 21.7.2015.
  24. Tilastokeskus -Väestö iän mukaan, 2014 lopussa 30.3.2015. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2015.
  25. FT: Folketal efter hovedlandsdele (summariske tal fra folketællinger) 2015. Viitattu 21.7.2015.
  26. Eesti pindala osutus arvatust üle 100 ruutkilomeetri suuremaks Postimees. 16.7.2015. Viitattu 21.7.2015.
  27. Rahvastikunäitajad ja koosseis - 2015 5.5.2015. Eesti Statistika. Viitattu 21.7.2015.
  28. a b http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Euroopan_yli_1_000_000_asukkaan_kaupungeista_kuntien_v%C3%A4kiluvun_mukaan&stable=0tarvitaan parempi lähde
  29. The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007
  30. Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007
  31. Muslims in Europe BBC, 2005

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurooppa.