1899
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – Espanjalaisvalta Kuubassa päättyi.
- 1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan asetus taajaväkisistä yhdyskunnista.
- 21. tammikuuta – Adam Opelin pojat ostivat Friedrich Lutzmannin tehtaan, tekivät tästä johtajan ja aloittivat Opel-autojen valmistuksen.
- 29. tammikuuta – Richard Heubergerin oopperan Ihre Exzellenz kantaesitys Theater an der Wienissä.
- 6. helmikuuta – Espanjan-Yhdysvaltain sota päättyi rauhansopimukseen maiden välillä.
- 15. helmikuuta – Helmikuun manifesti – ensimmäinen sortokausi alkoi Suomessa.
- 16. helmikuuta – Islannin ensimmäinen jalkapalloseura Knattspyrnufélag Reykjavíkur (KR) perustettiin.
- 6. maaliskuuta – Felix Hoffmann patentoi aspiriinin.
- 10. maaliskuuta – Ajokortti pakolliseksi koko Ranskassa.
- 12. maaliskuuta – Porvoon Bjurböleen putosi niin sanottu Bjurbölen meteoriitti.
- 18. maaliskuuta – Keisari Nikolai II ei suostunut vastaanottamaan Pietariin saapunutta suurta lähetystöä. Lähetystöllä oli mukanaan keisarille osoitettu kansalaisadressi jolla vastustettiin helmikuun manifestia. Adressin oli allekirjoittanut 522 931 henkilöä. Keisari kehotti lähetystöä palaamaan kotiinsa ja jättämään anomuksensa kuvernööreille jotka toimittasivat sen eteenpäin.
- 20. maaliskuuta – Martha M. Placesta tuli ensimmäinen sähkötuolissa teloitettu nainen. Place tuomittiin kuolemaan tytärpuolensa murhasta. Murha tapahtui 1898 helmikuussa.
- 26. huhtikuuta – Jean Sibeliuksen 1. sinfonia kantaesitettiin Helsingissä.
- 13. toukokuuta – Esporte Clube Vitória perustettiin Salvadorissa Brasiliassa.
- 18. toukokuuta – Ensimmäinen Haagin rauhankonferenssi käynnistyi Haagissa.
- 24. toukokuuta – Jules Massenet’n oopperan Cendrillon kantaesitys Opéra-Comiquessa Pariisissa.
- 12. kesäkuuta – Pyörremyrsky tuhosi New Richmondin kaupungin Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kuolleita 117, loukkaantuneita yli 200.
- 27. kesäkuuta – Norjalainen keksijä, Johan Vaaler, patentoi paperiliittimen.
- 2. heinäkuuta – Keisari Nikolai II kieltäytyi tapaamasta Pietariin saapunutta kulttuuriadressin tuonutta kansainvälistä lähetystöä. Kulttuuriadressissa jonka oli allekirjoittanut 1 063 kulttuuripersoonaa kahdestatoista Euroopan maasta pyydettiin Venäjän keisaria säilyttämään Suomen erityisoikeudet ja säästämään sen asema.
- 17.–20. heinäkuuta – Suomen Työväenpuolue (vuodesta 1903 SDP) perustettiin työväenyhdistysten edustajainkokouksessa Turussa.
- 29. heinäkuuta – Haagin ensimmäinen sopimus allekirjoitettiin.
- 17. elokuuta – Hufvudstadsbladet kertoi pikku-uutisissaan "moottorivaunun" liikkuneen Helsingin kaduilla ja "aiheuttaneen yleisön keskuudessa uteliasta mielenkiintoa". Kyseessä on ensimmäinen tarkistettavissa oleva tieto auton liikkumisesta Suomessa.[1]
- 19. syyskuuta – Dreyfusin tapaus: Alfred Dreyfus armahdettiin Ranskassa.
- 17. lokakuuta – Tuhannen päivän sota alkoi Kolumbiassa.
- 4. marraskuuta – Sigmund Freudin kirja Unien tulkinta (Die Traumdeutung) julkaistiin Wienissä.
- 14. marraskuuta – César Cuin oopperan Der Sarazene kantaesitys Mariinski-teatterissa Pietarissa.
- 29. marraskuuta – FC Barcelona perustettiin.
- 16. joulukuuta – AC Milan perustettiin. Alussa seuran nimi oli Milan Football and cricket club.
- 31. joulukuuta – Yksi Stonehengen suurista pystykivistä kaatui. Tähän asti tapaus on viimeisin kaatuminen.
Tuntematon päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miljoonia ihmisiä kuoli nälänhädässä Intiassa. Brittiläisten siirtomaaisäntien politiikka pahensi tilannetta.
- Suomessa esiintyi epätavallisen suuria kevättulvia. Useiden järvien, erityisesti Saimaan pinta nousi poikkeuksellisen korkealle, minkä seurauksena rantakallioissa on paikoitellen vieläkin havaittavissa niin sanottu valarikon viiva.[2].
- Alaskan Nomesta löytyi kultaa.
Syntyneitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 5. tammikuuta – Kaarlo Marjanen, suomalainen lausuntataiteilija (k. 1984)
- 7. tammikuuta – Francis Poulenc, ranskalainen säveltäjä ja pianisti (k. 1963)
- 12. tammikuuta – Paul Hermann Müller, vuoden 1948 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen kemisti (k. 1965)
- 17. tammikuuta – Al Capone, yhdysvaltalainen gangsteri (k. 1949)
- 21. tammikuuta – John Bodkin Adams, brittiläinen lääkäri (k. 1983)
- 21. tammikuuta – Lassi Tokkola, suomalainen taidemaalari (k. 1975)
- 21. tammikuuta – Aleksandr Tšerepnin, venäläinen säveltäjä ja pianisti (k. 1977)
- 22. tammikuuta – Martti Haavio (”P. Mustapää”), suomalainen runoilija, kansanrunouden ja mytologian tutkija ja akateemikko (k. 1973)
- 25. tammikuuta – Paul-Henri Spaak, Belgian pääministeri (k. 1972)
- 27. tammikuuta – Sulo Salonen, suomalainen säveltäjä (k. 1976)
- 28. tammikuuta – Elias Simojoki, suomalainen pappi, IKL:n kansanedustaja ja Sinimustat-järjestön puheenjohtaja (k. 1940)
- 3. helmikuuta – João Café Filho, Braslian presidentti 1954–1955 (k. 1970)
- 6. helmikuuta – Ramón Novarro, meksikolainen mykkäelokuvien näyttelijä (k. 1968)
- 8. helmikuuta – Lonnie Johnson, yhdysvaltalainen kitaristi, laulaja ja lauluntekijä (k. 1970)
- 10. helmikuuta – Cevdet Sunay, Turkin presidentti 1966–1973 (k. 1980)
- 12. helmikuuta – Aleksei Vinogradov, neuvostoliittolainen prikaatinkomentaja (k. 1940)
- 15. helmikuuta – Gale Sondergaard, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1985)
- 19. helmikuuta – Greta Hällfors-Sipilä, suomalainen taidemaalari (k. 1974)
- 19. helmikuuta – Josep Tarradellas, espanjalainen poliitikko (k. 1988)
- 23. helmikuuta – Norman Taurog, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1981)
- 1. maaliskuuta – Ralf Törngren, suomalainen poliitikko (k. 1961)
- 5. maaliskuuta – Gösta Diehl, suomalainen taidemaalari (k. 1964)
- 6. maaliskuuta – Kerstin Nylander, suomalainen näyttelijä (k. 1976)
- 7. maaliskuuta – Paavo A. Viding, suomalainen agronomi, pääjohtaja ja ministeri (k. 1965)
- 11. maaliskuuta – Fredrik IX, Tanskan kuningas (k. 1972)
- 12. maaliskuuta – Reino Hallamaa, suomalainen eversti, Suomen radiotiedostelun alkuunpanija (k. 1979)
- 13. maaliskuuta – Ivar Strahl, ruotsalainen oikeustieteilijä (k. 1987)
- 13. maaliskuuta – John Hasbrouck van Vleck, vuoden 1977 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1980)
- 18. maaliskuuta – George Beauchamp, yhdysvaltalainen soitinsuunnittelija, sähkökitaran keksijä (k. 1941)
- 18. maaliskuuta – Arvi Mäenpää, suomalainen taidemaalari (k. 1976)
- 29. maaliskuuta – Lavrenti Berija, neuvostoliittolainen kommunistipoliitikko ja turvallisuuspäällikkö (k. 1953)
- 7. huhtikuuta – Aune Brotherus, suomalainen kirjallisuuden kääntäjä (k. 1990)
- 7. huhtikuuta – Erkki O. Mantere, suomalainen kaupunginjohtaja, hallitusneuvos, kansliapäällikkö ja maaherra (k. 1977)
- 13. huhtikuuta – Alfred Mosher Butts, yhdysvaltalainen arkkitehti (k. 1993)
- 13. huhtikuuta – Hjalmar Hagelstam, suomalainen taidemaalari ja -graafikko, kuvittaja ja lavastaja (k. 1941)
- 18. huhtikuuta – Bobi Sivén, suomalainen heimoaktivisti ja Repolan nimismies (k. 1921)
- 21. huhtikuuta – Emmi Jurkka, suomalainen näyttelijä (k. 1990)
- 22. huhtikuuta – Vladimir Nabokov, venäläinen kirjailija (k. 1977)
- 23. huhtikuuta – Sylvi-Kyllikki Kilpi, suomalainen vasemmistopoliitikko ja kulttuurivaikuttaja (k. 1987)
- 27. huhtikuuta – Walter Lantz, yhdysvaltalainen animaattori (k. 1994)
- 29. huhtikuuta – Duke Ellington, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k. 1974)
- 1. toukokuuta – Jón Leifs, islantilainen säveltäjä (k. 1968)
- 6. toukokuuta – Billy Cotton, brittiläinen kapellimestari (k. 1969)
- 8. toukokuuta – Friedrich von Hayek, vuoden 1974 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut itävaltalais-brittiläinen taloustieteilijä (k. 1992)
- 10. toukokuuta – Fred Astaire, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1987)
- 18. toukokuuta – Adelmo Melecci, italialainen säveltäjä, urkuri ja pedagogi (k. 2004)
- 23. toukokuuta – Kalle Kallio, suomalainen ortopedian ja traumatologian professori (k. 1986)
- 24. toukokuuta – Suzanne Lenglen, ranskalainen tennispelaaja ja olympiavoittaja (k. 1938)
- 28. toukokuuta – D. C. Williams, yhdysvaltalainen filosofi (k. 1983)
- 3. kesäkuuta – Georg von Békésy, vuoden 1961 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut unkarilainen biofyysikko (k. 1972)
- 8. kesäkuuta – Märta Blomstedt, suomalainen arkkitehti (k. 1982)
- 12. kesäkuuta – Fritz Lipmann, vuoden 1953 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1986)
- 14. kesäkuuta – Yasunari Kawabata, vuoden 1968 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut japanilainen kirjailija (Kioto) (k. 1972)
- 19. kesäkuuta – Boris Rybkin (”Boris Jartsev”), neuvostoliittolainen diplomaatti ja lähetystösihteeri (k. 1947)
- 21. kesäkuuta – Aarne Lamminen, suomalainen mainostaiteilija ja taidemaalari (k. 1962)
- 26. kesäkuuta – Marija Nikolajevna Romanova, venäläinen suuriruhtinatar, keisari Nikolai II:n tytär (k. 1918)
- 1. heinäkuuta – Astrid Joutseno, suomalainen pianisti (k. 1962)
- 2. heinäkuuta – Eero Könönen, suomalainen taidemaalari (k. 1940)
- 17. heinäkuuta – James Cagney, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1986)
- 21. heinäkuuta – Ernest Hemingway, vuoden 1954 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1961)
- 22. heinäkuuta – Sobhuza II, Swazimaan kuningas 1921–1982 (k. 1982)
- 23. heinäkuuta – Gustav Heinemann, Saksan liittopresidentti 1969–1974 (k. 1976)
- 28. heinäkuuta – Bertel Ikonen, suomalainen eversti (k. 1990)
- 1. elokuuta – Jimmie Angel, yhdysvaltalainen lentäjä ja tutkimusmatkailija, Angelin putouksen löytäjä (k. [1956]])
- 7. elokuuta – J. E. Mikkola, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 1953)
- 13. elokuuta – Alfred Hitchcock, englantilainen elokuvaohjaaja (k. 1980)
- 23. elokuuta – Bertil Ohlin, vuoden 1977 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ruotsalainen taloustieteilijä, professori ja poliitikko (k. 1979)
- 24. elokuuta – Albert Claude, vuoden 1974 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut belgialiainen biologi (k. 1983)
- 24. elokuuta – Yrjö Murto, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k. 1963)
- 26. elokuuta – Jussi Tossavainen, suomalainen urheiluvaikuttaja (k. 1973)
- 27. elokuuta – C. S. Forester, brittiläinen kirjailija (k. 1966)
- 29. elokuuta – Lyman Lemnitzer, yhdysvaltalainen kenraali (k. 1988)
- 3. syyskuuta – Frank Macfarlane Burnet, vuoden 1960 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen immunologi (k. 1985)
- 9. syyskuuta – Gyula Halász (”Brassaï”), unkarilainen valokuvaaja, kuvanveistäjä ja elokuvaohjaaja (k. 1984)
- 11. syyskuuta – Philipp Bouhler, saksalainen kansliapäällikkö ja SS-Obergruppenführer (k. 1945)
- 11. syyskuuta – Alice Lyly, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 1976)
- 12. syyskuuta – Väinö Aalto, neuvostoliitonsuomalainen lehtimies, kirjailija ja kirjallisuudentutkija (k. 1938)
- 15. syyskuuta – Risto Orko, suomalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (k. 2001)
- 20. syyskuuta – Kaarlo Lampi, suomalainen teollisuusneuvos ja SOK:n johtohenkilö (k. 1966)
- 6. lokakuuta – Lauri Hakulinen, suomalainen suomen kielen professori ja Sanakirjasäätiön johtaja (k. 1985)
- 8. lokakuuta – Kalle Tolonen, suomalainen insinööri ja TVH:n ylijohtaja (k. 1965)
- 9. lokakuuta – Thorkil Kristensen, tanskalainen kansantaloustieteen professori, poliitikko ja tulevaisuudentutkija (k. 1989)
- 10. lokakuuta – Kaarlo Kurko, suomalainen seikkailija, sotilas ja kirjailija (k. 1989)
- 19. lokakuuta – Miguel Ángel Asturias, vuoden 1967 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija (k. 1974)
- 22. lokakuuta – Axel Olson, ruotsalainen kuvataiteilija (k. 1986)
- 27. lokakuuta – Onni Halla, suomalainen kirjailija (k. 1981)
- 29. lokakuuta – Akim Tamiroff, venäläinen näyttelijä (k. 1972)
- 2. marraskuuta – Peter Aufschnaiter, itävaltalainen vuorikiipeilijä, agronomi, kartografi ja maantieteilijä (k. 1973)
- 5. marraskuuta – Toimi Laaksonen, suomalainen taidemaalari (k. 1973)
- 7. marraskuuta – Daisuke Namba, japanilainen kommunisti (k. 1924)
- 9. marraskuuta – Mezz Mezzrow, yhdysvaltalainen jazzklarinetisti ja saksofonisti (k. 1972)
- 13. marraskuuta – Huang Xianfan, kiinalainen historioitsija, antropologi ja paleografi (k. 1982)
- 14. marraskuuta – Lauri Paloheimo, suomalainen maataloustieteilijä (k. 1976)
- 16. marraskuuta – Carlo Rosselli, italialainen sosialisti ja antifasisti (k. 1937)
- 22. marraskuuta – Hoagy Carmichael, yhdysvaltalainen säveltäjä ja muusikko (k. 1981)
- 29. marraskuuta – Emma Morano, kuollessaan maailman vanhin henkilö ja viimeinen 1800-luvulla syntynyt henkilö (k. 2017)
- 2. joulukuuta – Eino Kaipainen, suomalainen näyttelijä (k. 1995)
- 8. joulukuuta – Yrjö Kivimies, suomalainen kirjailija (k. 1980)
- 9. joulukuuta – Jean de Brunhoff, ranskalainen lastenkirjailija ja kuvittaja (Babar-norsu) (k. 1937)
- 13. joulukuuta – Yrjö Saarinen, suomalainen taidemaalari (k. 1958)
- 16. joulukuuta – Noël Coward, englantilainen näytelmäkirjailija ja näyttelijä (k. 1973)
- 25. joulukuuta – Humphrey Bogart, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1957)
- 31. joulukuuta – Silvestre Revueltas, meksikolainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari (k. 1940)
- 31. joulukuuta – Elli Saurio, suomalainen taloustieteilijä, Suomen ensimmäinen taloustieteistä tohtoriksi väitellyt nainen (k. 1966)
Kuolleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1. tammikuuta – William Hugh Smith, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri (s. 1826)
- 10. tammikuuta – Albert Becker, saksalainen viulisti ja säveltäjä (s. 1834)
- 14. tammikuuta – Nubar pašša, Egyptin pääministeri (s. 1825)
- 15. tammikuuta – Serafino Dubois, italialainen shakinpelaaja (s. 1817)
- 18. tammikuuta – William Edwin Brooks, irlantilainen lintutieteilijä ja insinööri (s. 1828)
- 23. tammikuuta – Romualdo Pacheco, yhdysvaltalainen poliitikko ja kuvernööri (s. 1831)
- 26. tammikuuta – Augustus Hill Garland, yhdysvaltalainen lakimies ja demokraattipoliitikko (s. 1832)
- 29. tammikuuta – Alfred Sisley, ranskalainen taidemaalari (s. 1839)
- 3. helmikuuta – Geert Adriaans Boomgaard, alankomaalainen ensimmäinen tunnettu 110 vuoden iän saavuttanut henkilö (s. 1788)
- 6. helmikuuta – Leo von Caprivi, saksalainen kenraalimajuri, Saksan valtakunnankansleri 1890–1894 (s. 1831)
- 16. helmikuuta – Félix Faure, Ranskan presidentti (s. 1841)
- 18. helmikuuta – Sophus Lie, norjalainen matemaatikko (s. 1842)
- 21. helmikuuta – Ernst Gustav Julius Thitz, suomalainen Venäjän laivaston kontra-amiraali (s. 1826)
- 23. helmikuuta – Carl Wasenius, suomalainen muusikko, säveltäjä ja kapellimestari (k. 1821)
- 24. helmikuuta – Emil Welti, sveitsiläinen poliitikko, asianajana ja tuomari (s. 1825)
- 25. helmikuuta – Paul Julius Reuter, brittiläinen journalisti ja mediayrittäjä, uutistoimisto Reutersin perustaja (s. 1816)
- 7. maaliskuuta – Juhani Raattamaa, suomalainen lestadiolainen maallikkosaarnaaja (s. 1811)
- 18. maaliskuuta – Othniel Charles Marsh, yhdysvaltalainen paleontologi (s. 1831)
- 22. maaliskuuta – Johann Köler, virolainen taidemaalari (s. 1826)
- 23. maaliskuuta – Alina Forsman, suomalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1845)
- 29. maaliskuuta – William Nylander, suomalainen kasvitieteilijä ja professori (s. 1822)
- 31. maaliskuuta – Alexander Edvard Modeen, suomalainen opettaja, oppikirjojen ja karttojen laatija (s. 1817)
- 3. huhtikuuta – Theodor Decker, suomalainen arkkitehti (s. 1838)
- 6. huhtikuuta – Fredrik Lerche, suomalainen senaattori ja todellinen valtioneuvos (s. 1828)
- 8. huhtikuuta – Martha Place, yhdysvaltalainen rikollinen (teloitettiin) (s. 1849)
- 11. huhtikuuta – Lascăr Catargiu, romanialainen poliitikko ja pääministeri (s. 1823)
- 16. huhtikuuta – Fritz Wilén, suomenruotsalainen kirjailija ja sähköalan pioneeri (s. 1857)
- 17. huhtikuuta – Knut Stjernvall, suomalainen sotilasinsinööri (s. 1819)
- 26. huhtikuuta – Karl Siegmund von Hohenwart, itävaltalainen kreivi, poliitikko ja ministerineuvoston presidentti (s. 1824)
- 28. huhtikuuta – Henrik Adolf Mechelin, suomalainen virkamies, valtiopäiväedustaja ja senaattori (s. 1813)
- 1. toukokuuta – Ludwig Büchner, saksalainen filosofi ja lääkäri (s. 1824)
- 6. toukokuuta – Philipp Krementz, saksalainen katolinen arkkipiispa ja kardinaali (s. 1819)
- 13. toukokuuta – Maximus af Schultén, suomalainen kirurgi, professori ja ylilääkäri (s. 1847)
- 14. toukokuuta – Samuel Brannan, yhdysvaltalainen uudisasukas, liikemies ja toimittaja (s. 1819)
- 14. toukokuuta – Lars Fredrik Nilson, ruotsalainen kemisti, skandiumin löytäjä (s. 1840)
- 15. toukokuuta – Charles Arkoll Boulton, kanadalainen sotilas, poliitikko ja lainvartija (s. 1841)
- 20. toukokuuta – Carlotta Grisi, italialainen balettitanssija (s. 1819)
- 25. toukokuuta – Rosa Bonheur, ranskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1822)
- 25. toukokuuta – Emilio Castelar, Espanjan presidentti (s. 1832)
- 31. toukokuuta – Elisha Baxter, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri (s. 1827)
- 31. toukokuuta – Alina Frasa, suomalainen tanssitaiteilija (s. 1834)
- 2. kesäkuuta – John Whitehead, englantilainen tutkimusmatkailija, luonnontieteilijä ja lintujen keräilijä (s. 1860)
- 3. kesäkuuta – Johann Strauss nuorempi, itävaltalainen säveltäjä (s. 1825)
- 10. kesäkuuta – Ernest Chausson, ranskalainen säveltäjä (s. 1855)
- 27. kesäkuuta – Anni Kepplerus, suomalainen opettaja ja kirjailija (s. 1849)
- 28. kesäkuuta – Joachim Kurtén, suomalainen kauppaneuvos ja valtiopäivämies (s. 1836)
- 2. heinäkuuta – Victor Cherbuliez, ranskalainen kirjailija, dramaturgi, esseisti ja kirjallisuuskriitikko (s. 1829)
- 2. heinäkuuta – Horatio Wright, yhdysvaltalainen insinööri ja kenraali (s. 1820)
- 13. heinäkuuta – Adolf Leander, suomalainen sotilaskapellimestari, soittaja ja säveltäjä (s. 1833)
- 16. heinäkuuta – Ulises Heureaux, Dominikaanisen tasavallan presidfentti (s. 1845)
- 18. heinäkuuta – Horatio Alger, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1832)
- 21. heinäkuuta – Robert G. Ingersoll, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1833)
- 21. heinäkuuta – Arvid Liljelund, suomalainen taidemaalari (s. 1844)
- 29. heinäkuuta – Hugo Ingelius, suomalainen toimittaja ja säveltäjä (s. 1853)
- 6. elokuuta – Viktor Lönnbohm, suomalainen rakennusmestari ja wrightiläisen työväenliikkeen aktiivi (s. 1864)
- 9. elokuuta – Edward Frankland, englantilainen kemisti (s. 1825)
- 9. elokuuta – Georgi Aleksandrovitš Romanov, venäläinen prinssi, keisari Aleksanteri III:n poika (s. 1871)
- 12. elokuuta – Henry Massey Rector, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1816)
- 26. elokuuta – Robert Bunsen, saksalainen kemisti (s. 1811)
- 2. syyskuuta – Ernest Renshaw, englantilainen tennispelaaja (s. 1861)
- 3. syyskuuta – Miihkali Perttunen, vienankarjalainen runonlaulaja (s. 1815)
- 6. syyskuuta – Jean-Baptiste Frérot, ranskalainen katolinen piispa (s. 1830)
- 13. syyskuuta – Johan Knutson, ruotsalais-suomalainen taidemaalari (s. 1816)
- 25. syyskuuta – Ragnar Hult, suomalainen kasvi- ja maantieteilijä (s. 1857)
- 26. syyskuuta – Jaakko Forsman, suomalainen oikeustieteen professori ja valtiopäivämies (s. 1839)
- 27. syyskuuta – Pietari Hannikainen, suomalainen kirjailija, lehtimies ja maanmittari (s. 1813)
- 27. syyskuuta – Henry Heth, Etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa (s. 1825)
- 1. lokakuuta – Axel Warén, suomalainen yhteiskuntatieteilijä (s. 1868)
- 8. lokakuuta – Ernst Fabritius, suomalainen säveltäjä ja viulisti (s. 1842)
- 13. lokakuuta – Aristide Cavaillé-Coll, ranskalainen urkujenrakentaja (s. 1811)
- 22. lokakuuta – Ernst Mielck, suomalainen säveltäjä (s. 1877)
- 28. lokakuuta – Ottmar Mergenthaler, saksalainen keksijä (s. 1854)
- 31. lokakuuta – August Edvard Granfelt, suomalainen pappi ja teologian professori (s. 1812)
- 16. marraskuuta – Vincas Kudirka, liettualainen runoilija ja lääkäri (s. 1858)
- 18. marraskuuta – Arthur Stark, englantilainen lääkäri ja lintutieteilijä (s. 1846)
- 21. marraskuuta – Garret A. Hobart, yhdysvaltalainen poliitikko ja varapresidentti (s. 1844)
- 3. joulukuuta – George MacDonnell, irlantilainen shakinpelaaja ja kirjailija (s. 1830)
- 8. joulukuuta – Max Lange, saksalainen shakin suurmestari ja teoreetikko (s. 1832)
- 22. joulukuuta – Dwight Lyman Moody, yhdysvaltalainen evankelista, saarnaaja ja kirjailija (s. 1837)
- 23. joulukuuta – Ida Silfverberg, suomalainen taidemlaalari (s. 1834)
- 25. joulukuuta – Elliott Coues, yhdysvaltalainen lääkäri ja eläintieteilijä (s. 1842)
- 27. joulukuuta – Henri Evenepoel, belgialainen taidemaalari (s. 1872)
- 30. joulukuuta – Axel Danielsson, ruotsalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1863)
- 31. joulukuuta – Carl Millöcker, itävaltalainen säveltäjä (s. 1842)
- John Graham Bell, yhdysvaltalainen eläinten täyttäjä ja keräilijä (s. 1812)
- Matts Kankkonen, suomalainen talonpoika ja hylkeenpyytäjä (s. 1815)
- Vilhelm Paischeff, suomalainen liikemies (s. 18629
- Albert Tallroth, suomalainen kuvanveistäjä ja järjestöjohtaja, yksi Kuurojen Liiton perustajista (s. 1871)
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 25. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983. ISBN 951-99459-8-9.
- ↑ Pertti Vuori: Joutsenolaisia tarinoita : Suuri adressi – Valarikon viiva