Neuvosto-Venäjä
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
|
Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика
Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika |
|||
|---|---|---|---|
|
|
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
 |
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | sosialistinen neuvostotasavalta | ||
|
|
|||
| Valtionpäämies | kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Iljitš Lenin | ||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Pietari (vuoteen 1918) Moskova (vuodesta 1918) |
||
|
|
|||
| Kielet | Venäjä | ||
|
|
|||
| Valuutta | sovznak | ||
|
|
|||
| Edeltäjä(t) |  Venäjän tasavalta1 |
||
|
|
|||
| Seuraaja(t) |  Neuvostoliitto2 |
||
|
|
|||
|
1Venäjä oli väliaikaisen hallituksen hallitsema tasavalta bolševikkien kaapatessa vallan. |
|||
.svg)
Neuvosto-Venäjä (ven. Советская Россия, Sovetskaja Rossija) oli Neuvostoliittoa edeltänyt bolševistijohtoinen Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta.
Neuvosto-Venäjän voidaan katsoa syntyneen lokakuun vallankumouksessa 7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917 ja lakanneen itsenäisenä valtiona olemasta Neuvostoliiton syntyessä 30. joulukuuta 1922.[1][2] Sen juridisena seuraajana toimi Venäjän neuvostotasavalta, mutta käytännössä Neuvosto-Venäjän johdon käyttämä valta siirtyi Neuvostoliiton johdolle. Neuvosto-Venäjä jatkoi Neuvostoliitossa täysivaltaisen valtion asemansa menettäneenä sen liittovaltiosubjektina. Kun Venäjä valtiollisesti itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliitosta, tuli Venäjästä Venäjän federaatio, eli nykyinen Venäjä.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustamisensa aikana Neuvosto-Venäjän tunnustivat ympärysvaltojen kanssa sotaa käyvät Osmanien valtakunta, Saksan valtakunta ja Itävalta-Unkari, jotka tekivät sen kanssa Brest-Litovskin rauhan sekä myös Suomi itsenäisyytensä tunnustamisen vuoksi. Muut valtiot eivät tunnustaneet Neuvosto-Venäjää, koska ne pitivät Venäjän väliaikaisen hallituksen seuraajina venäläisiä sotilashallituksia, jotka taistelivat neuvostovaltaa vastaan. Sotilashallituksia tukivat Venäjän interventiossa muun muassa Ranska, Yhdysvallat ja Britannia sekä Japani.
Suurimman osan olemassaoloajastaan Neuvosto-Venäjä kävi sotaa valkoisia venäläisiä armeijoita ja muita entisen keisarikunnan alueella toimineita joukkoja sekä valtiomuodostelmia vastaan. Vuoteen 1922 mennessä neuvostovallan olivat tunnustaneet vasta Suomi, Viro, Liettua ja Latvia, jotka olivat solmineet sen kanssa Tarton rauhansopimukset.
Kun bolševikit voittivat Venäjän sisällissodan, he yhdistivät hallitsemansa Ukrainan, Valko-Venäjän ja Taka-Kaukasian neuvostotasavallat Neuvostoliitoksi.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M. Vuorikoski: Lyhyt Venäjän historia
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Обращение II Всероссийского съезда Советов "Рабочим, солдатам и крестьянам!" Viitattu 09.03.2014. (venäjäksi)
- ↑ Sopimus Neuvostoliiton muodostumisesta 30. joulukuuta 1922. Viitattu 24.04.2014. (venäjäksi)
| Kiovan Venäjä (880–1100-luku) · Vladimir-Suzdal (1157–1318) · Novgorodin tasavalta (1136–1478) |
| Moskovan ruhtinaskunta (1340–1547) · Moskovan Venäjä (1547–1721) · Venäjän keisarikunta (1721–1917) |
| Venäjän tasavalta (1917) |
| Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (1917–1991) · Neuvostoliitto (1922–1991) |
| Venäjän federaatio (vuodesta 1991) |
| Venäjän historia | Venäjän hallitsijat |
