Neuvosto-Venäjä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика
Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika
7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 191730. joulukuuta 1922
Neuvosto-Venäjän lippu vuodelta 1918. Lipussa lyhenne РСФСР, RSFSR kyrillisin kirjaimin Neuvosto-Venäjän vaakuna
Lippu (1918) Vaakuna (1918)

Kartta sisällissodan kulusta

Bolševikkien hallitsemat alueet. Sininen: 1918. Keltainen: 1919. Punainen: 1921.

Valtiomuoto Sosialistinen neuvostotasavalta

Valtionpäämies Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Iljitš Lenin

Pääkaupunki Pietari (–1918)
Moskova (1918–)

Kielet Venäjä

Valuutta sovznak

Edeltäjä(t) Venäjän lippu Venäjän tasavalta1

Seuraaja(t) Flag of the Soviet Union.svg Neuvostoliitto2

1Venäjä oli väliaikaisen hallituksen hallitsema tasavalta bolševikkien kaapatessa vallan.
2Juridisesti Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta jatkoi olemassaoloaan Neuvostoliiton osavaltiona.

Neuvosto-Venäjä (ven. Советская Россия, Sovetskaja Rossija) oli Neuvostoliittoa edeltänyt bolševistijohtoinen Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta.

Neuvosto-Venäjän voidaan katsoa syntyneen lokakuun vallankumouksessa 7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917 ja lakanneen itsenäisenä valtiona olemasta Neuvostoliiton syntyessä 30. joulukuuta 1922.[1][2] Sen juridisena seuraajana toimi Venäjän neuvostotasavalta, mutta käytännössä Neuvosto-Venäjän johdon käyttämä valta siirtyi Neuvostoliiton johdolle. Neuvosto-Venäjä jatkoi Neuvostoliitossa täysivaltaisen valtion asemansa menettäneenä sen liittovaltiosubjektina. Kun Venäjä valtiollisesti itsenäistyi vuonna 1991 Neuvostoliitosta, tuli Venäjästä Venäjän federaatio, eli nykyinen Venäjä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustamisensa aikana Neuvosto-Venäjän tunnustivat ympärysvaltojen kanssa sotaa käyvät Osmanien valtakunta, Saksan valtakunta ja Itävalta-Unkari, jotka tekivät sen kanssa Brest-Litovskin rauhan sekä myös Suomi itsenäisyytensä tunnustamisen vuoksi. Muut valtiot eivät tunnustaneet Neuvosto-Venäjää, koska ne pitivät Venäjän väliaikaisen hallituksen seuraajina venäläisiä sotilashallituksia, jotka taistelivat neuvostovaltaa vastaan. Sotilashallituksia tukivat Venäjän interventiossa muun muassa Ranska, Yhdysvallat ja Britannia sekä Japani.

Suurimman osan olemassaoloajastaan Neuvosto-Venäjä kävi sotaa valkoisia venäläisiä armeijoita ja muita entisen keisarikunnan alueella toimineita joukkoja sekä valtiomuodostelmia vastaan. Vuoteen 1922 mennessä neuvostovallan olivat tunnustaneet vasta Suomi, Viro, Liettua ja Latvia, jotka olivat solmineet sen kanssa Tarton rauhansopimukset.

Kun bolševikit voittivat Venäjän sisällissodan, he yhdistivät hallitsemansa Ukrainan, Valko-Venäjän ja Taka-Kaukasian neuvostotasavallat Neuvostoliitoksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: ru:Советская Россия
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.