Neuvosto-Venäjä
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
|
Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика
Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika |
|||
|---|---|---|---|
|
|
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
 |
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Sosialistinen neuvostotasavalta | ||
|
|
|||
| Valtionpäämies | Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Iljitš Lenin | ||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Pietari (–1918) Moskova (1918–) |
||
|
|
|||
| Kielet | Venäjä | ||
|
|
|||
| Valuutta | sovznak | ||
|
|
|||
| Edeltäjä(t) |  Venäjän tasavalta1 |
||
|
|
|||
| Seuraaja(t) |  Neuvostoliitto2 |
||
|
|
|||
|
1Venäjä oli väliaikaisen hallituksen hallitsema tasavalta bolševikkien kaapatessa vallan. |
|||
.svg)
Neuvosto-Venäjä (ven. Советская Россия, Sovetskaja Rossija),[1] virallisesti 19. heinäkuuta 1918 alkaen Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (ven. Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика, Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika, lyhennettynä РСФСР, RSFSR)[2] oli Neuvostoliittoa edeltänyt bolševistijohtoinen Venäjän tasavallan seuraajavaltio.
Perustamisensa aikana sitä ei tosin tunnustettu, vaan Venäjän väliaikaisen hallituksen seuraajina toimivat neuvostovaltaa vastaan taistelevat venäläiset sotilashallitukset, joita Venäjän interventiossa tukivat muun muassa Ranska, Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Japanin keisarikunta.
Suurimman osan olemassaoloajastaan neuvosto-Venäjä kävi sotaa valkoisia venäläisiä armeijoita ja muita entisen keisarikunnan alueella toimineita joukkoja sekä valtiomuodostelmia vastaan. Vuoteen 1922 mennessä neuvostovallan olivat tunnustaneet vasta Suomi, Viro, Liettua ja Latvia, jotka olivat solmineet sen kanssa Tarton rauhansopimukset.
Venäjän sisällissodan päätyttyä bolševikkien voittoon heidän hallitsemansa Ukrainan, Valko-Venäjän sekä Taka-Kaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät Neuvostoliitoksi.
Neuvosto-Venäjän voidaan katsoa syntyneen lokakuun vallankumouksessa 7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917 ja lakanneen itsenäisenä valtiona olemasta Neuvostoliiton syntyessä 30. joulukuuta 1922.[3][4] Sen juridisena seuraajana toimi Venäjän neuvostotasavalta, mutta käytännössä Neuvosto-Venäjän johdon käyttämä valta siirtyi Neuvostoliiton johdolle.
Sisällysluettelo
Virallisen nimen hyväksyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen yleisvenäläisen kongressin päätöslauselma 7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917 julisti Venäjän neuvostotasavallan (ven. Российская Советская Республика, Rossijskaja Sovetskaja Respublika) syntyneeksi. Kuitenkin myöhemmin valtiota kutsuttiin asiakirjoissa eri nimillä:
- ven. Россия, Российская республика, Rossija, Rossijskaja respublika (sananmukaisesti: Venäjä, Venäjän tasavalta)
- ven. Российская Федеративная республика, Rossijskaja Federativnaja respublika (sananmukaisesti: Venäjän Liittotasavalta)
- ven. Советская Республика России, Sovetskaja Respublika Rossii (sananmukaisesti: Neuvostotasavalta Venäjän)
- ven. Российская Советская Республика, Rossijskaja Sovetskaja Respublika (sananmukaisesti: Venäjän Neuvostotasavalta)
- ven. Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика, Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika (sananmukaisesti: Venäjän Sosialistinen Federatiivinen Neuvostotasavalta)
- ven. Российская Федеративная Советская Республика, Rossijskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika (sananmukaisesti: Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta).
Näitä nimiä käytettiin asiakirjoissa yhtäläisesti. 25. tammikuuta (J: 12.tammikuuta) 1918 kolmas yleisvenäläinen kongressi hyväksyi julistuksen jossa Venäjän neuvostotasavallan yhtenäisvaltio muutettiin liittovaltioksi.[5] Tämän jälkeen useissa asiakirjoissa mainitaan ven. Российская Социалистическая Республика, Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Respublika (suom. sananmukaisesti: Venäjän Sosialistinen Tasavalta) (esimerkiksi sopimus Suomen sosialistisen työväentasavallan kanssa[6]).
Viidennen yleisvenäläisen kongressin hyväksymä perustuslaki, joka tuli voimaan 19. heinäkuuta 1918, vahvisti maan viralliseksi nimeksi "Venäjän Sosialistinen Federatiivinen Neuvostotasavalta" (ven. Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика, Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika).[2]
21. tammikuuta 1937 hyväksyttiin uusi perustuslaki joka muutti nimen muotoon ven. Российская Советская Федеративная Социалистическая Республика, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika.[7][8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
- Venäjän sisällissota
- Taka-Kaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
- Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
- Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta
- Neuvostoliiton historia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- M. Vuorikoski: Lyhyt Venäjän historia
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Huolimatta siitä, että nimeä "Neuvosto-Venäjä" ei käytetty virallisissa asiakirjoissa, sitä kuitenkin käytettiin laajalti puhekielessä sekä lehdistössä.
- ↑ a b Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan perustuslaki (peruslaki) (viidennen yleisvenäläisen kongressin päätöslauselma hyväksyttiin 10. heinäkuuta 1918) tuli voimaan 19. heinäkuuta 1918. Viitattu 24.04.2014. (venäjäksi)
- ↑ Обращение II Всероссийского съезда Советов "Рабочим, солдатам и крестьянам!" Viitattu 09.03.2014. (venäjäksi)
- ↑ Sopimus Neuvostoliiton muodostumisesta 30. joulukuuta 1922. Viitattu 24.04.2014. (venäjäksi)
- ↑ Declaration of Rights Working and Exploited People Viitattu 26.04.2014. (venäjäksi)
- ↑ Sopimus Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä. Päätetty Pietarissa, 16. helmikuuta (J: 1. maaliskuuta) 1918. Viitattu 26.04.2014. (venäjäksi)
- ↑ RSFSR:n perustuslaki/1937/21.01.1937 Viitattu 26.04.2014. (venäjäksi)
- ↑ Virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu suomen kielessä.
| Kiovan Venäjä (880–1100-luku) · Vladimir-Suzdal (1157–1318) · Novgorodin tasavalta (1136–1478) |
| Moskovan ruhtinaskunta (1340–1547) · Moskovan Venäjä (1547–1721) · Venäjän keisarikunta (1721–1917) |
| Venäjän tasavalta (1917) |
| Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (1917–1991) · Neuvostoliitto (1922–1991) |
| Venäjän federaatio (vuodesta 1991) |
| Venäjän historia | Venäjän hallitsijat |
