Vasili Tšapajev

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasili Tšapajev.
Boris Babotškin Tšapajevina samannimisessä elokuvassa.

Vasili Ivanovitš Tšapajev (ven. Васи́лий Ива́нович Чапа́ев; 28. tammikuuta (J: 9. helmikuuta) 1887 nykyään Tšeboksaryn kaupunkiin kuuluva Budaikin kylä – 5. syyskuuta 1919 lähellä nykyisen Länsi-Kazakstanin alueen Tšapajevin kylää (tuolloin Lbištšensk) oli puna-armeijan komentaja Venäjän kansalaissodassa. Neuvostoliitossa hänestä muodostui legendaarinen sankarihahmo.

Vasili Tšapajev syntyi köyhän talonpojan perheeseen. Vuodesta 1914 lähtien hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan. Venäjän armeijassa hän yleni alivänrikiksi ja palkittiin kolmella yrjönristillä. Vuonna 1917 Tšapajev oli sairaalassa Saratovissa, josta hän siirtyi Nikolajevskin kaupunkiin (nykyinen Pugatšov). Siellä hänet valittiin joulukuussa 1917 jalkaväkirykmentin komentajaksi ja tammikuussa 1918 kihlakunnan sisäasiain komissaariksi. Alkuvuodesta 1918 hänen muodostamansa punakaartit osallistuivat paikallisten kapinoiden tukahduttamiseen.[1]

Toukokuusta 1918 lähtien Tšapajev toimi kansalaissotaan osallistuneen prikaatin ja syyskuusta lähtien divisionaan komentajana. Marraskuussa hänet lähetettiin opiskelemaan pääesikunnan akatemiaan, josta hänet tammikuussa 1919 siirrettiin rintamalle 4. armeijan prikaatinkomentajaksi. Toukokuusta lähtien hän komensi Uralilla tarkka-ampujadivisioonaa, joka osallistui hyökkäykseen Koltšakin joukkoja vastaan. Heinäkuussa divisioona valtasi Uralskin. Syyskuun 5. päivän vastaisena yönä valkoiset tekivät yllätyshyökkäyksen divisioonan päämajaan. Ylivoimaista vihollista vastaan käydyssä taistelussa Tšapajev haavoittui ja hukkui yrittäessään paeta uimalla Uraljoen yli.[1]

Tšapajevin henkilöhahmolle on omistettu mm. Dmitri Furmanovin dokumenttiromaani Tšapajev (1923) sekä Georgi ja Sergei Vasiljevin samanniminen elokuva (1934). Neuvostoliitossa hän oli myös suosittu laulujen, kansantarinoiden ja kaskujen aihe. Samaran alueella on hänen mukaansa nimetty Tšapajevskin kaupunki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 29, s. 20. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1978.