Länsi-Kazakstanin alue
| Länsi-Kazakstanin alue Батыс Қазақстан облысы Западно-Казахстанская область |
|
|---|---|
 Aroa Länsi-Kazakstanin alueella. |
|
 Vaakuna |
|
 Alueen sijainti Kazakstanissa. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 1 |
| Piirejä | 12 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Oral |
| Pinta-ala | 151 300 km² |
| Väkiluku (2021) | 675 655 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | KZ-ZAP |
| Alueen sivusto | |
Länsi-Kazakstanin alue (kaz. Батыс Қазақстан облысы, Batys Qazaqstan oblysy; ven. Западно-Казахстанская область, Zapadno-Kazahstanskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin luoteisosassa. Sen hallinnollinen keskus on Oral. Alueen pinta-ala on 151 300 neliökilometriä.[1] Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan siellä oli 675 655 asukasta[2].
Länsi-Kazakstanin alue rajoittuu idässä Aqtöben ja etelässä Atyraun alueisiin sekä lännessä Venäjän Astrahanin ja Volgogradin, luoteessa Saratovin ja Samaran ja pohjoisessa Orenburgin alueisiin. Se on etupäässä Kaspian syvängön tasankoa.[1] Pohjoisessa ja koillisessa ovat Obštši Syrtin reuna-alue ja Etu-Uralin laakio. Korkein kohta on Aqtau (263 metriä).[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy, maakaasu, öljyliuske, kalium, magnesium ja rakennusaineet[1].
Alueella vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –11:stä –14:ään ja heinäkuussa 22–25 astetta. Vuotuinen sademäärä on etelässä 190 ja pohjoisessa 350 millimetriä. Tärkein joki on koillisesta etelään virtaava Ural. Muut joet ehtyvät tasangolle. Alueella on lukuisia pieniä järviä, joista osa on suolaisia.[1]
Pohjoisosa on aroa ja muu alue puoliaavikkoa tai aavikkoa. Etelässä on hiekka- ja suolatasankoja. Pohjoisessa ja Uraljoen varrella kasvaa poppeleita, tammia, koivuja ja muita lehtipuita. Metsäalueilla elää hirviä ja aasianmetsäkauriita, jokien varsilla villisikoja ja etelän hiekkatasangoilla saiga-antilooppeja, kettuja, korsakkeja ja susia. Uraljoki tunnetaan venäjänsammistaan ja tähtisammistaan.[1]
Vuonna 1932 perustettu hallintoyksikkö oli vuoteen 1995 saakka nimeltään Uralin alue[4]. Se jakautuu Aqjaiyqin, Bäiterekin, Bökei ordasyn, Börlın, Jañaqalan, Jänıbekin, Kaztalovin, Qaratöben, Şyñğyrlaun, Syrymin, Tasqalan ja Terektın piireihin sekä Oralin kaupunkipiiriin[2]. Kaupunkeihin kuuluu Oralin lisäksi Aqsai[1]. Kaupunkiväestön osuus on 55,7 prosenttia[2]. Asukkaista 78,8 prosenttia on kazakkeja, 15,8 prosenttia venäläisiä, 1,8 prosenttia ukrainalaisia ja 1,3 prosenttia tataareja (vuonna 2025)[5].
Oralista on maantieyhteydet Atyrauhun, Aqtöbeen ja Orenburgiin[1]. Tärkein rautatie johtaa Saratovista Oralin kautta Sol-Iletskiin[3]. Uraljoella on laivaliikennettä[1].
Alueella on öljy- ja kaasu-, metalli-, elintarvike-, tekstiili- ja nahkateollisuutta. Siellä tuotetaan yli 30 prosenttia Kazakstanin maakaasusta.[1] Maatalous tuottaa viljaa, vihanneksia, perunaa, lihaa ja maitoa[3][4]. Suurimpia veronmaksajia olivat vuonna 2022 öljy- ja kaasuyhtiöt[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 140–142. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ a b c Qazaqstan Respublikasynyñ halqy, I tom Qazstat. Viitattu 25.9.2025.
- ↑ a b c Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 533–534. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- ↑ a b Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 2, s. 376–379. Almaty: Qazaq entsiklopediasy, 2005. ISBN 9965-9746-3-2
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
- ↑ Zapadno-Kazahstanskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 10.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Länsi-Kazakstanin alue Wikimedia Commonsissa
