Atırawin alue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Atırawin alue
Атырау облысы
Атырауская область
Uraljoki Atırawissa
Uraljoki Atırawissa
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Kazakstanissa
Alueen sijainti Kazakstanissa

Koordinaatit: 47°07′N, 51°53′W

Valtio Kazakstan
Piiritasoisia kaupunkeja 2
Piirejä 7
Perustettu 1938
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Atıraw
 – kuvernööri Nurlan Noğayev
Pinta-ala 112 000 km²
Väkiluku (2016) 594 576[1]
 – väestötiheys 5 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 KZ-ATY
Atırawin alueen internetsivut

Atırawin eli Atyraun alue (kaz. Атырау облысы, Atıraw oblısı, ven. Атырауская область, Atyrauskaja oblast; vuoteen 1992 saakka Gurjevin alue, kaz. Гурьев облысы, Guryev oblısı, ven. Гурьевская область, Gurjevskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin länsiosassa. Vuonna 1938 perustetun alueen pinta-ala on 112 000 neliökilometriä.[2] Asukkaita on arviolta 594 576 henkeä (vuonna 2016)[1].

Maantiede, ilmasto ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atırawin alue sijaitsee Kaspian syvängön koillisosassa, Jemin tasangolla ja Ustjurtin laakion länsireunalla. Se rajoittuu pohjoisessa Länsi-Kazakstanin, idässä Aqtöben ja etelässä Mañğıstawin alueisiin sekä lännessä Venäjän Astrahanin alueeseen. Pinnanmuodostukseltaan tasaisesta alueesta suuri osa on hiekka-aavikkoa. Ilmasto on mannermainen. Tammikuun keskilämpötila on –3—5ºC, heinäkuun 24–25ºC. Vuotuinen sademäärä on 150–200 millimetriä.[2]

Alueella virtaa Kaspianmereen laskeva Uraljoki. Pienemmät joet Jem (Emba), Sağız ja Oyıl kuivuvat hiekka-aavikolle. Jokilaaksoissa ja Kaspianmeren rannalla on paljon kesällä kuivuvia pieniä suolajärviä. Järvistä suurimmat ovat Ïnder, Jamansor ja Aygırköl.[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat öljy ja maakaasu sekä Ïnder-järven kalisuola ja natrium[2].

Kasvillisuus koostuu etupäässä marunoista ja suolaheinistä sekä etelässä pensaikosta. Kaspianmeren pohjoisrannalla kasvaa ruokoa ja jokilaaksoissa poppeleita ja pajua. Eläinlajeja ovat pedot (susi, kettu), jyrsijät (siiseli, hyppyrotta ym.), sorkkaeläimet (villisika, saiga) ja linnut (trappi, pikkutrappi, arokotka).[3]

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueeseen kuuluvat Atırawin ja Qulsarın kaupungit, seitsemän hallintopiiriä, 12 taajamaa ja 61 maaseutupiirikuntaa. Hallinnollinen keskus on Atıraw.[2] Kazakit muodostavat 91,5 % alueen väestöstä ja venäläiset 6,35 % (vuonna 2010).

Hallintopiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suluissa piirin keskuspaikka.

Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atırawista on rautatieyhteydet Astrahaniin ja Orskiin. Maqatista haarautuu rata Mañğıstawin alueen Beynewiin. Atırawissa on kansainvälinen lentokenttä.[3]

Talous perustuu 1930- ja 1940-luvuilla alkaneeseen öljyn ja kaasun tuotantoon. Atırawissa on öljynjalostamo ja kemian tehdas. Alueelta on öljyjohdot Orskiin, Samaraan ja Novorossijskiin. Kaspianmerellä ja Uraljoella harjoitetaan sammen kalastusta. Balıqşın taajamassa ja Qurmanğazın piirissä on kalatehtaat. Alueella toimii myös muuta elintarviketeollisuutta ja ompelimoita. Maatalous on erikoistunut lampaiden, nautakarjan, hevosten ja kamelien kasvatukseen. Jokilaaksoissa viljellään perunaa ja vihanneksia.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 1. Almaty: Glavnaja redaktsija ”Qazaq encïklopedïyası”, 2004. ISBN 9965-9389-9-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kazakhstan Citypopulation.de. Viitattu 28.11.2016.
  2. a b c d Kazahstan, s. 290.
  3. a b c d Kazahstan, s. 293.
  4. Kazahstan, s. 292.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]