Siirry sisältöön

Pavlodarin alue

Wikipediasta
Pavlodarin alue
Павлодар облысы
Павлодарская область
Irtyšjoki Pavlodarissa.
Irtyšjoki Pavlodarissa.
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Kazakstanissa.
Alueen sijainti Kazakstanissa.
Valtio Kazakstan
Piiritasoisia kaupunkeja 3
Piirejä 10
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Pavlodar
Pinta-ala 124 645,94 km²
Väkiluku (2025) 749 686
Aikavyöhyke UTC+5
Lyhenteet
 – ISO 3166 KZ-PAV
Alueen sivusto

Pavlodarin alue (kaz. Павлодар облысы, Pavlodar oblysy; ven. Павлодарская область, Pavlodarskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin koillisosassa. Sen keskus on Pavlodarin kaupunki.[1] Alueen pinta-ala on 124 645,94 neliökilometriä[2]. Siellä oli 749 686 asukasta vuonna 2025[3].

Pavlodarin alue rajoittuu kaakossa Abain, etelässä Qarağandyn ja lännessä Aqmolan ja Pohjois-Kazakstanin alueisiin, pohjoisessa Venäjän Omskin ja Novosibirskin alueisiin ja koillisessa Altain aluepiiriin. Alue on etupäässä Länsi-Siperian alankoon kuuluvaa Irtyšjoen tasankoa. Lounaassa on Kazakstanin kumpumaa mataline vuoristoineen kuten Baianaula (1 026 metriä) ja Qyzyltau (alueen korkein kohta Äulie 1 055 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat ruskohiili, monimetallimalmit, kupari ja rautamalmi. Järviin on keräytynyt ruokasuolaa.[1][4]

Alueen ilmasto on hyvin mantereinen ja kuiva. Keskilämpötila on tammikuussa –17:stä –19:ään ja heinäkuussa 19–22 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 292, etelässä 194 ja Baianaulavuorilla 340 millimetriä.[1]

Ainoa suuri joki on Irtyš, joka virtaa alueen läpi kaakosta luoteeseen. Kumpumaalta alkunsa saavat pienet joet kuten Öleñtı ja Şıdertı päättyvät laskujoettomiin järviin, joista suurimmat ovat Sıletıteñız ja Jalauly. Järvistä useimmat ovat suolaisia. Alueen läpi kulkee Irtyšin–Qarağandyn kanava.[1][4]

Alue on etupässä viljelyskäyttöön otettua heinä- ja ruohoaroa. Pohjoisin osa on metsäaroa koivikkoineen. Hiekkaisilla alueilla lounaassa on mäntymetsiä ja Irtyšin varrella rantaniittyjä ja tiheikköjä. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, ilves ja majava, Irtyšin rantametsissä aasianmetsäkauris ja Baianaulavuorilla argaali.[1][4]

Vuonna 1938 perustettu alue[5] jakautuu hallinnollisesti Aqqulyn, Aqtoğain, Baianaulyn, Ertısin, Jelezinin, Main, Pavlodarin, Şarbaqtyn, Tereñkölin ja Uspenin piireihin sekä Aqsun, Ekıbastūzin ja Pavlodarin kaupunkipiireihin[2]. Kaupunkiväestön osuus on 71,2 prosenttia[3]. Asukkaista 56,9 prosenttia on kazakkeja, 28,9 prosenttia venäläisiä, 5,3 prosenttia ukrainalaisia, 3,1 prosenttia saksalaisia ja 1,9 prosenttia tataareja (vuonna 2025)[6].

Alueen läpi kulkevat Keski-Siperian ja Etelä-Siperian rautatiet. Ratayhteys Abain alueen Şariin valmistui vuonna 2002. Maanteiden pituus on 5 150 kilometriä. Irtyšillä on jokiliikennettä.[1]

Alueella on kaivos-, metalli-, koneenrakennus-, energia-, öljynjalostus-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta[7]. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn sekä maidon, lihan ja villan tuotantoon[5]. Suurimmat veronmaksajat olivat vuonna 2022 Pavlodarin öljynjalostamo, Ekıbastūzin voimalaitos, Pavlodarin alumiinitehdas ja Bogatyr Kömirin hiilikaivos[7].

  1. a b c d e f Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 510–513. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
  2. a b Priloženije 1 k postanovleniju Pravitelstva Respubliki Kazahstan ot 30 ijunja 2023 goda № 529 Ofitsialnyi informatsionnyi resurs Premjer-ministra Respubliki Kazahstan. Viitattu 4.10.2025.
  3. a b Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po polu i po tipu mestnosti na 1 aprelja 2025 goda Qazstat. Viitattu 4.10.2025.
  4. a b c Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 19, s. 68–69. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1975.
  5. a b Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 4, s. 257–261. Almaty: Qazaq entsiklopediasy, 2006. ISBN 9965-9908-6-7
  6. Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
  7. a b Pavlodarskaja oblast Regiony Kazahstana. Viitattu 4.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]