Qarağandyn alue
| Qarağandyn alue Қарағанды облысы Карагандинская область |
|
|---|---|
 Qarmetin valssaamo Temırtaussa. |
|
 Vaakuna |
|
 Alueen sijainti Kazakstanissa. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 6 |
| Piirejä | 7 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Qarağandy |
| Pinta-ala | 239 046,35 km² |
| Väkiluku (2025) | 1 133 436 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | KZ-KAR |
| Alueen sivusto | |
Qarağandyn alue (kaz. Қарағанды облысы, Qarağandy oblysy; ven. Карагандинская область, Karagandinskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin keskiosassa. Sen keskus on Qarağandyn kaupunki.[1] Alueen pinta-ala on 239 046,35 neliökilometriä[2]. Siellä oli 1 133 436 asukasta vuonna 2025[3].
Maantiede, ilmasto ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Qarağandyn alue rajoittuu pohjoisessa Aqmolan, koillisessa Pavlodarin, idässä Abain, kaakossa Jetısun, etelässä Almatyn, lounaassa Jambylin, lännessä Ūlytaun ja luoteessa Qostanain alueisiin[2]. Siitä suurin osa kuuluu Kazakstanin kumpumaan eteläosaan. Idässä kohoavat Balqaşin ja Irtyšin vedenjakajan muodostavat vuoret kuten Qarqaraly (1 403 metriä) ja Qyzylarai (1 565 metriä). Etelässä on Betpaqdalan aavikko, kaakossa Balqaşjärvi ja luoteessa Teñızin–Qorğaljynin painanne. Alueella on paljon kivihiili-, kupari-, lyijy-, rautamalmi-, sinkki-, mangaani- ja volframiesiintymiä sekä muita hyötykaivannaisia.[1]
Seudun ilmasto on hyvin mantereinen. Talvet ovat pitkiä ja kymiä ja kesät kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –13:sta –17:ään ja heinäkuussa 19–26 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 250–300, etelässä 150–200 ja vuorilla 300–400 millimetriä. Tärkein joki on Balqaşin–Irtyšin vedenjakajalta alkunsa saava ja Teñız–Qorğaljynjärveen virtaava Nūra. Osa joista kuuluu Qarasorin, Irtyšin ja Balqaşin altaisiin. Joet ja etupäässä suolaiset järvet täyttyvät keväällä ja kuivuvat lähes kokonaan kesällä. Vesihuoltoa varten on rakennettu tekojärviä sekä Irtyšin–Qarağandyn kanava. Alueella hyödynnetään laajasti myös pohjavettä.[1]
Alueen kasvillisuus on pohjoisessa aroa, keskiosassa puoliaavikkoa ja etelässä aavikkoa. Jokilaaksoissa on niittyjä ja vuorilla mänty- ja lehtimetsiä.[1] Aavikon ja puoliaavikon eläinkuntaan kuuluvat jyrsijät, susi, korsakki, argaali ja kuhertajagaselli. Kumpumaalla elää aasianmetsäkauriita, isotrappeja ja muita lintuja, joilla ja järvillä vesilintuja ja rantatiheiköissä villisikoja ja piisameja. Balqaşjärvessä on muun muassa karppeja ja kuhaa.[4] Alueella sijaitsee Qarqaralyn kansallispuisto[5].
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Qarağandyn alue on perustettu vuonna 1932[1]. Se on kokenut useita muodonmuutoksia, viimeksi vuonna 2022, jolloin siitä erotettiin vuotta 1997 edeltäneen Jezqazğanin alueen länsiosaa vastaava Ūlytaun alue[6].
Alue jakautuu hallinnollisesti Abain, Aqtoğain, Būqar jyraun, Nūran, Oskarovin, Qarqaralyn ja Şetin piireihin sekä Balqaşin, Priozerskin, Qarağandyn, Şahtinskin, Saranin ja Temırtaun kaupunkipiireihin[2]. Kaupunkeja ovat myös Abai ja Qarqaraly ja taajamia Aqtas, Aqtau, Botaqara, Dolinka, Gülşat, Qonyrat, Novodolinski, Nūra, Oskarovka, Şağan ja Saiaq[3].
Kaupunkiväestön osuus on 81,1 prosenttia[3]. Asukkaista 53,0 prosenttia on kazakkeja, 31,1 prosenttia venäläisiä, 3,9 prosenttia ukrainalaisia, 3,1 prosenttia saksalaisia, 2,4 prosenttia tataareja, 1,1 prosenttia valkovenäläisiä ja 1,0 prosenttia korealaisia (vuonna 2025)[7].
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen pääelinkeino on kaivos- ja metalliteollisuus, joka tuottaa muun muassa kivihiiltä, koksia, rautaa, mangaania, kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia metalleja. Lisäksi on kemian, konepaja-, rakennustarvike- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on erikoistunut viljan, perunan ja vihanneksien viljelyyn sekä karjanhoitoon (nautoja, lampaita, hevosia, sikoja ja siipikarjaa). Balkaşjärvellä harjoitetaan kalastusta.[1]
Suurimmat veronmaksajat olivat vuonna 2022 Qarmetin omistama Temırtaun metallikombinaatti, kivihiiltä tuottava Şūbarköl kömır, kupariyhtiö Kazakhmys Smelting, lyijy- ja sinkkimalmia louhiva Nova Zinc ja olutpanimo Efes Kazakhstan[8].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 335–338. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ a b c Priloženije 1 k postanovleniju Pravitelstva Respubliki Kazahstan ot 26 sentjabrja 2022 goda № 744 Ofitsialnyi informatsionnyi resurs Premjer-ministra Respubliki Kazahstan. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ a b c Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po polu i po tipu mestnosti na 1 aprelja 2025 goda Qazstat. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 11, s. 375–376. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.
- ↑ Karkaraly National Park Welcome.kz. Viitattu 20.10.2025.
- ↑ Ulytauskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 19.10.2025.
- ↑ Karagandinskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 19.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Qarağandyn alue Wikimedia Commonsissa
