Siirry sisältöön

Pohjois-Kazakstanin alue

Wikipediasta
Pohjois-Kazakstanin alue
Солтүстік Қазақстан облысы
Северо-Казахстанская область
Išimjoki Pokrovkassa.
Išimjoki Pokrovkassa.
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Kazakstanissa.
Alueen sijainti Kazakstanissa.
Valtio Kazakstan
Piiritasoisia kaupunkeja 1
Piirejä 13
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Petropavl
Pinta-ala 98 000 km²
Väkiluku (2025) 519 947
Aikavyöhyke UTC+5
Lyhenteet
 – ISO 3166 KZ-SEV
Alueen sivusto

Pohjois-Kazakstanin alue (kaz. Солтүстік Қазақстан облысы, Soltüstık Qazaqstan oblysy; ven. Северо-Казахстанская область, Severo-Kazahstanskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin pohjoisosassa. Sen keskus on Petropavlin kaupunki. Alueen pinta-ala on 98 000 neliökilometriä.[1] Siellä oli 519 947 asukasta vuonna 2025[2].

Pohjois-Kazakstanin alue rajoittuu idässä Kazakstanin Pavlodarin, etelässä Aqmolan ja lännessä Qostanain alueisiin sekä pohjoisessa Venäjän Kurganin ja Tjumenin ja koillisessa Omskin alueisiin. Alue on etupäässä Länsi-Siperian alankoa. Etelässä on Kökşetaun ylänkö mataline vuorineen. Hyötykaivannaisiin kuuluvat uraani, tina, volframi, titaani, kulta, kupari, rautamalmi, maaöljy, maakaasu ja rakennusaineet.[1]

Alueen ilmasto on hyvin mantereinen. Talvet ovat pitkiä, kylmiä ja vähälumisia ja kesät melko kuumia ja usein kuivia.[3] Keskilämpötila on tammikuussa –18,5:sta –19:ään[4] ja heinäkuussa noin 19 astetta. Vuotuinen sademäärä on noin 320 millimetriä.[1]

Tärkein joki on alueen läpi virtaava Išim, jonka sivujokia ovat Aqqanbūrlyq ja Imanbūrlyq. Keskiosassa virtaa Şağalaly ja idässä Qarasu sekä Sıletın alajuoksu. Išimin vettä käytetään laajasti juomavetenä ja maataloudessa. Alueella on paljon makea- ja suolavetisiä järviä, joista suurimmat ovat Sıletıteñız, Kışı Qaraoi, Ülken Qaraoi, Şağalalyteñız, Teke, Qalybek ja Imantau.[1][3].

Alue sijaitsee metsäaro- ja arovyöhykkeillä. Metsät koostuvat etupäässä koivusta ja haavasta. Eläinkuntaan kuuluvat aasianmetsäkauris, hirvi, jänis, kärppä, susi, kettu, korsakki ja saukko.[1][3]

Pohjois-Kazakstanin alue on perustettu vuonna 1936. Vuonna 1997 siihen liitettiin Kökşetaun alue, josta kolme piiriä ja Kökşetaun kaupunki liitettiin vuonna 1999 Aqmolan alueeseen.[1] Alue jakautuu hallinnollisesti Aiyrtaun, Aqjarin, Aqqaiyñin, Esılin, Ğabit Müsırepovin, Jambylin, Mağjan Jūmabaevin, Mamliutin, Qyzyljarin, Şal aqynin, Taiynşan, Timirjazevin ja Uälihanovin piireihin sekä Petropavlin kaupunkipiiriin. Muita kaupunkeja ovat Bulaev, Mamliut, Sergeev ja Taiynşa. Kaupunkiväestön osuus on 49,7 prosenttia.[2] Asukkaista 44,4 prosenttia on venäläisiä, 37,8 prosenttia kazakkeja, 5,4 prosenttia ukrainalaisia, 4,1 prosenttia saksalaisia, 2,2 prosenttia tataareja, 2,0 prosenttia puolalaisia ja 1,2 prosenttia valkovenäläisiä (vuonna 2025)[5].

Alueen kautta kulkevat Trans-Siperian, Qostanain–Kökşetaun–Qarasun, KurganinNovoişimin ja Trans-Kazakstanin rautatiet. Tärkeimmät maantiet johtavat Petropavlista Qostanaihin, Kökşetauhun ja Sergeeviin. Petropavlissa on lentoasema.[1]

Alueen pääelinkeino on maatalous,[6] joka on keskittynyt viljan, lihan ja maidon tuotantoon[1]. Suuri merkitys on myös kaivosteollisuudella[6]. Lisäksi on koneenrakennus-, metalli-, puunjalostus-, energia-, rakennustarvike-, kevyttä ja elintarviketeollisuutta[4].

  1. a b c d e f g h Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 538–540. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
  2. a b Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po polu i po tipu mestnosti na 1 aprelja 2025 goda Qazstat. Viitattu 9.10.2025.
  3. a b c Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 23, s. 149. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1976.
  4. a b Kazahstan: natsionalnaja entsiklopedija, tom 4, s. 508–511. Almaty: Qazaq entsiklopediasy, 2006. ISBN 9965-9908-6-7
  5. Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
  6. a b Severo-Kazahstanskaja oblast Regiony Kazakstana. Viitattu 9.10.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]