Jezqazğan
| Jezqazğan Жезқазған |
|
|---|---|
 Vanhaa ja uutta Jezqazğania Metallityöläisten aukiolla. |
|
 vaakuna |
|
  Jezqazğan |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Alue | Ūlytaun alue |
| Kaupungiksi | 1954 |
| Väkiluku (2025) | 93 502 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
Jezqazğan (kaz. Жезқазған) on kaupunki ja Ūlytaun alueen hallinnollinen keskus Kazakstanissa. Se sijaitsee Keñirin tekojärven rannalla sata kilometriä Ūlytauvuorilla sijaitsevasta Kazakstanin maantieteellisestä keskuksesta kaakkoon.[1] Kaupungissa oli 89 586 ja kaupunkialueella 93 502 asukasta vuonna 2025[2].
Jezqazğanin kaupunkialueen pinta-ala on 1 761 neliökilometriä[1]. Sitä ja sen länsirajalla sijaitsevaa Sätbaevin kaupunkialuetta ympäröi Ūlytaun maaseutupiiri[3]. Sätbaevin lähellä sijaitsee erillinen Jezqazğanin kaivostaajama[4].
Jezqazğanin kupariesiintymiä on hyödynnetty tuhansien vuosien ajan, mutta niiden teollista käyttöä ryhdyttiin suunnittelemaan vasta 1900-luvun alussa[5]. Kazakstanin ensimmäinen kuparisulatto rakennettiin kaupungin länsipuolella sijaitsevaan Qarsaqbaihin vuosina 1926–1928[6]. Vuonna 1936 tehtiin päätös Jezqazğanin kuparisulaton rakentamisesta. Keñirin kylän paikalle perustettiin vuonna 1941 Ülken Jezqazğanin kaupunkimainen taajama ja vuonna 1943 muodostettiin Jezqazğanin kuparikombinaatti (vuodesta 1958 kaivos- ja metallikombinaatti). Taajamasta tuli kaupunki vuonna 1954.[1]
Vuosina 1940–1956 alueella oli vankileirejä, joiden vangit työskentelivät kombinaatin rakennustyömailla. Stepnoi-leirin vangit tekivät vuonna 1954 Keñirin kapinan, joka kukistettiin armeijan avulla.[1]
Kaupunki oli vuosina 1973–1997 Jezqazğanin alueen hallinnollinen keskus. Sen venäjänkielinen kirjoitusasu Džezkazgan muutettiin vuonna 1992 muotoon Žezkazgan. Kaupungista tuli uuden Ūlytaun alueen keskus vuonna 2022.[1]
Asukasluvun kehitys
| 1959 | 1970 | 1979 | 1989 | 1999 | 2009 |
|---|---|---|---|---|---|
| 32 442[7] | 62 495[8] | 89 403[9] | 108 821[10] | 90 001[11] | 86 227[11] |
Asukkaista 73,1 prosenttia on kazakkeja, 17,3 prosenttia venäläisiä, 2,9 prosenttia ukrainalaisia ja 1,4 prosenttia saksalaisia (vuonna 2025)[12]. Vallitseva uskonto on sunnalainen islam. Kaupungissa on myös ortodokseja ja katolisia.[1]
Kaupungin kautta kulkevat maantie A16 Arqalyqiin, A17 Qyzylordaan ja Qarağandyyn sekä rautatie Orenburgin–Taškentin radalle Sekseuıliin ja Lugovoin–Qarağandyn–Astanan radalle Säken Seifulliniin (entinen Jaryq). Jezqazğanin lentoasema sai kansainvälisen statuksen vuonna 2008.[1]
Jezqazğan on yksi Kazakstanin metalliteollisuuden keskuksista. Tärkein yritys on kupariyhtiö Kazakhmys kaivoksineen, rikastamoineen, tehtaineen ja aputoimintoineen. Lisäksi on kemian, rakennustarvike-, kevyttä ja elintarviketeollisutta. Maatalous tuottaa muun muassa vihanneksia ja munia.[1]
Kaupungissa toimii yliopisto ja joukko ammattioppilaitoksia. Kulttuurilaitoksiin kuuluvat kulttuuritalot, historian ja arkeologian museo, filharmonia ja teatteri.[1] Kaivostoiminnan historiaa esittelee Kazakhmysin museo[5].
Kahdeksasta erillisestä asutuskeskuksesta koostunut kaupunki sai ensimmäisen rakennussuunnitelmansa vuonna 1967 ja yleiskaavan vuonna 1978. Sen pohjoispuolella on tekojärvi ja eteläpuolella kaivos- ja metallikombinaatti. Myöhemmin on rakennettu asuinalue keskustan luoteispuolelle.[1]
1940- ja 1950-lukujen rakennuksiin kuuluvat kulttuuritalo (nykyään teatteri), Kazakhmysin vanha rakennus ja entinen puolueen kaupunkikomitea (nykyään lasten harraskeskus). Uudempia rakennuksia edustavat moskeija (1992) ja apostoli Andreaan kirkko (2000–2001).[1]
Näkymä tekojärveltä kaupunkiin.
Kaupungin hallintorakennus.
Ortodoksinen Pyhän Andrean kirkko.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karaganda. Karagandinskaja oblast: Entsiklopedija. Almaty: Atamūra, 2008. ISBN 9965-34-777-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Žezkazgan Bolšaja rossijskaja entsiklopedija. Viitattu 25.10.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po polu i po tipu mestnosti na 1 aprelja 2025 goda Qazstat. Viitattu 25.10.2025.
- ↑ Ob izmenenii granits Karagandinskoi oblasti i ustanovlenii granits oblasti Ūlytau Adılet. Viitattu 25.10.2025.
- ↑ Karaganda, s. 233–244.
- 1 2 Brummell, Paul: Kazakhstan: the Bradt Travel Guide, second edition, s. 211–217. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2011. ISBN 978-1-84162-369-6
- ↑ Karaganda, s. 297.
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.4.2013. (venäjäksi)
- 1 2 Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 25.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jezqazğan Wikimedia Commonsissa
