Itä-Kazakstanin alue
| Itä-Kazakstanin alue Шығыс Қазақстан облысы Восточно-Казахстанская область |
|
|---|---|
 Länsi-Altain kansallispuistoa. |
|
 Vaakuna |
|
 Alueen sijainti Kazakstanissa. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Öskemen |
| Pinta-ala | 97 858,5 km² |
| Väkiluku (2025) | 721 100 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | KZ-VOS |
| Alueen sivusto | |
Itä-Kazakstanin alue (kaz. Шығыс Қазақстан облысы, Şyğys Qazaqstan oblysy; ven. Восточно-Казахстанская область, Vostotšno-Kazahstanskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin itäosassa. Sen hallinnollinen keskus on Öskemen.[1] Alueen pinta-ala on 97 858,5 neliökilometriä[2]. Siellä oli 721 100 asukasta vuonna 2025[3].
Itä-Kazakstanin alue rajoittuu lännessä Abain alueeseen, pohjoisessa Venäjän Altain aluepiiriin ja Altain tasavaltaan sekä idässä ja etelässä Kiinaan[1][2]. Se on pinnanmuodostukseltaan pääosin vuoristoa. Irtyšjoen oikealla rannalla sijaitsevat syvien jokilaaksojen leikkaamat[4] Rudnyi- ja Etelä-Altain vuorijonot, pohjoisimmassa osassa Katunvuoret ja eteläisimmässä Tarbağatai- ja Sauyrvuoret. Būqtyrman tekojärveen rajoittuvat lännessä Qalbavuoret. Etelässä sijaitseva Zaisanjärven laakso on tasankoa. Hyötykaivannaisiin kuuluvat monimetallimalmit, antimoni, elohopea, tina, lyijy, ruskohiili, kivihiili, öljyliuske ja rakennusaineet.[5]
Alueella vallitsee mannerilmasto. Keskilämpötila on tammikuussa –16:sta –20:een (Marqakölin laaksossa noin –25) ja heinäkuussa 18–22 astetta. Vuotuinen sademäärä on Zaisanin laaksossa 150–200, vuorten juurilla ja laaksoissa 400–500 ja vuorilla 1 000–1 500 millimetriä.[5]
Alueella sijaitsee yli 40 prosenttia Kazakstanin vesivaroista. Tärkeimmät joet ovat Irtyš ja sen sivujoet Kürşım, Būqtyrma, Ülbı ja Übı. Suuria järviä ovat Zaisan ja Marqaköl. Irtyš on padottu Būqtyrman ja Öskemenin tekojärviksi.[5]
Alueen luonto on sen pinnanmuodostuksen takia hyvin vaihtelevaa. Vuorten reuna-alueilla ja alarinteillä on aroa, ylempänä kuusi-, pihta-, lehtikuusi-, mänty-, koivu- ja haapametsiä sekä akaasia-, kuusama- ja ruusupensaikkoa[5] ja ylinnä alppiniittyjä ja jäätiköitä. Zaisanin laaksossa on hiekka- ja suolamaita.[4]. Eläinkuntaan kuuluvat soopeli, siperiankärppä, ahma, saukko, orava, karhu, isokauris, ilves, hirvi, argaali, aasianmetsäkauris, susi, kettu, villisika ja piisami.[5] Alueella sijaitsevat Katonqarağain kansallispuisto sekä Länsi-Altain ja Marqakölin luonnonpuistot[6].
Itä-Kazakstanin alue on perustettu vuonna 1932. Vuonna 1997 siihen liitettiin Semein alue, joka erotettiin uudelleen Abain alueeksi vuonna 2022. Alue jakautuu hallinnollisesti Altain, Glubokoen, Katonqarağain, Kürşımin, Samarin, Şemonaihan, Tarbağatain, Ūlanin ja Zaisanin piireiksi sekä Ridderin ja Öskemenin kaupunkipiireiksi.[1] Muita kaupunkeja ovat Altai, Şemonaiha, Serebriansk ja Zaisan[5]. Kaupunkiväestön osuus on 67,5 prosenttia[3]. Asukkaista 51,0 prosenttia on kazakkeja, 44,2 prosenttia venäläisiä ja 1,4 prosenttia saksalaisia (vuonna 2025)[7].
Tärkeimmät tuotannonalat ovat värimetallurgia ja koneenrakennus sekä maataloudessa karjanhoito. Vuonna 2022 suurimmat veronmaksajat olivat metalliyhtiö Kazzinc, kuparia tuottava Vostoktsvetmet, rahoitus- ja investointiyhtiö Alel, Ulban metallitehdas ja kivihiiltä tuottava Qarajyra.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Vostotšno-Kazahstanskaja oblast Regiony Kazahstana. Viitattu 26.9.2025.
- ↑ a b Priloženije 1 k postanovleniju Pravitelstva Respubliki Kazahstan ot 30 ijunja 2023 goda № 529 Ofitsialnyi informatsionnyi resurs Premjer-ministra Respubliki Kazahstan. Viitattu 26.9.2025.
- ↑ a b Kratkie itogi sotsialno-ekonomitšeskogo razvitija regiona Bjuro natsionalnoi statistiki. Viitattu 26.9.2025.
- ↑ a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 5, s. 398–399. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1971.
- ↑ a b c d e f Kazahskaja SSR: Kratkaja entsiklopedija, tom 2, s. 133–134. Alma-Ata: Glavnaja redaktsija Kazahskoi sovetskoi entsiklopedii, 1988. ISBN 5-89800-002-X
- ↑ Natsionalnyje parki i zapovedniki Visit East Qazaqstan. Viitattu 26.9.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itä-Kazakstanin alue Wikimedia Commonsissa
