Sampi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kalalajia. Sampi on myös entinen kreikkalainen kirjain.
Sampi
Acipenser sturio.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Rustokiillesuomuiset Chondrostei
Lahko: Sampikalat Acipenseriformes
Heimo: Sammet Acipenseridae
Suku: Acipenser
Laji: sturio
Kaksiosainen nimi
Acipenser sturio
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Sampi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sampi Commonsissa

Sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sampi kasvaa tyypillisesti 50–150 senttimetriä pitkäksi (enimmillään jopa 6-metriseksi), ja sen keskimääräinen paino on noin 150 kg, tosin se voi kasvaa jopa 400-kiloiseksi. Kala on selkäpuolelta tummanharmaa, vatsapuolelta kellanvalkea. Sen kuono on pitkä ja leuasta törröttää viiksisäikeitä. Selkä on ryhmyinen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sampi oli aikaisemmin yleinen laajalti Länsi- ja Etelä-Euroopan rannikoilla, mutta jäljellä on enää yksi kuteva kanta Ranskassa Gironde-joessa.[2] Sitä tavattiin Pohjanmeressä, Itämeressä, Englannin kanaalissa, Atlantin rannikolla, Välimeressä Ródoksen länsipuolella ja Mustanmeren länsi- ja eteläosissa.[1]

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammet viettävät ainakin osan elämästään merivedessä, mutta ne tulevat kutemaan jokiin. Koiraat lisääntyvät ensimmäisen kerran 10–12 vuoden ja naaraat 14–18 vuoden iässä.[1] Sammet voivat elää jopa 40-vuotiaiksi.

Sampi viihtyy lähellä mutaista pohjaa, josta se etsii ruokaa viiksisäikeiden avulla. Aikuiset yksilöt pysyttelevät jokisuulla, mutta ne nousevat kutemaan sorapohjalle lähemmäs latvavesiä.

Suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee sammen äärimmäisen uhanalaiseksi, koska siltä tunnetaan enää yksi populaatio ja sekin on heikkenemään päin. Vuonna 2010 arvioitiin, että lajia on luonnossa jäljellä 20–750 sukukypsää yksilöä.[1]

Ranskassa on käynnissä sammen in situ -suojeluohjelma, ja lajia suojellaan myös ex situ Ranskassa ja Saksassa. Lajia istutettiin vuosina 1995 ja 2007–2009. Vuonna 1995 istutetuista yksilöistä 3–5 prosenttia selviytyi.[1]

Sampi kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen 1.[1]

Itämeren sampi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ja muualla Itämeren alueella alkuperäisenä tavatun ja 1900-luvulla hävinneen sammen katsottiin myös aiemmin kuuluvan tähän lajiin. 2000-luvun alun tutkimukset osoittivat, että täällä esiintynyt laji olikin sinisampi Acipenser oxyrinchus, jonka päälevinneisyysalue on Pohjois-Amerikassa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Gesner, J., Williot, P., Rochard, E., Freyhof, J. & Kottelat, M.: Acipenser sturio IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016-3. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.3.2017. (englanniksi)
  2. European sea sturgeon (Acipenser sturio) ARKive
  3. Hannu Lehtonen (2011) *Sampi, tule takaisin Tiede-lehti 12/2011

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.