Sammet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sammet
Sinisampi (Acipenser oxyrinchus)
Sinisampi (Acipenser oxyrinchus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Rustokiillesuomuiset Chondrostei
Lahko: Sampikalat Acipenseriformes
Heimo: Sammet
Acipenseridae
Bonaparte, 1831
Suvut ja lajit
  • katso teksti
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sammet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sammet Commonsissa

Syrdarjanlapiosampi (Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi)
Kitasampi (Huso huso)

Sammet (Acipenseridae) on sampikalojen lahkoon kuuluva alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser (”varsinaiset sammet”), Huso (”kitasammet”), Pseudoscaphirhynchus ja Scaphirhynchus (”lapiosammet”).

Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.[1] Suurin sampilaji, kitasampi, voi kasvaa 6–9 metriseksi, satojen kilojen painoiseksi, jopa 3 000 kiloiseksi hyvin suotuisissa olosuhteissa, mutta hyvin harvoin.[2]

Monet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarin kysyntä onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.[3][4]

Suomessa on alkuperäisenä elänyt sinisampi (Acipenser oxyrinchus), joka kuitenkin 1900-luvulla hävisi Itämerestä.[5] Tämän lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baerii) ja venäjänsampea (Acipenser gueldenstaedtii). Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.

Suvut ja lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sampien heimoon kuuluu neljä sukua ja 25 lajia[6] sekä kahdeksan fossiililajia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dewey, T. 2006. Acipenseridae Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009
  2. Huso Huso (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  3. Savossa kypsyy huippukallis kaviaari MTV3 Uutiset 2008
  4. Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä Etelä-Saimaa 2009
  5. Hannu Lehtonen (2011) *Sampi, tule takaisin Tiede-lehti 12/2011
  6. Family Acipenseridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.