Pajut
| Pajut | |
|---|---|
_Thom%C3%A9_1904,_2nd_ed.,_vol_2,_plate_159,_cropped,_clean,_no_caption.jpg) Valkosalava (Salix alba) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Alaheimo: | Salicoideae |
| Tribus: | Saliceae[1] |
| Suku: |
Pajut Salix L. |
| Katso myös | |
Pajut (Salix) on puuvartisten kasvien suku pajukasvien (Salicaceae) heimossa. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Pajujen luokittelu lajeiksi ja muiksi taksoneiksi vaihtelee jonkin verran eri lähteissä. Suomessa eri pajulajeja kasvaa noin 20. Niitä kasvaa varsinkin purojen, ojien ja pienten jokien varsilla.
Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipaju). Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Rohdosten raaka-aineeksi tarkoitettua salisylaattipajua voidaan myös viljellä. Pajut ovat notkeita ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli. Joitakin pajulajeja sekä niistä jalostettuja risteymiä tai lajikkeita käytetään myös yleisesti koristepuina tai -pensaina esimerkiksi pihoilla, puistoissa ja katujen varsilla. Tällaisia pajuja ovat esimerkiksi terijoensalava, kujasalava ja hopeasalava.
Paju versoo uinuvista silmuista sekä juurivesoista ja on siksi vaikea hävitettävä. Pelto-ojien varsilla kasvavat pajut ovat usein haitallisia rikkakasveja. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7–8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuuta[2].
Useimmat pajut kukkivat varhain keväällä, ennen kuin niihin on kasvanut lehtiä. Niiden kukintoja sanotaan pajunkissoiksi.
Pajulajeja ja -lajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pajulajeista erotetaan usein alalajeja ja muunnoksia. Pajut myös risteytyvät helposti ja risteymät muistuttavat vaihtelevasti kantalajejaan. Niinpä pajujen tarkka tunnistaminen lajilleen voi olla hankalaa. Pajujen luokittelu lajeiksi, alalajeiksi, muunnoksiksi ja lajikkeiksi vaihtelee myös hieman eri lähteissä.
Pohjoismaissa kasvavia pajulajeja, -alalajeja ja -muunnoksia:
- Ahopaju (Salix starkeana) [3]
- Kangaspaju (Salix starkeana ssp. cinerascens) [4]
- Ahopaju (Salix starkeana ssp. starkeana) [4]
- Halava (Salix pentandra) [4]
- Hanhenpaju (Salix repens) [3]
- Hietikkopaju (Salix repens var. argentea [4], ssp. argentea[3], ssp. repens var. argentea[5])
- Hanhenpaju (Salix repens var. repens [4], ssp. repens[3], ssp. repens var. repens[5])
- Kapealehtipaju (Salix repens ssp. rosmarinifolia [4], Salix rosmarinifolia[3])
- Härmäpaju (Salix daphnoides)
- Huurrepaju (Salix daphnoides ssp. acutifolia) [4]
- Härmäpaju (Salix daphnoides ssp. daphnoides) [4]
- Itkupaju (Salix babylonica) [4]
- Jokipaju (Salix triandra) [4]
- Juolukkapaju (Salix myrtilloides) [4]
- Kalvaspaju (Salix hastata) [4]
- Tunturikalvaspaju (Salix hastata ssp. hastata) [4]
- Idänkalvaspaju (Salix hastata ssp. subintegrifolia) [4]
- Etelänkalvaspaju (Salix hastata ssp. vegeta) [4]
- Kiiltopaju (Salix phylicifolia) [4]
- Koripaju (Salix viminalis) [4]
- Kujapaju eli kujasalava (Salix × rubens) [4][3]
- Kääpiöpaju (Salix arbuscula) [4]
- Lettopaju (Salix myrsinites) [4]
- Mustuvapaju (Salix myrsinifolia)
- Outapaju (Salix myrsinifolia ssp. borealis tai Salix borealis) [4][3]
- Kuolanpaju (Salix myrsinifolia ssp. kolaënsis) [4]
- Mustuvapaju (Salix myrsinifolia ssp. myrsinifolia) [4]
- Napapaju (Salix polaris) [4]
- Pohjanpaju (Salix lapponum) [4]
- Punapaju (Salix purpurea) [4]
- Raita (Salix caprea) [4]
- Metsäraita (Salix caprea ssp. caprea) [4]
- Vuonoraita (Salix caprea ssp. sphacelata [4], ssp. sericea[3])
- Riippakeltasalava (Salix × sepulcralis 'Chrysocoma')
- Salava eli piilipuu (Salix fragilis) [4][3]
- Terijoensalava (Salix fragilis 'Bullata') [3]
- Siperianpaju (Salix schwerinii)
- Talvikkipaju (Salix pyrolifolia) [4]
- Tuhkapaju (Salix cinerea) [4]
- Tundrapaju (Salix arctica) [4]
- Tunturipaju (Salix glauca)
- Tunturipaju (Salix glauca ssp. glauca) [4]
- Korvakepaju (Salix glauca ssp. stipulifera) [4]
- Valkosalava (valkopaju) (Salix alba) [4]
- Hopeasalava (Salix alba var. sericea 'Sibirica', Salix 'Sibirica'[3]) Hopeasalavaa on pidetty myös kujasalavaan kuuluvana lajikkeena.[5]
- Vaivaispaju (Salix herbacea) [4]
- Vanajansalava (Salix × alopecuroides) [4]
- Vannepaju (Salix dasyclados) [4]
- Verkkolehtipaju (Salix reticulata) [4]
- Villapaju (Salix lanata)
- Virpapaju (Salix aurita) [4]
Muualla kasvavia pajulajeja:
- Alaskanpaju (Salix alaxensis)
- Kaarnapaju (Salix arbutifolia, syn. Chosenia arbutifolia)
- Sinipaju (Salix caesia)
- Herttapaju (Salix cardiophylla, syn. Toisusu cardiophylla)
- Kaukasianpaju (Salix caspica)
- Alaskanhärmäpaju (Salix drummondiana)
- Huopapaju (Salix elaeagnos)
- Kanadanpaju (Salix eriocephala)
- Alppipaju (Salix helvetica)
- Amerikanhärmäpaju (Salix irrorata)
- Amerikanhalava (Salix lucida)
- Hokkaidonpaju (Salix miyabeana)
- Suikeropaju (Salix nummularia)
- Altainpaju (Salix rectijulis)
- Jäätikköpaju (Salix retusa)
- Sahalininpaju (Salix udensis)
- Toisusupaju (Salix urbaniana)
- Japaninpaju (Salix yezoalpina)[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stevens, P. F.: Salicaceae Angiosperm Phylogeny Website. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 22.3.2021.
- ↑ http://www.pirkka.fi/koti/kysy-maijalta/arkisto/puutarha/musta-kuu-ja.aspx (Toimimaton linkki, 14. heinäkuuta 2007)
- ↑ a b c d e f g h i j k Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 68–81. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ a b c Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Pajut (Salix)
- Eliaksen yrittitarha (Internet Archive)
- Savela, Markku: Lepidoptera and some other life forms: Salix
- Den virtuella floran: Viden Salix (ruotsiksi)
- Pherobase: Floral volatiles of Genus Salix (englanniksi)
- Viherä-Aarnio Anneli, Jyske Tuula, Beuker Egbert, Luonnonvarakeskus (LUKE), 11/2022, Pajut biokiertotaloudessa : Materiaaleja, arvoaineita, ympäristöhyötyjä ISBN 978-952-380-367-1 (pdf)
euroopanpähkinäpensas · halava · harmaaleppä · hieskoivu · jokipaju · korpipaatsama · kotipihlaja · kynäjalava · metsähaapa · metsälehmus · metsäomenapuu · metsävaahtera · mustuvapaju · orapaatsama · outapaju · raita · rauduskoivu · ruotsinpihlaja · saarni · suippuorapihlaja · suomenpihlaja · talvikkipaju · tammi · tervaleppä · tunturikoivu · tuomi · tylppöorapihlaja · vuorijalava
|